Unioqqutitsilluni aningaasannattaat nunatsinni malunnarunnaarsarneqarsinnaasut

Aningaasat inatsisinut naapertuutinngitsut aningaasallu inatsisinut naapertuuttut aningaasanik atuinermi ataatsimoortinneqarsinnaapput.

Aningaasaq 1.000 koruuni maajip 31-anni 2025-mi atuukkunnaassaaq. Taannami aningaasatigut pinerlunnermi aningaasanut allanut sanilliullugu atorneqarnerujussuusarpoq.
Published

Nuummi innuttaasunit 19.772-init 966-it Asiamit, Thailandiminngaanneernerullutillu Filippineriunerupput. Nunani taakkunani inuiaqatigiit aaqqissuussaaneri Kalaallit Nunaannit allaanerulluinnarput.

Thailandimeersorpassuit filippinererpassuillu ilaquttaminnut nunani taakkunaniittunut aningaasanik nassiussisarput. Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiutaat akiliisarnernik suliaqartoq, Westen Union, Asia-p kujataata kangiata ilarujussuani atugaasupilussuaq, aningaasanik sukkasuumik akikitsumillu nuussinernik neqerooruteqartarpoq. Videocenteret ingerlatseqatigiiffimmik ukiuni kingullerni 20-ni Nuummi suleqateqarpoq.

Nuummi innuttaasunit 19.772-init 966-it Asiamit, Thailandiminngaanneernerullutillu Filippineriunerupput. Nunani taakkunani inuiaqatigiit aaqqissuussaaneri Kalaallit Nunaannit allaanerulluinnarput.

Thailandimeersorpassuit filippinererpassuillu ilaquttaminnut nunani taakkunaniittunut aningaasanik nassiussisarput. Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiutaat akiliisarnernik suliaqartoq, Westen Union, Asia-p kujataata kangiata ilarujussuani atugaasupilussuaq, aningaasanik sukkasuumik akikitsumillu nuussinernik neqerooruteqartarpoq. Videocenteret ingerlatseqatigiiffimmik ukiuni kingullerni 20-ni Nuummi suleqateqarpoq.

- Westen Union atorlugu aningaasanik nuussinermi bankinut allanut nalunngisatsinnut sanilliullugu iluaqut tassaavoq sukkassuseq. Thailandimi Filippinerillu nunaanni tigusisussap aningaasat Nuummit nassiunneqaannariartut najukkamini Westen Unionip immikkoortortaqarfiani ingerlatiinnaq tigusinnaavai, Videocentretsip piginnittua, Jan Budek Sermitsiamut oqarpoq.

Ullorsiutit krydsileruk: maajip 31-at 2025

Nationalbankip aaningaasaatini isumannaanerulersippai.

Ullumikkut aningaasat 1944-miilli atulerneqartut atorlugit akiliisinnaavutit.

2025-mi maajip 31-aniit aningaasat 2009-mi naqiterneqartut kisimik atuutilissapput; 1.000 koruunit kisimik, aningaasallu atorunnaartussat atorunnaassapput.

Ikiliartuinnartut aningaasat pappiaqqat, ulluinnarni atoruminaatsuugut, ilisarisinnaajunnaaraluttuinnarpaat. Akiliisarneq allanngormat aningaasat 1000 koruunit atorunnaariartuaarneqarput, 1.000 koruunillu aningaasanik anngiortumik pissarsianik malunnarunnaarsaanermut atorneqarsinnaagamik immikkut ittumik pineqarput.

Tamatuma saniatigut Nationalbankenip 2028-29-mi aningaasat nutaat teknologii nutaanerpaaq atorlugu eqqunngitsuliorfigineqarsinnaanngitsut saqqummersinnissaat piareersarpaa.

Nationalbanken 2025-mi maajip 31-ata tungaanut attavitsigut assigiinngitsutigut paasissutissiissaaq, septembarimilu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffiit 20.000-it aningaasanik pisoqaanik aningaasanut atorneqarsinnaasunut taarsiinissamut kajumissaarneqarlutik allakkanik marlunnik oqaasilinnik allagarsissapput. Nationalbankenittaaq Grønlandsbanken, Banknordik, KNI aamma Tusass aningaasat nutaat atorneqarunnaariartuaarnissaat pillugu qanimut attaveqarfigisarpai.

