Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni ulloq manna ulloq kingulliuvoq. Ataatsimiinnerup ingerlanerani oqallinnerit nipitullutillu naapiffeqarfissaqanngitsutut inissisimasimapput, tamatumalu malitsigisaanik tatiginninnginnermik taasisitseriarnerit arlaqarsimallutik, taakkuli tamarmik pinngitsoortitsinikkut iluatsinneqanngillat.
Inuit Ataqatigiit aamma Siumut taamaalillutik iluminni ajornartoornermik inissittoorsinnaaneq pinngitsoortissimavaat, taamaalillutillu oqallisaasut aporaassutaasinnaasutut inissisimasut ataqatigiilluinnarlutik qaangersinnaasimavaat, assersuutigiinnarlugu aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani ataatsimoornertik qulakkeqqasimavaat.
Akuersissutigalugit aalajangiunneqartut amerlanersaat Naalakkersuisunit siunnersuutigineqarsimapput. Kisianni maluginiagassaavoq, Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutaat kivisiinnarnagot Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqarnermikkut siunnersuutit itigartinneqaratik allanngorlugit akuersissutigineqartarput.
Aalajangiunneqartut ilagaat aningaasatigut peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut akiuiniarluni inatsit nutarterneqartussanut ilanngunneqarpoq, tassani siunnerfigineqarpoq pisiniarfiit aningaasanik 15.000 koruuninik amerlanerusunik kontantimik akiliisinnaaneq killiliisoqarpoq.
Aalisarneq pillugu inatsisissaq pillugu oqallinnerup kingorna nutaamik aalisarnermut inatsisaataarnitta malitsigisaanik malissiorneq suli qaangivinneqanngilaq, taamaattorli inatsit akuersissutigineqarpoq, maannalu Naalakkersuisut malitsigisaanik suliaqarput, ilaatigut nalunaarutinik iluarsaassinermik aammalu inatsisip pilersinneqarnerani attuumassuteqartut ajornartorsiutinik saqqummiussisimasut attavigineqarnissaat isumagissallugit.
Erninermut atatillugu angajooqqaat sulinngiffeqartarnerat sivitsornissaa Wangenheimip iluatsippaa - sappatip akunnerinik 21-niit 37-nut
Siunnersuut allanngortinneqarani akuersissutigigineqartoq tassaavoq Inatsisartuni ilaasortamit Anna Wangenheimimit (D) saqqummiunneqartoq.
Wangenheim siunnersuuteqarpoq, Naalakkersuisut peqquneqassasut
naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq pillugu
Inatsisartut inatsisaata nr. 5 19. november 2020-imeersut allanngortinneqarnissaanik
imaasillugu, angajoqqaatut sulinngiffeqarneq sapaatit akunnerinit 21-nit sapaatit
akunnerinut 37-inut sivitsorneqassasoq aammalu angajoqqaat kiffaanngissuseqarlutik
namminneq sulinngiffeqarnermik aaliangiisinnaassasut.
Taamaattorli Naalakkersuisut Inatsisartunut qinersinissaq tulleq 2025-mi upernaakkut sioqqullugu allannguutissatut siunnersuut saqqummiussinnaassaneraat aammalu allannguut qinersinissaq sioqqullugu akueritinneqarsinnaassanersoq suli nalunarpoq.
Imaatigut isumannaallisaaneq annertusineqassaaq - kisianni kina akilissava?
Taamatuttaaq Doris J. Jensenip imaatigut isumannaallisaanermut siunnersuuteqarpoq, tassani siunnersuutigalugu Kalaallit Nunaata imartani angalasut tamarmik EPIRB-imik peqartariaqartut.
Kisianni isumannaallisaanermut periarfissat amerlanerusut eqqarsaatigalugit aammalu innuttaasunut atortussanik pisussaaffiliineq immikkut aningaasartuutaasinnaasoq eqqarsaatigalugit, sanaartornermut ataatsimiititaliap siunnersuutip allanngortinneqarnissaanik siunnersuummik saqqummiussivoq.
”Nunatta imartaani angalasut tamarmik EPIRB-mik assigisaanilluunniit,
piumasaqaatitut, peqalernissaat anguniarlugu Naalakkersuisut naalagaaffimmut
saaffiginnissuteqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.”
Sanaartornermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, piumasaqaat taamaattoq innuttaasut ilaannut aningaasartuutitut nammakkiisinnaasoq. Taamaattumik sanaartornermut ataatsimiititaliap kissaatigaa, Naalakkersuisut sulinerminni imaatigut angallatit atortorissaarutaannut aningaasaliissutissanik imaluunniit assingusunik tapiissuteqartoqarsinnaaneranik periarfissat misissuiffigissagaat .
Atukkanik misissuisarnerit ilinniakkamik unitsitsisartunik ikilisaaqataassapput
Demokraatinit Nivi Olsen siunnersuuteqarpoq ilinniartoqarfinni ilinniakkamik unitsitsiinnartarnerup annikillisarnissaanut atatillugu suliniutit suut aallarnisarneqarsinnaanersut innersuussuteqartussamik Naalakkersuisut nalunaarusiornissaat anguniarlugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Nalunaarusiaq atukkanik iluarisimaarinninneq pillugu misissuinerit aallaavigalugit ilinniartoqarfinni qanoq ilinniakkamik unitsitsiinnartarnerup annikillisinnissaanut iluaqutaasussanik imaqassaaq.
Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaq erseqqissaavoq, ilinniartoqarfinni ilinniakkamik unitsitsiinnartarnerup annikillisinnissaanut suliniutit
assigiinngitsut Ilinniartitaanermut pilersaarummi aamma Attassiinnarnissamut
Ineriartortitsinissamullu pilersaarummi aamma ingerlanneqartut Naalakkersuisup oqaatigigaa
ataatsimiititaliamit maluginiarneqartoq.
Maannali tassa Naalakkersuisut nalunaarusiortussanngorput, ataatsimiititalialu pitsaasumik angusaqartoqarnissaanik kinguneqarnissaa naatsorsuutiginerarpaa, taamaalilluni ilinniartoqarfinni naammagisimaarinninnermut misissuinerit ilinniagaqarnermi ajornartorsiutit pinngitsoortinnissaannut ikiuuttussaassasut naatsorsuutigineqarluni.
Upernaakkut ataatsimiinneq 2025-mut Inatsisartunullu qinersinissamut tunngasut
Qitornamik annaasaqarnermi aliasunnermi sulinngiffeqarneq, ullukinnerup sulinngiffinngortinneqarnissaa, assaat kissalaartut (isumaginninnermi siunnersortit, perorsaasut aamma meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut) ilinniartitaanikkut qaffasissumik ilinniarsinnaatitaalernissaannut tunngasut kiisalu minnerunngitsumik pinerluttulerinermik eqqartuussisarnermillu inatsisit qanoq allanngortinneqassanersut Inatsisartut 2025-mi upernaakkut ataatsimiinneranni qaqeqqitassanngortinneqarput.
Inatsisitigut isumannaatsuunissamik aamma inatsisitigut
naapertuilluarnerup annertuumik peqataaneranik, inuiaat inuit inatsisitigut
illersugaanerannik pingaartitsisut attatiinnarneqarnissaat anguniagarineqassappat,
pinerluttulerinermi inatsisip eqqartuussisarnermillu inatsisip illersorneqarsinnaasumik
aaqqissugaanerannik naliliisussamik suleqatigiissitanik paasisimasaqarluartunik
Naalakkersuisut pilersitsinissaannik peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut
aalajangiiffigisassaatut siunnersuuteqartoqarpoq.
Ilaatigut iliuusereriikkanut kinguneqartitsinernut
killiliussat aamma innutaasut isumaat pillugit misissuineq aallartinneqareersoq
tunngavigalugu, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi
pillaatissiissutaasunut killiliussat eqqunneqartariaqarnersut pillugit suliarisassat
allassimaffianni ingerlanissap qanoq ingerlanissaa allaaserineqassaaq. Suliarisassat
allassimaffiat UPA 2025-imi saqqummiunneqassaaq.
Inatsisartunulli qinersisoqassaaq kingusinnerpaamik apriilip arfernganni 2025-mi, taamaattumik ilimagineqartariaqarpasippoq Inatsisartunut nutaamik qinerneqartut aalajangiiffigisussanngorumaassagaat, suliat qanoq pineqarumaassanersut.
