Nunatsinni
nutserisoqartarnera toqqaannartumillu oqalutseqartarneq nalinginnaapput.
Tamanna inuiaqatigiinni ileqquuvoq
pigiliutiinnarneqarsimasoq.
Nunatsinni
nutserisoqartarnera toqqaannartumillu oqalutseqartarneq nalinginnaapput.
Tamanna inuiaqatigiinni ileqquuvoq
pigiliutiinnarneqarsimasoq.
Danmarkimili
qaqutiguinnaq taama pisoqartarpoq. Immaqa tamanna pissutigalugu Aki-Matilda
Høegh-Dam (N) Folketingimi oqaluttarfimmit kalaallisuinnaq oqalummat
oqallittoqarluarpoq. Taannali pingaarutilimmik aqqutissiuussivoq, nutaanillu
piumasaqaateqartoqarlunilu kissaateqartoqalerpoq. Maanna aamma politikikkut
aaqqissuussaanerup avataani.
Aaja
Chemnitzip (IA) kalaallit Danmarkimi oqalutsimik pissarsisinnaanerat pillugu
apeqquterpassuarnik nassiussuinermigut, Danmarkimi naalakkersuisut upernaap
ingerlanerani tatisimavai.
-
Oqaatsitigut kulturikkullu pisinnaatitaaffiit qulakkeernissaat tamatigut
pingaaruteqarpoq, Aaja Chemnitz (IA), Folketingimi ataatsimiititaliaq
peqatigalugu USA-mi angalasoq, AG-mit oqaloqatigineqarami taama oqarpoq.
Ilaatigut
apeqqutigisimavaa, Nunani Avannarlerni innuttaasut allat pisinnaatitaaffiisut eqqartuussivinni suliassanut tunngatillugu
akeqanngitsumik oqalutsimik atuisoqarsinnaanersoq.
Maannalu
inatsisinik atortitsinermut ministeri Peter Hummelgaard (S) §-20 naapertorlugu apeqqummut
akissuteqarluni qisuariarpoq. Taanna iliuuseqarnissaminik misissuinermillu
aallartitsinissaminik neriorsuivoq.
- Kalaallit
eqqartuussivimmi naligiimmik peqataasinnaajumallutik oqalutsimik
pisariaqartitsinerminnik naliliinerat isumaqatigaara, isumaqatigaaralu tamanna qanoq
ililluni qulakkeerneqarsinnaanersoq eqqarsaatigissallugu naleqquttuummat.
Taamaattumik atorfilittakka Eqqartuussivinnut Aqutsisoqarfimmik oqaloqateqateqarnissaannik
qinnuigaakka, tamatumani misissorumallugu qanoq ililluni taamatut
aaqqissuussisoqarsinnaanersoq tamatumalu aningaasatigut kingunerisinnaasai
ilanngullugit.
Naalagaaffik pisussaaffilik
Aaja
Chemnitzip aamma Danmarkimi utoqqaat illuini pissutsit Danmarkimi naalakkersuisunit
misissorneqartariaqarnerat kissaatigaa.
- Kalaallit
Danmarkimi najugallit 17.000-it ilarpassui 60-it sinnerlugit ukioqarput. Kalaallit Danmarkimi najugallit nunap
inoqqaavisut, ILO-p isumaqatigiissutaa nr. 169 naapertorlugu immikkut ittumik
illersugaapput. Tamanna isumaqarpoq naalagaaffik pisussaaffeqartoq kalaallit
oqaasiinik kulturiannillu siuarsaanissamut illersuinissamullu, tamatumalu
saniatigut kalaallit Danmarkimi najugallit oqalutsimit ikiorneqarnissamut
pisinnaatitaaffeqarput, nassuiaavoq.
Taamaattumik
Danmarkimi utoqqarnut ministerimut apeqquteqarpoq kalaallit utoqqaat, utoqqaat
illuini najugaqartut oqalutseqarsinnaanerannut nalunaarusiorsinnaanersoq
apeqqutigalugu.
AG-p Aaja
Chemnitzimut apeqqutigaa, Danmarkimi utoqqaat illuini kalaallinit najugaqarfigineqartuni
tamani oqalutseqartalissappat, tamanna aningaasartuuterpassuarnik
nassataqassannginnersoq?
- Apeqquteqaraangama
pisimasut aalajangersimasut sammisarpakka, sammineqarpiarsimanngitsut
sammineqarnerulersinniarlugit. Takorluunngilarali utoqqaat illuini tamani
oqalutsinik atorfissaqartitsisoqarnissaa, immaqa taamaallaat sumiiffinni
ataasiakkaani, oqalutsinik pisariaqartitsisoqassaaq, Chemnitz akivoq.
Danmarkimi
pinerlineqarsimasut siunnersorneqartarneranni oqalutseqarnissamik pisariaqartitsisoqarsinnaanera
aamma maluginiaqquaa. Pingaarnertut Peter Hummelgaardimit ima
akissuteqartoqarpoq:
- Danmarkimi
naalakkersuisut Kalaallit Nunaannik qanimut tatigeqatigiillunilu
suleqateqarnertik ineriartortikkusuppaat, naalagaaffeqatigiinnermilu
innuttaasut tamarmik eqqortumik, ataqqinnittumik naligiittumillu pineqarnissaat
sulissutiginiarlugu.
