Qaqugu nunarsuarmioqatigiit uuliamik gassimillu ikummatissatut atuiunnaarsinnaassappat ikummatissanullu mingutsitsinikinnerut isumalluutaanerulersinneqarlutik?
Ataatsimut isigalugu akissutissarsiornermi AI malillugu oqartoqartarpoq isumalluartumik akisoqassappat 2050 tikitsinnagu nunarsuarmioqatigiit ikummatissanut mingutsitsinikinnerusunut nooreersimassapput.
Qaqugu nunarsuarmioqatigiit uuliamik gassimillu ikummatissatut atuiunnaarsinnaassappat ikummatissanullu mingutsitsinikinnerut isumalluutaanerulersinneqarlutik?
Ataatsimut isigalugu akissutissarsiornermi AI malillugu oqartoqartarpoq isumalluartumik akisoqassappat 2050 tikitsinnagu nunarsuarmioqatigiit ikummatissanut mingutsitsinikinnerusunut nooreersimassapput.
Piviusorsiortumik akisoqassappat 2070-2080 uuliamik gassimillu pinngitsuuisinnaannginneq qaangerneqarsinnaassaaq.
Isumalluanngitsumik akisoqassappat 2200-kkunni aatsaat tamanna pisinnaassaaq.
Illuatungaani aalisarnerinnaanngitsumik aammali aatsitassarsiorneq aqqutigalugu partiit nunarput isertitassarsiuutileruttorpaat Inatsisartunut qinersinissamut atatillugu politikkiminnik erseqqissaateqarlutik. Tassanilu erserpoq nunatsinni partiit amerlanersaat uuliasiortoqarnissaanik gassimillu qalluisoqarnissaanik periarfissarsiorusuttut.
Naleraq: Danmark avitseqatigineqassanngilaq
Qinigaaffiup maanna atorunnaartup aallartinnerani Inuit Ataqatigiit Naleqqallu naalakkersuisooqatigiinnerisa nalaani uulia/gassisiorneq nunatsinni atorunnaarsitaavoq. Tassunga tunngatillugu Naleqqap siulittaasua erseqqissaavoq taamaaliunnginnermi Naleraq aperineqarnikuunngitsoq.
Broberg erseqqissaavoq uuliasiornissamut gassisiornissamullu akornutissaqartitsinngitsoq, taamaattorli Danmarkip nunatta isertitaata affaanik pisussaammagit uulia/gassisiornissaq suli piffissaannginnerarpaa:
- Qaqqat aatsitassallit qimaanavianngillat aamma uulia qimaanavianngilaq! taamak Naleqqap siulittaasua, Pele Broberg akivoq aperigatsinni uuliasiortoqarsinnaanera gassisiortoqarsinnaaneralu partiip ammaffigineraa, taassuma taamak oqarnini imatut itisilerpaa:
- Aatsitassarsiorneq uuliasiornerlu inuiaat kalaallit tamakkiisumik iluaqutissarsiffigisariaqarpaat. Taamaammat Naamminersorneq pillugu inatsit piaartumik atorunnaarsittariaqarparput. Massakkutummi itsillugu nunatta Danmarkimut pilliutai annertoorujussuupput, inatsimmilu paarnaaqqatinneqarpoq nunatsinni aatsitassarsiortoqalerpat Danmark ilanngullugu suli pilersugassarisussaagipput, tamannalu akuersaarneqarsinnaanngilaq. Takuinnarneqarsinnaavormi qanoq orsugiaq nunatsinniit annissorsimaneraat, Pele Broberg naggasiivoq
Atassut: Uulia/gassisiortoqarsinnaa akornutissaqanngilaq
Atassut 2018-mi inatsisartunut qinersereernermi Kim Kielsen siuttoralugu Siumup naalakkersuisooqatigiiliornerani nunatta "uuliaministeriaqarfianik" aqutsisunngutsiarnikuuvoq. Taamani Atassutip siulittaasua Aqqalu C. Jerimiassen atuuffimmi tassaniippoq 2019-mi Atassutip naalakkersuisooqatigiinnit tunuarnissaata tungaanut.