Kalaallit Nunaanni aningaasat kaaviiaartut qanoq amerlatiginersut Nationalbankenip ilisimanngilaa, Danmarkimiilli aningaasanik atuineruvugut, tassani aningaasanik nuussinerit amerlanersaat digitalimik ingerlanneqartarpoq.

Aningaasanik 1.000 koruninik nuussineq 100 koruunit missaannik akeqartarpoq, taamaaliornermi nassiussisoq tigusisussarlu immersugassamik immersuisarput kinaassutsimullu uppernarsaammik assitalimmik, soorlu passimik bilinilluunniit ingerlatitsisinnaanermut allagartamik, takutitsisarput.

Asia-miut Nuummiittut amerliartuinnarput, Westen Union-ili atorlugu aningaasanik nuussisartut ikileriarujussuarput.

– Oqarasuaatit angallattakkat atorlugit aningaasanik nuussisartut amerliartortillugit sullitarpassuagut annaanikuuagut, kisianni suli sullitaqarpugut aningaasanik tigummiaanik ilaquttaminnut nassiusserusunnerusartunik, Jan Budek oqarpoq.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfik Nuummut tikeraartoq

Aningaasat peqquserluutit malunnarunnaarsarneqartarnerannut allattoqarfik National enhed for Særlig Kriminalitet-mut, Danmarkimi pinerlunnernut immikkut ittunut suliaqarfimmut atavoq.

Taanna siusinnerusukkut Bagmandspolitiet-mik taaguuteqarpoq. Aningaasat peqquserluutit malunnarunnaarsarneqartarnerannut allattoqarfiup aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsisarneq pillugu navianaatinik naliliinermini pinerluttartut aningaasanik ikiaroornartunik tuniniaanermeersunik, Danmarkimut nunanulluunniit allanut nuussinerminni, kalaallit suliffeqarfii atortaraat allassimavoq.

Pisumi taamaattumi eqqorneqajassutsip aningaasat inatsisinut naapertuutinngitsut aningaasallu inatsisinut naapertuuttut aningaasanik atuinermi ataatsimoortinneqarsinnaalersippai. Aningaasanik nakkutilliisoqarfik taama ittumik navianaatinik nalileereerluni naalagaaffeqatigiinni suliffeqarfiit aningaasanik suliaqartartut nakkutigalugit misissuiffigai. Taakkua Videocenteret Grønlandsbankenilu Nuummiittoq misissuiffigaat. Aningaasanik nakkutilliisoqarfik Videocenteretsimi nakkutilliilluni misissuereerluni ima inerniliivoq:

 - Maluginiagassartaqanngilaq.

Grønlandsbankenimulli pulaarneq aningaasanik nakkutilliisoqarfimmit peqqussutinik arlalinnik malitseqarpoq.

Grønlandsbanken Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit annersaattut immikkut inissisimasoq Nuummi allattoqarfeqarpoq, sinerissamilu illoqarfinni arlalinni immikkoortortaqarfeqarpoq. Taakkua saniatigut sullitat nunaqarfinni KNI-p pisiniarfiini 50-ini kontomik pilersitsisinnaapput aningaasanillu tigummiaaminnik ikisillutillu tigusisinnaapput.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfik naliliivoq »aningaaserivik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsinermut peqqarniisaarniarlunilu pinerlunnianut aningaasaliisinnaanerup navianaataa qaffasittoq«.

Aningaasanik nakkutilliisoqarfiup Grønlandsbankenip navianaatinik naliliinera, sullitanik ilisimasaqassusaa nuussinernillu apeqquserneqarsinnaasunik suliarinninnera misissuineranut ilaapput. Tamanna peqqussutinik arlalinnik malitseqarpoq, soorlu aningaaseriviup sullitani pillugit ilisimasai nutarterneqassasut; Sullitat aningaasanik peqquserlussinnaanermut nalinginnaasumik aarlerinaatillit sullitallu peqquserlussinnaanermik annertuumik aarlerinaatillit.

