Unioqqutitsilluni aningaasannattaat nunatsinni malunnarunnaarsarneqarsinnaasut

Nuummi innuttaasunit 19.772-init 966-it Asiamit, Thailandiminngaanneernerullutillu Filippineriunerupput. Nunani taakkunani inuiaqatigiit aaqqissuussaaneri Kalaallit Nunaannit allaanerulluinnarput.

Thailandimeersorpassuit filippinererpassuillu ilaquttaminnut nunani taakkunaniittunut aningaasanik nassiussisarput. Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiutaat akiliisarnernik suliaqartoq, Westen Union, Asia-p kujataata kangiata ilarujussuani atugaasupilussuaq, aningaasanik sukkasuumik akikitsumillu nuussinernik neqerooruteqartarpoq. Videocenteret ingerlatseqatigiiffimmik ukiuni kingullerni 20-ni Nuummi suleqateqarpoq.

- Westen Union atorlugu aningaasanik nuussinermi bankinut allanut nalunngisatsinnut sanilliullugu iluaqut tassaavoq sukkassuseq. Thailandimi Filippinerillu nunaanni tigusisussap aningaasat Nuummit nassiunneqaannariartut najukkamini Westen Unionip immikkoortortaqarfiani ingerlatiinnaq tigusinnaavai, Videocentretsip piginnittua, Jan Budek Sermitsiamut oqarpoq.

Aningaasanik 1.000 koruninik nuussineq 100 koruunit missaannik akeqartarpoq, taamaaliornermi nassiussisoq tigusisussarlu immersugassamik immersuisarput kinaassutsimullu uppernarsaammik assitalimmik, soorlu passimik bilinilluunniit ingerlatitsisinnaanermut allagartamik, takutitsisarput.

Asia-miut Nuummiittut amerliartuinnarput, Westen Union-ili atorlugu aningaasanik nuussisartut ikileriarujussuarput.

– Oqarasuaatit angallattakkat atorlugit aningaasanik nuussisartut amerliartortillugit sullitarpassuagut annaanikuuagut, kisianni suli sullitaqarpugut aningaasanik tigummiaanik ilaquttaminnut nassiusserusunnerusartunik, Jan Budek oqarpoq.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfik Nuummut tikeraartoq

Aningaasat peqquserluutit malunnarunnaarsarneqartarnerannut allattoqarfik National enhed for Særlig Kriminalitet-mut, Danmarkimi pinerlunnernut immikkut ittunut suliaqarfimmut atavoq.

Taanna siusinnerusukkut Bagmandspolitiet-mik taaguuteqarpoq. Aningaasat peqquserluutit malunnarunnaarsarneqartarnerannut allattoqarfiup aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsisarneq pillugu navianaatinik naliliinermini pinerluttartut aningaasanik ikiaroornartunik tuniniaanermeersunik, Danmarkimut nunanulluunniit allanut nuussinerminni, kalaallit suliffeqarfii atortaraat allassimavoq.

Pisumi taamaattumi eqqorneqajassutsip aningaasat inatsisinut naapertuutinngitsut aningaasallu inatsisinut naapertuuttut aningaasanik atuinermi ataatsimoortinneqarsinnaalersippai. Aningaasanik nakkutilliisoqarfik taama ittumik navianaatinik nalileereerluni naalagaaffeqatigiinni suliffeqarfiit aningaasanik suliaqartartut nakkutigalugit misissuiffigai. Taakkua Videocenteret Grønlandsbankenilu Nuummiittoq misissuiffigaat. Aningaasanik nakkutilliisoqarfik Videocenteretsimi nakkutilliilluni misissuereerluni ima inerniliivoq:

 - Maluginiagassartaqanngilaq.

Grønlandsbankenimulli pulaarneq aningaasanik nakkutilliisoqarfimmit peqqussutinik arlalinnik malitseqarpoq.

Grønlandsbanken Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit annersaattut immikkut inissisimasoq Nuummi allattoqarfeqarpoq, sinerissamilu illoqarfinni arlalinni immikkoortortaqarfeqarpoq. Taakkua saniatigut sullitat nunaqarfinni KNI-p pisiniarfiini 50-ini kontomik pilersitsisinnaapput aningaasanillu tigummiaaminnik ikisillutillu tigusisinnaapput.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfik naliliivoq »aningaaserivik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsinermut peqqarniisaarniarlunilu pinerlunnianut aningaasaliisinnaanerup navianaataa qaffasittoq«.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfiup Grønlandsbankenip navianaatinik naliliinera, sullitanik ilisimasaqassusaa nuussinernillu apeqquserneqarsinnaasunik suliarinninnera misissuineranut ilaapput. Tamanna peqqussutinik arlalinnik malitseqarpoq, soorlu aningaaseriviup sullitani pillugit ilisimasai nutarterneqassasut; Sullitat aningaasanik peqquserlussinnaanermut nalinginnaasumik aarlerinaatillit sullitallu peqquserlussinnaanermik annertuumik aarlerinaatillit.

