Ukiuni 70-ini toqqissisimalluta inuuvugut – taamaammallu innuttaasut naalakkersueqataanerat sanngiilligaangat ersiutit navianartut pimooruttanngilagut

Berlinimi qarmarsuup 1989-imi uppitinneqarmat, Europap kangiani nunat amerlasuut innuttaasut naalakkersueqataalernissaannut ingerlariuseqarnissaq aqqutissiuunneqarpoq, nunarsuarmi killilersuiffiunngitsumik oqartussaaqataanerup allartinneranik ersersitsivoq. 

Ineriartorneq ilisimatusartorpassuit ’oqaluttuarisaanerup naaneratut’ inerniliiffigisaat. Inuit politikikkut oqartussaaqataanerat narlumuinnaq ingerlanera, kitaamiullu killilersuinertaqanngitsumik tamat oqartussaanerannik ingerlatseriaasiat inuiassuit aqutseriaasiata ineriartornissaanut anguniagaanera eqqarsaataavoq.

Ajoraluartumilli taamatorpiaq pisoqanngilaq.

Ukiuni 20-ni kingullerni ineriartorneq narlusuumik siuariartornertut ingerlanngilaq – taamatullu ’oqaluttuarisaanerup naaneranik’ ersersitsinngilaq.

'Oqaluttuarisaanerup naaneranit oqartussaaqataanerup naaneranut'

Nunani killerni arlalinni, Frankrigimit Finlandimut Hollandimillu Tysklandimut, ingasattajaartumik talerperliuniat partiivisa qinersinerni angusaqarluartarnerat ’oqaluttuarisaanerup naanera oqartussaaqataanerup naaninngortikkunarpaat’.

Europamiulliuku taamak amerlatigisut politikikkut aaqqissuussaanermik sorsuunnersuit aappaata kingorna nunarsuup immikkoortuanik sanarfeqqinnermik iluatsitsisumik, niueqatigiiffimmillu nunarsuarmi pisuujunerpaanngortitsisumik tunutsisikkaat?

Patsisit amerlapput taakkulu aningaasaqarnikkut ajornartorsiornernit naligiinnginnerup annertusiartorneranut inuinnaallu qarasaasiakkut naapittarfiisa politikikkut pissusilersuutitsinnut pitsaanngitsumik sunniutaannut kiisalu nuimasortat oqartussaaqataanermi nalinginnaasunik qimatsinerannut imaqarput.

Pissutsilli allat sammineqangaartanngitsut aamma atuupput: tassalu uagut inuttut misigisartakkatta sakkortussusaat.

Iliuutsivut misigisimasatsinnit ilusilersorneqartarput

Ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni pissusilersornermik ilisimatusartut iliuutsitta qanoq annertutigisumik misigisartakkatsinnit ilusilerneqartarnerat misissorpaat. Anniaatit, nuannaarnerit, akissarsinerit, annaasat, paasissutissat misilittakkallu – misigisatta tamarmik siusinnerusukkut qinertakkatsinnik naliliisarnitsinnik ikiortarpaatigut, siunissamullu aalajangernissatsinnut iliusiliisarlutik.

Nuannersumik misigisap qinersinermut aalajangersimasumut attuumasup taamaattut qinerseqqinnissatsinnut ilimanaat annertusisittarpaa – akerlianillu pitsaanngitsumik misigisaq akerlianik kinguneqartarluni. Misigisatta erseqqissisinnerisigut, ingammik inuunerup aarlerinaataanik naapitsinermi, aarlerinaatini pissusilersorneq paasiuminaakkaluartoq paasisaqarfigineqarsinnaavoq - soorlu inuit qarsutsiffiusartuni, nunap sajuttarfigisaani innermilluunniit anitsisartup saavani illulioraangata. Vesuvip sakkortuumik anitsinera kingulleq ukiut 81-t matuma siorna pivoq. Vesuv Europap qaartartuatut qaariaannartut aamma taaneqartartoq – nunarsuarmi innermik anitsisartut navianarnersaasa ilaatut naatsorsuunneqartarpoq. Taamaakkaluartorli inuit 700.000-t missaaniittut innermik anitsisartup saavani ’piffimmi navianartumik’ taaneqartumi najugaqarput, taamaaliornerminilu vulkanologit mianersoqqussutaat tusaanngilluinnarpasippaat.

 »Susoqarnavianngilaq«

Inuit ajunaarnersuarmik pisinnaasumik taama aarlerinngitsiginerat paasisinnaajumallugu, aarlerinaammut tunngasunik ataasiakkaat eqimattallu misilittagaat qiviartariaqarpagut.

Piffimmi najugaqartut amerlanersaat Vesuvip innermik anitsinera namminneerlutik misiginikuunngilaat. Namminerlutik ulluinnarni misigisartagaasa eqqissisartuarpaat: »Susoqarneq ajorpoq«.

Tarnip pissusaanik misileraanerit arlallit tamatut pissusilersornerup qanoq pilertarnerat takutittarpaat. Pisut qaqutikkuinnaq pisartut qaqutigoortuummata, tamakku qanoq akulikitsigisumik pisarneri – qanorlu sakkortutigisinnaaneri annikinaarlugit nalilertarpagut.

Qaqutikkut pisartoq

Qaqutigorujussuaq ajunaarnersuit pisartuni – ingammik aningaasalersuinermik niuffaffinni –qallunaatut oqaaseq ’en sort svane’ atorneqartarpoq. Aarlerinaatinik qaqutigut ajunaarnersuarnik pisartunik isiginninniarusunngissuseq aningaaserivinnik ingerlatsisuni naammanngitsumik malittarisassiornermik nunarsuarlu tamakkerlugu 2008-mi aningasaqarnikkut isasoornermik kinguneqarpoq.