– Aningaaseriviup sullitani pillugit paasissutissat naammanngitsut eqqunngitsulluunniit sullivimini pigigai navianaateqarpoq. Tamanna pingaaruteqarpoq. Pissutigalugu sullitat pillugit ilisimasaqarneq aningaaseriviup pitsaasumik sullitanut nakkutilliineranik isumaqarmat, taamaaliornermi aningaasanik pasinartunik nuussinernik paasinnittoqarsinnaavoq, aningaasanik nakkutilliisoqarfik tikkuaavoq.

Grønlandsbanken aningaasanik nakkutilliisoqarfiup peqqussutaanut oqaaseqaammini allappoq, sullitat ataasiakkaat pillugit navianaatinik naliliinerit ilisimasallu pitsanngorsarniarlugit suliniutit arlallit aallartereersimagitik.

Akileraartannginneq Kalaallit Nunaanni atuuttoq

Ikiaroornartut Kalaallit Nunaanni atugaaleraluttuinnarput, taakkuninngalu niuernermi aningaasat tigummiaannagarpassuit akiliutaasarput. Aningaasat taakkua arlalitsigut pinerlunnikkut aningaasarsiaanerat malunnarunnaarsarneqartarpoq.

Ikiaroornartoq hashi, 2020-mit 2023-mut katillugu 276 kilo aningaasallu tigummiaannakkat 12,5 millionit koruunit Kalaallit Nunaanni arsaarinnissutigineqarput. Pinerlunnikkut aningaasanik malunnarunnaarsitsisartut amerlapput. Inuit suliffeqarfiillu assersuutigalugu pineqaatissiissutaasinnaasunik suliatik nalinginnaasunut isertitanut assingutilertarpaat, taamaalillutik suliat inatsisinik unioqqutitsinngitsutut takuneqarsinnaasarlutik. Tamanna ilaatigut akiligassamik ilumuunngitsumik suliaqarnikkut pisinnaasarpoq. Soorlu taama iliortoqartoq TV-kkut piviusulersaarummi »Den sorte svane«-mi takugipput.

Akileraartarnermut ministeri, Jeppe Bruus aamma aningaasaqarnermut akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Erik Jensen, ikiaroorniutinik eqqussuineq akileraartannginnerlu akiorniarlugit suliniutinik tigussaasunik arfinilinnik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput.

Akileraartannginneq assigiinngitsunik amerlasuunik periaaseqarfigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni immikkoortitsisumik akiluttuinermi isumaginninnikkullu ikiorsiissutinut tunngasuni unammilligassaqarpoq.

Soorluttaaq nammineq pisanik inuussuteqarneq aamma aalisartut piniartullu pisaminnik tuniniaanerminni akileraarneq ajornerat. Akileraarneq ajorneq peqqutaalluni inuiaqatigiinnut akileraartoqarneq ajorpoq, naak taakkua iluaqutaalluarsinnaagaluartut. Taamaattumik Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu akileraartarnermut isumaginnittut qanimut suleqatigiinnertik nukittorsaqqippaat. Tamanna pisortanit pisartagallit pillugit paasissutissaasigut pissaaq, taamaaliornikkut peqquserlunnerit pinngitsoortinniarneqarput. Suleqatigiissutissat ilagaat akileraartannginnerit pillugit akiuiniarnermut misilittakkat ilisimasallu, nunat allamiut suliffeqarfiutaasa Kalaallit Nunaanni suliaqartut nakkutigineri aamma najukkami suliffeqarfiit nunanit allamiunik sulisunik atuisut.

Asia-miorpassuarnit Nuummiittunit 966-sinit, amerlasuut kiffartuussivinni soorlu, akunnittarfinni, neriniartarfinni eqqiaasunilu sulipput. Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata, SIK-p, suliffeqarfik eqqiaanermik suliaqartoq RS Service qanittukkut eqqartuussivimmut immikkoortitsisumik akiluttuisimasutut suliassanngortippaa, filippinerinullu pingasunut 372.000 koruuninik akileeqqullugu.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS