SULISOQARNIARNEQ PILLUGU AJORNARTORSIUT
– Utoqqaat illui meeqqeriviilluunniit sulisussaqannginnerat pissutigalugu matoqqasariaqalersinnaanerat aarlerinaateqaleqqavoq
Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanersiorluni oqalugiarnermini sulisussaaleqineq pingaarnertut eqqartorpaa.
Inatsisartut siulittaasuat Múte B. Egede tallimanngornermi Inatsisartut ataatsimiinnerat ammarneqarmat oqalugiarpoq. Ullaap tungaani Nuummi politikerit ingerlaaqatigiinneranni assi.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerat minutsinik 20-nik kinguaattoorluni tallimanngornermi ullaap tungaani nalunaaqutaq 11.20 aallartippoq.
Siulittaasussamik qinersinissaq ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq siulliuvoq, Mimi Karlsenilu (IA) siulittaasutut ingerlaqqippoq.
Naleraq partiini kisiartaalluni siulittaasumut taasiumanngilaq, taakkumi isumaqarput Inatsisartuni ikinnerussuteqartut illersornissaannut naammattumik iliuuseqarsimanngitsoq.
Siulittaasutut qinersisoqareersoq Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) ammaanersiorluni oqalugiarpoq.
Sulisinnaasut tamarmik sulissapput
Siulittaasup oqalugiaammini siullertut sulisussaqarniarneq sammivaa:
- Oqartariaqarpugulli aamma isertuaatsumik, nunatsinni innuttaaqateqaratta sulinissamut ilaatigut piukkunnarseruttoraluarlutik tamakkiisumik sulinngitsunik imaluunniit sulinngilluinnartunik.
- Illuatungaani suliffeqarfippassuit sulisussanik amigaateqarlutik ukiut kingulliit unammilligassarpassuit nalaappaat, Múte B. Egede oqarpoq kaammattuuteqarlunilu:
- Ersarissumik naqissusigassanngorpoq, inuit peqqillutillu pisinnaasut tamarmik sulissammata.
Múte B. Egedep pissutsit pitsaanngitsut ima oqaasertalerpai:
- Taamaaliortoqanngippammi kommuneni illoqarfiinilu arlalinni, utoqqaat illui meeqqeriviilluunniit sulisussaqannginnerat pissutigalugu matoqqasariaqalersinnaanerat aarlerinaateqaleqqammat.
Naalakkersuisut siulittaasuat tamatumunnga tunngatillugu arlalinnik suliniuteqarniarpoq:
- Suliffeqarneq pillugu ataatsimoorussamik politikkeqarnissamut oqaloqatigiinnerit qinikkat kattuffiillu peqatigalugit aallartissallugit
- Avataanit suliartortunut aqutsinerup annerulernissaa
- Avataanit suliartortunut akuutitsinerulernissamut periusissiornerup nanginnissaa
Isumaginninnikkut ajornartorsiutit akisupput
Sulinerup silarsuaani unammilligassat killiffiat, isumaginninnermi killiffigisap ersiutaatut aamma oqaatigineqarsinnaasoq, Múte B. Egede naliliivoq. Ilaqutariippassuimmi artornartorsiorput:
- Ullumikkut killiffigisatta unammillernarluinnartut ilagaat meeqqat 840-t missaaniittut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimammata. Tamanna aningaasanngorlugu milliardit koruunit affaata tungaanut naleqalersimavoq.
- Nalunngilarputtaaq imminut toquttarneq annertuumik unammilligassaqarfigalugu.
- Unammilligassatta ilaat taakku assersuutigaakka, maanna inuiaqatigiittut immitsinnut nukimmik tunilluta ataatsimoorlutalu, unammilligassatta sumit aallaaveqarpiarnerat, sorlaat tikillugit – anigornissaannut ingerlaqatigiinnissatsinnut piffissanngormat, siulittaasoq oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini suleqatigiinneq sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq
Múte B. Egedep oqalugiarnermini aamma sammisat allarpassuit, soorlu ilinniartitaaneq, aalisarneq takornariaqarnerlu, aamma Kalaallit Nunaata nunanut allanut attaveqarnera, eqqartorpai.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini Kalaallit Nunaata inissisimaffianik naammaginninnginneq sakkortuumik oqaaseqarfigaa:
- Kinami ikinngutigisorisaminit tikilluaqqusaanani ikinngutitut peqataaniinnarsinnaava? Nunat avannarliit tikilluaqqujumanngippatigut tamakkiisumillu ikinngutigiinnermik anersaaqarnerput tigusinnaanngippassuk, taava ingerlalluarnissaannik siunissagissaarnissaannillu kissaatissallugit pissusissamisoornerussagunarpoq, Múte B. Egede oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini naalakkersuisut politikkikkut suleqatigiinnerat unitsinneqarallassasoq Múte B. Egedep maajimi nalunaarutigisimavaa, isumannaallisaanermut politikki pillugu ataatsimiinnermut pingaarutilimmut Kalaallit Nunaata peqataatitaqannginnera pissutigalugu.