»Uteriinneq kusanaatsoq«

Apriilimi 2022-mi Siumup siulittaasua oqarmat naalagaaffik Kalaallit Nunaanni inissiat aserfallassimaqisut ilaannik iluarsaassinermi ikiuuttariaqartoq inuit ilaat oqiliallassimassapput.

- Ajornartorsiut aaqqissinnaavarput Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqatigiinnerisigut, kingornalu naalagaaffimmut piumasaqarluta akileeqataasariaqartoq, Erik Jensen KNR-imut oqarpoq, inissiallu danskit naalagaaffiata 1960-ikkunni 70-ikkunnilu inuit nunaqarfinnit illoqarfinnut nuussorneqarmata sanaartugai eqqaallugit.

- Taama oqartoqarneranik maluginiaasimasut ilagaat Demokraatini oqaaseqartartoq Anna Wangenheim.

Inatsisartuni apeqqarissaarnermi ineqarnermut Naalakkersuisoq isumatsialattut isigisaminik pingasunngormat eqqaasippaa.

- Naalakkersuisoqatigiit danskit naalagaaffianut saaffiginnilersaarlutik 2022-mi nalunaarutigaat, taakkumi aserfallatsaaliinermut akisussaaqataasariaqarmata. Suliaq taanna qanoq inissisimava? Hans Peter Poulsen (S) aperaa.

Hans Peter Poulsenip apeqqut akinngeqqaarpaa, taamaattumillu Anna Wangenheim kimigiiserpoq:

- Illit siulittaasut taamanikkut Naalakkersuisuusoq taamatut oqariartorpoq. Taamaattumik sooq maannakkut ima aalajangertoqarpa Kalaallit kisimik akiliissasut?

- Kingorna pilersaarusiornermi paasivarput atavaaniit ikiuuttoqarnissaa pisariaqanngitsoq, Hans Peter Poulsen oqarpoq nangillunilu, nunanit allaniit aningaasaliinerit taamaattut siunissami ajornartorsiutinik aaqqiissutaanavianngitsut.

Isumaqarpoq patajaannerusumik pilersaarusiornerusoq qulakkeerniarlugu siunissami kinguaariit kingumunaasiit akiliisussanngortinneqarnissaat, kingumut iluarsaassinermi akiligassaqalerlutik.

 Naapertuuppa imaluunniit?

Anna Wangenheimip AG-mut oqaatigaa sangujoraarnerusoq naalakkersuisooqatigiit siullermik nalunaarmata naalagaaffik aningaasatigut nammatassanut akileeqataasariaqartoq. Taavali allamut sangusoqarluni.

- Tamanna peqqutigalugu Naalakkersuisut siulittaasuanut apeqqut ingerlateqqikkusuppara minnerunngitsumillu partiimut Siumumut, Kalaallit Nunaanni inissianik attartortunut suut siunniussimaneraat, oqarpoq.

- Kisianni sooq naapertuuppa naalagaaffiup akileeqataanissaa?

- Taamanikkut pinngitsaaliissummik nussortitsinermi naalagaaffik akisussaavoq, taamaattumik naapertuuppoq naalagaaffimmut aamma piumasaqassalluni aaqqiissuteqarniarnermi peqataanissaannik, Anna Wangenheim oqarpoq nangillunilu:

- Taama oqareerlunga isumaqataavugut nammineq akisussaasugut aserfallatsaaliinissamilu kinguaattoorneq nammineq akilerlugu, suliassaqarfik akisussaaffigileratsigu. Sumut iluaqutaava illuatungaatigut namminiilivinnissamik siunniussinerput saniatigullu aaqqiiniarnermi ajornannginaariniarluni, Danmark qinnuigalugu nammineq akisussaaffigisatsinnut akileeqqullugu. Ikaarsaariarnermili arlaatigut potikkeqartariaqarpoq. Naalagaaffik isumaqatiginiarsinnaasariaqarparput, taamani inuit najugaannit pinngitsaalillugit nuutsinneqarnerannut. Isumaqarpunga akaareqatigiinnissamut alloriarnerusoq pingaarutilik naligiinnerusorlu, Danmarkip naalagaaffiata suliami akisussaaqataanissaa, Wangenheim erseqqissaavoq. 

Mianersoqqusinerit tusaaniarneqanngitsut

Aserfallatsaaliinissaq tamakkiisoq qanoq akeqassanersoq assigiinngitsunik isummersorfigineqarpoq. Aningaasat 2,5 milliardit koruuniniiit 7 milliardinut taakkartorneqarput. Hans Peter Poulsen nassuiaavoq aningaasarpassuit maannakkut aserfallatsaaliisariaqarnermut tunnganngitsut, tassaallutilli »siusinnerusukkut taamaassinnaanerannik naatsorsuinerit naleqqussarneqarsimasut«.

- Kisitsit atorneqartoq suugaluarpalluunniit avaqqussinnaanngilarput aserfallatsaaliinissami annertuumik amigaateqartoq. Taamaattoq Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat ataasiakkaat nappaqqissinnaanngilavut aningaasaativut sanaartorsinnaassuserlu killeqarmata, tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen illuatungiliuttut ilagaat Inatsisartut ataatsimiittarfiani annertuumik uggorinnittoq qangaanerusoq inissiat oqullit aserfallassimaqisullu aaqqinniarnissaat ilaatinneqarsimanngimmat. Oqaluttarfimmiit eqqaasitsissutigaa aserfallatsaaliinissami kinguattoorneq qangali tunngavilerneqarsimasoq.

- Atassutip siulittaasorisimasaata partiimillu pilersitsisup oqaaserisimasai issuarniarpakka: - Inissiat naalagaaffimmit tiguavut qulakkeerniarlugu nunap akiliisinnaajunnaannginnissaa, siunissamili nanertuutaalerumaarput. Akisussaaffik tamaat tigutinnagu qulakkeertariaqarparput inissiat aserfallatsaalineqarnissaat, taamaanngimmat inuiaqatigiinnut akisunerujussuanngussaaq, inissiat aserfallassimaqisut nutartilerutsigit, Jerimiassen oqaluttarfimmit issuaavoq nangillunilu:

- Isumaqarpunga mianersoqqussut taannarpiaq tusaaniarsimanngikkipput, maannalu imaalisimavoq aserfallatsaaliinissamut aningaasarpassuit pisariaqartilersimallutigit.

Kanngunanngitsoq

Namminersorlutik Oqartussat »nammineq sapinngitsut nammineerusullutillu« Anna Wangenheimip tunngaviatigut tapersersorlugu erseqqissarpaa.

Uanili suliami Københavnimut qiviarnissamut arlalinnik peqqutissaqartoq. Oqaatigeqqippaa nalunaarutigineqarsimasoq naalagaaffik saaffigineqassasoq, »siullermeerlunilu Kalaallit Nunaata ikioqqulluni saaffiginninngitsoq«.

- Suleqatigiinnerup pitsaanerulersinniarnera kanngunanngilaq, tamanna innuttaasunut iluaqutaappat. Suli naalagaaffeqatigiinniippugut, Danmarkilu akisussaaffeqareerpoq suleqatigiissutiginissaannut pisussaaffiliisunik. Danmarkimik oqaloqateqarnissamik isummamik Naalakkersuisut taamaatitsinerat qalliuniarnermik pitsaanngitsumik oqariartorneruvoq attartortunut kinguneqartussamik, ilaatigut siunissami ineqarnermut akit qaffannerisigut aningaasaataannik ilanngartuisussaammata.

Ukiut ingerlanerini pinngitsaaliilluni nuussortitsinerit pillugit annertuumik oqallittoqartarsimavoq - piumassutsimik pippat imaluunniit pinngitsaaliilluni? 1950-ikkunni tamatumalu kingornagut ukiuni tamanna »eqiterussiniarnermik politikkimik« taagorneqarpoq, inuuniarnerup pitsaanerulernissaanik kinguneqassammat aalisarnikkut suliffissaqarluni. 1968-imi Atuagagdliutini landsrådimut ilaasortaq Elisabeth Johansen (Lars-Emil Johansenip arnaa) issuarneqarpoq, oqarsimanerminut eqiterussiniarnermik politikki unitsinneqartariaqartoq: - Ersarinneruleriartorpoq pinngitsaaliilluni kajumissutsimik nuussortitsiniarnerusoq inissiat neqitsiullugit.