Issittumi umiarsuit
takornariartaatit angalanerat aarlerinartorsiortitsisutut nalinginnaasumik
isigineqartarpoq.
Umiarsuit amerlasuutigut inoqarfinnit ungasissuni
angallattarput, annikitsumilluunniit ajutoornerit, ikiuisussat
anngunniarnissaannut piffissap sivisuup ingerlaqqarsinnaasarnera pissutigalugu
sukkasuumik ajunaarnersuannguussinnaapput.
Issittumi umiarsuit
takornariartaatit angalanerat aarlerinartorsiortitsisutut nalinginnaasumik
isigineqartarpoq.
Umiarsuit amerlasuutigut inoqarfinnit ungasissuni
angallattarput, annikitsumilluunniit ajutoornerit, ikiuisussat
anngunniarnissaannut piffissap sivisuup ingerlaqqarsinnaasarnera pissutigalugu
sukkasuumik ajunaarnersuannguussinnaapput.
Tamanna siorna umiarsuup
takornariartaatip Ocean Explorerip Tunup avannaani ikkarlinnerani – Issittumilu
sakkutooqarfiup umiarsuaata Knud Rasmussenip ikiuiartorluni 2.200
kilometeringajannik angalaqqaartariaqarnerani misigaarput. Ocean Explorer
ullualuit qaangiunneranni qujanartumik Pinngortitaleriffiup angallataanit
Tarajumit, nalaatsornikkut qanitaaniittumit kaanngartinneqarpoq,
taamaalillunilu ajutoornerup annertusisinnaanera pinngitsoortinneqarpoq.
Maannali Issittumi
SIunnersuisooqatigiit umiarsuit takornariartaatit, mingutsitsilluni
ajutoornerni oqartussanit aamma isumalluutigineqarsinnaanerat misissorlugu
aallartippaa.
Issittup imartaani
umiarsuarnik takornariartaatinik unammillernartut ukiuni arlalinni EPPR-mi
(Emergency Prevention, Preparedness and Response Working Group), Issittumi
Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiissitanut arfinilinnut ilaasuni
oqaluuserineqartarpoq. Suleqatigiissitap Issittumi ajunaarnersuaqarnissaanik
pinngitsoortitsinissaq, periutsinillu nutaanik ajunaarnersuaqarnissaanut
aarlerinartorsiortitsisoqalersillugu atorneqarsinnaasunik ineriartortitsinissaq
suliassarai.
Suleqatigiinneq nutaaq
Tamanna EPPR-p AECO-mik,
umiarsuit takornariartaatit kattuffiannik, suleqatigiilerneranut
tunuliaqutaavoq.
- Umiarsuit
takornariartaatit akuttunngitsunik piffinnut oqartussat najuuffiginngisaannut
angalasarput – taamaammallu uuliamik mingutsitsinermi taakku qaninnerpaatut
ikiuussinnaasartut takusarparput, Synnøve Lunde Norgimiut sinerissamik
aqutsiveqarfianneersoq oqarpoq, taanna suleqatinilu Amerikami sinerissamik
nakkutilliisut AECO-mik suleqateqarsinnaanermik periarfissanik misissuisimavoq.
Tamanna qanittumi
allaffissornikkut sungiusarnermi pivoq, tassani Norgimit USA-millu oqartussat
ilaatigullu umiarsuaq takornariartaat nunatsinni ilisimasatsinnit
Hurtigrutenimeersoq, tassani Svalbardip eqqaani mingutsitsinertut takorluugaq
ingerlanneqarpoq.
- Aalisariutip Svalbardip
avannaaniittup dieselimillu 750 kubikmeterinik usisup ikkarlinnera
sungiusaatigaat. Silarlunnera pissutigalugu Longyearbyenimit
ikiorsiisoqarsinnaanngilaq. Umiarsuaq takornariartaat kisimi qanittumiippoq,
Jason Scott Amerikamiut sinerissamik nakkutilliisoqarfianneersoq oqaluttuarpoq.
Iliuuseqarasuarneq
- Nalunaaquttap akunneri
siulliit 24-nit 48-nut pingaartuupput.
Tassani umiarsuit takornariartaatit iliuuseqaqqaartutut atuussinnaapput.
Oqartussammi pisoq pillugu eqqortunik paasissutissinneqarnissaat
pingaaruteqarpoq, peqatigisaanillu umiarsuit takornariartaatit gummibådillit
atortuutillillu ajutoornerup annertussusaanik killiliiniarsinnaapput.
- Tamannali
ajornartorsiutitaqanngitsuunngilaq. Umiarsuit takornariartaatit taamaallaat
atortunik annikitsuaqqamik mingutsitsinermut akiuiniarnermut
atorneqarsinnaasunik nassatarput – inuttaalu taamatut annaassiniarnissamut
immikkut sungiusagaanngillat, Jason Scott oqarpoq.
EPPR AECO-lu suliniummi
Neptumemik taaneqartumi isumassarsiamik nangitsillutik suliaqarnissaat
pilersaarutaavoq. (Neptun tassaavoq Ruumamiutoqqat upperisaanni immap guutia,
aaqqiss.)
Ruslandi 2022-mi Ukrainemut
saassussimmat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suliniarneq unippoq. Norgillu
2023-mi upernaakkut Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasoqarfimmik
Ruslandimit tigusineratigut suliniarneq kigaatsumik aallarteqqikkiartulerpoq –
maannalu siunnersuisooqatigiit suleqatigiissitaat arfinillit USA-mit,
Canadamit, Islandimit, Finlandimit, Sverigemit, Norgimit Kunngeqarfimmillu
Danmarkimit sinniisunik peqataatitaqarlutik sulianik ingerlatseqqilerput.