Europap kitaani innuttaasut ukiut 70-t sinnerlugit innuttaasut naalakkersueqataaneranni pigissaariartorlutillu inuupput. Taakku manna tikillugu kisermaassillutik oqartussanik pissaanermik tigusiffigineqanngillat – taamaammallu tamat oqartussaaqataanerisa isasoornissaanut aarlerinaatinik isiginngitsuusaarsinnaanermut aarlerinartorsiorlutik.

Innuttaasullu naalakkersueqataanerat iluatsittumik ingerlanera atorunnaarneranik kinguneqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartarnera nappaatinik pinaveersaartitsinermut eqqaanarpoq: Akiuussutissat sunniuteqaraangata nappaatit tammartarput – taamaattoqarneranilu akiuussutissat pisariaqarnerat inunnit apeqqusersorneqalersarpoq. Assinganillu tamat oqartussaaqataanerat aalaakkaasoq ingasattumik toqqissisimalersitsisinnaavoq, taamaattoqarneranilu aarlerinaatinik piusunik isiginianngitsoortissinnaavaatigut.

Innuttaasut misigisaat oqartussaaqataanerup kigaatsumik asiuartorneranut aarlerinaatilimmik attuumassuteqarpoq.

Oqaluttuarisaanermi misigisimasatsitut oqartussaaqataaneq ullormit ullormut atorunnaartanngilaq. Kigaatsumik – pisumit pisumut – nungukkiartortarpoq, tassanngaannarlu killissaa qaangerneqarsimalersarpoq.

Naalakkersueqataaneq kisermaassilluni naalakkersuininnguussinnaavoq

Politikerip ileqqumik nalinginnaasumilluunniit periuserineqartumik qimatsinerani ikinnerpaat tamanna tamat oqartussaaqataanerannik aarlerinartorsiortitsinertut nalilertarpaat. Politikerilli nuimasut tamat oqartussaaqataaneranni periuserineqartunik inunnik akuersaarneqartumik qimatsiualernerini, politikimi oqalliseriaaseq sakkortoorujussuanngortarpoq, sallulu putusaarinerlu nalinginnaasunngoraangat – qinersisartullu siusissukkut ersiutinik, soorlu qinersinermikkut qisuarianngippata, tamanna sakkortoorujussuarmik kinguneqarsinnaavoq. Soorlu atomip nukinganik innaallagissiorfik ajoquteqarnani ingerlajuaraangat – isumannaallisaatip kingulliup ajorteriasaarnerata tungaanut – naalakkersueqataaneq aalaakkaasorinarsinnaavoq, tassanngaannaq kisermaassilluni naalakkersuilernerata tungaanut.

Aarlerinaatinut tapissisoornermik taamaattumik pinaveersimatitsinermi periuseq tassaasinnaavoq aarlerinaammik misiginermik pisuusaartitsineq, tamannaluunniit aallartitatiguinnaq pigaluarpat.

Japanimi ajunaarnersuarmut sungiusarfinnik peqarpoq, tassanilu inuit nunap sajunnerata qanoq misigineqartarnerannik malugitinneqartarput – timikkut iluaalliorneq tassanngaannarlu sakkortuumik pisoqarnera ilanngullugit, tamakkulu aarlerinaatinik mianersoqqussutit piviusuunerpaalluunniit pilersissinnaanngilaat.

Misilittakkat nukingi innuttaasut naalakkersueqataanerannik nukittorsaanermut illersuinermullu atorneqarlik

Taamatut aamma iliorluta kisermaassilluni oqartussaaffimmi inuunerup qanoq misiginarnera pisuusaartissinnaasoraarput.

Europa nunasisunit 100.000-likkaanit kisermaassilluni ingerlatsivinneersunik inoqarpoq – inuit atuarfimmi inimut ataatsimoorfinnulluunniit aggersarlugit inuttut misigisaannik avitseqateqartinneqarsinnaasut. Taakku oqaluttuaat mianersoqqussutinit atuakkanilluunniit oqaluttuarisaanermut tunngasunit amerlasuunit sakkortunermik paasititsisinnaapput. Misigisat sakkortuut uppernarluartuusinnaasarput. Taamaaliorlutalu aamma politikikkut tigusaanerup qanoq innera, piffinnut soorlu Berlinimi Hohenschönhausenimi Stasip parnaarussivigisimasaanut pulaarnikkut itinerusumik paasisinnaavarput – ingammillu takuniaaneq siusinnerusukkut parnaarussaasimasumit aqunneqartillugu.

Naqisimaneqarnermik kisermaassillunilu oqartussaanermik misigisamik pilersitseqqinneq arlalitsigut pilerseqqinneqarsinnaavoq – taamaalillunilu inunnik taamatut misigisimanngisaannartunut paasitillugu. Piffissani aalaakkaasorinartuni aarlerinaatilinnik pisoqarfiunngitsut eqqissisaasuusinnaapput – tamakkuli aamma tappingertitserujussuarsinnaapput.

Misigisimanngisaannakkatsinnulli isiginiartanngilagut. Misilittakkat nukii pitsaasut oqartussaaqataanermik aaqqissuussatsinnik nukittorsaanermut illersuinermullu atorsinnaavagut – aamma tamatuma qanoq nalitutigineranik paasinninnermut.

Allaaserisaq una The Conversationimi naqinneqaqqaarpoq Stephanie Lammers-Clarkimillu nutserneqarluni.