USA sakkutooqarfimmik pilersitsisinnaavoq, Kalaallit Nunaalli tiguarsinnaanngilaa

USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaanissaminut tunngavilersuutitut illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-imeersoq aamma sakkutooqarfiit pillugit isumaqatigiissut nutartigaq 2004-meersoq, Igalikumi isumaqatigiissut, atorsinnaanngilai. 

Tamanna Illersornissamut Ilisimatusarfimmi ilisimatuup Peter Viggo Jakobsenip naqissuserpaa. 

– Tamanna Kalaallit Nunaata tiguarnissaanut inatsisitigut tunngavigineqarsinnaanngilat. Isumaqatigiissutilli USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik amerlanerusunik pilersitsinissamut tunngavissippaa. USA-p Københavni Nuullu taamaallaat ilisimatittussaallugillu isumasioqqaartartussaavai. Tassa imaappoq akuersititseqqaassanngilaq

Frederik Harhoff, nunat tamalaat inatsisaannik professori soraarneq, isumaqataalluinnarpoq. 

– USA-p Kalaallit Nunaat sakkutooqarfiliorfigisinnaavaa, pimoorulluguli Kalaallit Nunaat tiguarniassagaluarunikku, Kalaallit Nunaannik aqutsinermik tigusiniaannarlutik assigisaanilluunniit iliuuseqarniarunik, nunat tamalaat inatsisitigut najoqqutassiaannik tunngaviusumik qularnanngitsumik unioqqutitsissapput. Tassa nunap allap nuna aqutaa tigusarineqarsinnaanngilaq, sunaluunniit tunngavigineqaraluarpat. 

Nunarsuarmi aaqqissuussineq nutaaq 

Frederik Harhoff naapertorlugu nunat kujallermiut ilaat, ilaatigut Rusland, nunarsuarmi killermi malittarisassat tunngavigalugit aaqqissuussineq malillugu pinnani nunarsuaq naalagaaffissuaqarfiit soqutigisaat malillugit aqunneqartariaqartoq isumaqaramik inuiaat inatsisiinik sumiginnaasarput. 

– Rusland, Brasilia, India, Kina Sydafrikalu kiisalu nunat mikinerit 10-15-it killermiusumik tunngaveqartumik silarsuarmi allanngortitsinissamik ataatsimoorussamik kissaateqarlutik isummersoqatigiiffimmik pilersitsipput. Oqartussaassuseqarnermik isumassarsiavut illaruaatigaat, isumaqaramik ajornakusoortuusut, sunniuteqarpallaanngitsut akisuujusullu. Nunarsuaq nunat angisuut soqutigisaat malillugit tunngaviusumik aqunneqarpat pitsaanerussasoq isumaqarput. Nunarsuarmik isiginneriaaseq nutaaq siuariartorpoq. USA-llu eqqarsariaaseq taanna ilaannakortumik ilersoramiuk anguniagartik anguniarlugu Kalaallit Nunaannut tunngatillugu nunat tamalaat inatsisitigut pisussaaffiinik unioqqutitsisariaqarnertik soqutiginnippallaanngitsumik isigisarpaat, Frederik Harhoff oqarpoq. 

Danmarkip kisimi oqartussaanera 

Danmarki kisimi Kalaallit Nunaannut oqartussaassuseqarnersoq Trumpip arlaleriarluni apeqquserpaa, taamaanngippat USA-p illersornissaq qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaat ilanngussinnaaneraa – ajornanngippat Kalaallit Nunaanni oqartussaasut akuersitillugit, taamaanngippalli akuersitinnagit. 

– Tamannali akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq nunallu tamalaat inatsisaannut erseqqissumik akerliulluni, Frederik Harhoff oqarpoq, taassumalu ilanngullugu oqaatigaa tamanna USA-p nammineerluni oqartussaassuseqarnermut najoqqutassiaanut, namminneq pingaartitaannut, akerliussasoq. 

– USA-p oqartussaassusianik unioqqutitsisoqassanngilaq. Taamaammat Danmarki Kalaallit Nunaallu oqartussaassutsiminnik unioqqutitsinermik sioorasaarisoqarpat akerliunissamut pissutissaqarluarput. USA-p Kalaallit Nunaata tiguarneqarnissaanik piumasaqaatai, tassa USA-p kukkusumik tunngavilersuuteqarluni isumannaatsuunissani eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaanik aamma aatsitassanut piginneqataasinnaatitaanermik ”pisariaqartitsinera” – Danmarkip oqartussaassusianik unioqqutitsinerujussuaq peqqutigalugu piviusunngortinneqarsinnaanngillat. Kalaallit Nunaat – Kunngeqarfiup Danmarkip ilaatut – qallunaat oqartussaaffigisaraat nunat tamalaat akornanni inatsisinik immikkut ilisimasalitut naqissusersinnaavara. Taamaakkaluartoq USA-p Kalaallit Nunaata Danmarkillu kissaataat akerleralugu Kalaallit Nunaat tiguassappagu NATO-mi suleqatigiinnerup ajalusoornissaa ilimanarpoq – imaluunniit USA NATO-mit anisariaqassaaq, Frederik Harhoff oqarpoq. 

Akerliussutsimik takutitsisoqarnissaa USA-mit siooragineqartoq 

USA-p Nuummi Sisimiunilu tikeraarnissani taamaatiinnarlugu pilersaarutini marlunngormat unnukkut allanngortippai. Vicepræsidenti J.D. Vance nulianilu Usha Vance tallimanngorpat Pituffimmi avataarsualiorfimmukassasut maanna tusarliunneqarpoq. Pilersaarutit allanngornerat pillugu Frederik Harhoff oqarpoq: 

– Ilisimanngikkaluarlugu USA-p Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaanut piumasaqaatai immaqa ajunngitsumik isumaqarfigineqanngitsut Republikanerit partiianni soorunami aamma Demokraatini kiisalu MAGA-mi qisuariartoqartalersimassasoq ilimagaara. Aamma Nuummi Sisimiunilu oqallinnerit minnerunngitsumillu akerliussutsimik takutitsinerit Nuummi konsulateqarfimmit USA-mut nalunaarutigineqartarsimasut isumaqartoqarsinnaavoq. Tamanna immaqa ima sunniuteqarsimasinnaavoq, amerikamiut aallartitaat Kalaallit Nunaanni aqqusinermi qimusserlunilu sukkaniunnermi ammasumik peqataassappata toqqaannartumik akerliussutsimik takutitsinerit amerlanerulernissaat ernummatigineqarluni; tamanna USA-mi nassuiaruminaassimassagaluarpoq. Tikeraarnissamillu taamaatitsiinnarnermik tusaamanerlugaalersitsinngitsoorniarluni oqartoqarsimavoq, maanna Mr. & Mrs. Vance kisimik Pituffimmut tikeraassapput - Issittumi isumannaallisaanermut pissutsit pingaarutillit pillugit nassuiaaffigineqassallutik. 

– Taamatut ineriartornermi Danmark Kalaallit Nunaallu, qularnanngitsumillu aamma EU-mi NATO-milu nunat allat qanoq qisuariarnersut Trump maanna tusarnaaqqissaartalermat immaqa pitsaaqutituaavoq.