– Aningaaseriviup sullitani pillugit paasissutissat naammanngitsut eqqunngitsulluunniit sullivimini pigigai navianaateqarpoq. Tamanna pingaaruteqarpoq. Pissutigalugu sullitat pillugit ilisimasaqarneq aningaaseriviup pitsaasumik sullitanut nakkutilliineranik isumaqarmat, taamaaliornermi aningaasanik pasinartunik nuussinernik paasinnittoqarsinnaavoq, aningaasanik nakkutilliisoqarfik tikkuaavoq.

Grønlandsbanken aningaasanik nakkutilliisoqarfiup peqqussutaanut oqaaseqaammini allappoq, sullitat ataasiakkaat pillugit navianaatinik naliliinerit ilisimasallu pitsanngorsarniarlugit suliniutit arlallit aallartereersimagitik.

Akileraartannginneq Kalaallit Nunaanni atuuttoq

Ikiaroornartut Kalaallit Nunaanni atugaaleraluttuinnarput, taakkuninngalu niuernermi aningaasat tigummiaannagarpassuit akiliutaasarput. Aningaasat taakkua arlalitsigut pinerlunnikkut aningaasarsiaanerat malunnarunnaarsarneqartarpoq.

Ikiaroornartoq hashi, 2020-mit 2023-mut katillugu 276 kilo aningaasallu tigummiaannakkat 12,5 millionit koruunit Kalaallit Nunaanni arsaarinnissutigineqarput. Pinerlunnikkut aningaasanik malunnarunnaarsitsisartut amerlapput. Inuit suliffeqarfiillu assersuutigalugu pineqaatissiissutaasinnaasunik suliatik nalinginnaasunut isertitanut assingutilertarpaat, taamaalillutik suliat inatsisinik unioqqutitsinngitsutut takuneqarsinnaasarlutik. Tamanna ilaatigut akiligassamik ilumuunngitsumik suliaqarnikkut pisinnaasarpoq. Soorlu taama iliortoqartoq TV-kkut piviusulersaarummi »Den sorte svane«-mi takugipput.

Akileraartarnermut ministeri, Jeppe Bruus aamma aningaasaqarnermut akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Erik Jensen, ikiaroorniutinik eqqussuineq akileraartannginnerlu akiorniarlugit suliniutinik tigussaasunik arfinilinnik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput.

Akileraartannginneq assigiinngitsunik amerlasuunik periaaseqarfigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni immikkoortitsisumik akiluttuinermi isumaginninnikkullu ikiorsiissutinut tunngasuni unammilligassaqarpoq.

Soorluttaaq nammineq pisanik inuussuteqarneq aamma aalisartut piniartullu pisaminnik tuniniaanerminni akileraarneq ajornerat. Akileraarneq ajorneq peqqutaalluni inuiaqatigiinnut akileraartoqarneq ajorpoq, naak taakkua iluaqutaalluarsinnaagaluartut. Taamaattumik Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu akileraartarnermut isumaginnittut qanimut suleqatigiinnertik nukittorsaqqippaat. Tamanna pisortanit pisartagallit pillugit paasissutissaasigut pissaaq, taamaaliornikkut peqquserlunnerit pinngitsoortinniarneqarput. Suleqatigiissutissat ilagaat akileraartannginnerit pillugit akiuiniarnermut misilittakkat ilisimasallu, nunat allamiut suliffeqarfiutaasa Kalaallit Nunaanni suliaqartut nakkutigineri aamma najukkami suliffeqarfiit nunanit allamiunik sulisunik atuisut.

Asia-miorpassuarnit Nuummiittunit 966-sinit, amerlasuut kiffartuussivinni soorlu, akunnittarfinni, neriniartarfinni eqqiaasunilu sulipput. Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata, SIK-p, suliffeqarfik eqqiaanermik suliaqartoq RS Service qanittukkut eqqartuussivimmut immikkoortitsisumik akiluttuisimasutut suliassanngortippaa, filippinerinullu pingasunut 372.000 koruuninik akileeqqullugu.