Killiffimmili uulia/gassisiornerup ammaateqqinneqarsinnaaneranut Atassut akornutissaqartitsinngitsoq taanna erseqqissaavoq:
- Aningaasarsiornikkut inuussutissarsiutitigullu siuarsartariaqarpugut, taamaammat isaatitsissutaasinnaasutut ilisimariikkavut siumoortumik mattussornissaat isumatusaarnerunngilaq. Taamaattorli aamma erseqqissaatigissavara naalakkersuisooqatigiilernissamut isumaqatigiinniarnerni piumasaqaatitut avaqqunneqarsinnaanngitsutut aamma inissinnavianngilarput, Atassutip siulittaasua Aqqalu C. Jerimiassen erseqqissaavoq.
Demokraatit: Aatsitassarsiornissamut akerlilersuinerujussuaq naammaleqaaq
Allaaserisap ingerlanneqarnerani Sermitsiamit Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen aperissallugu iluatsinngilarput.
Taamaattorli Demokraatit qinersinermut 2025-mut pilersaarutaat partiip nittartagaani atuarneqarsinnaalereerpoq. Aatsitassarsiornermullu tunngatillugu partii isumaqarnerarpoq naalakkersuisooqatigiit maanna atorunnaartut aatsitassarsiornermut akerlilersuisorujuussuusut.
- Allaat uulia gassilu aningaasarsiutigineqarsinnaanissaa
periarfissaajunnarsinneqarluni, aammalu aatsitassarsiorsinnaanermut inatsit nutaaq
pilersinneqarpoq aatsitassanik misissuinissaq aammalu qalluinissaq ajornarnerulersillugu. Tamanna
pisuunnguutiginavianngilarput. Naamerluinnaq.
- Taamaattumik Demokraatit isumaqarput inatsit qimerloortariaqaripput eqaannerunissaa
siunertaralugu, taamaasilluta immitsinnut periarfissiissaagut aatsitassarsiorneq
aningaasarsiutigisinnaanissaanut, nalunngilarpummi nuna tullagarput aatsitassanik ulikkaavittoq.
Aatsitassat qallorneqartigatik koruunimik ataasinnguarmilluunniit naleqanngillat, taakkuuppullu
millardilikkaanik naleqaratarsinnaasut sapiissuseqarluta piumassuseqarluarluta nunat tamalaaniit
suliffissuit suleqatiginerisigut.
Qulleq: Uulia gassilu qallorneqartariaqarput
Partii nutaaq Qulleq, qinersinissamut piareereerpoq. Taassumalu siulittaasuata Karl Ingemannip assersuutigalugu uuliasiorneq gassimillu qalluineq periarfissatut siusinnerusukkut Sermitsiamut tikkuarpaa:
- Uuliamik gasimillu annertoorujussuarnik piiaaffiusinnaasunik peqarluta ilisimasavarput, aamma ilisimasavarput periutsit nutaaliaasut isumannaannerusullu ineriartortinneqartuartut, kisianni piiaaffiusinnaasut uninngatiinnarnissaat toqqarneqarsimavoq, Qullermit isumaqarpugut tamanna kukkunerusoq, taamaattumik uuliamik gasimillu qalluisoqarsinnaalernissaa ammaanneqassasoq sulissutigissavarput, Karl Ingemann oqarpoq.
Siumut: Pisuussutit uumaatsut siuariartornissamut isumalluutinut ilaalluinnarput
Siumup siulittaasua, Erik Jensen erseqqissaavoq partiip ataatsimeersuarnerani kingullermi 2023-mi pisumi aalajangersakkat naapertorlugit partiip ammaffigigaa aatsitassarsiorneq sunaluunniit, pinngortitap, avatangiisit inuillu peqqissusaat pillugit piumasaqaatit qaffasinnerpaamiitinneqarpata:
- Piviusorsiortariaqarpugut. Anguniagarput tassaavoq ikummatissat mingutsitsinnginnerusut atorlugit nukimmik pilersuisoqalernissaa. Tamannali pitinnagu uuliamik gassimillu pisariaqartitsineq suli annertussaaq, Erik Jensen oqarpoq, Siumullu anguniagaanut innersuussilluni:
- Nunatta imartaani uuliamik gasimilluunniit qalluisoqassappat qalluinerup aallartinnginnerani avatangiisimik mingutsitserujussuartoqarsinnaanera sillimaffigineqarlunilu upalungaarsimaffigineqassaaq.
Taamaattorli aamma uulia/gassisiorneq nunatsinnut annerpaamik iluaqutissiissappat, taava aamma Namminersorneq pillugu inatsit nutaamik isumaqatigiinniutigineqartariaqartoq:
- Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7 aamma 8 naapertorlugit nunarput aatsitassarsiornermik imaluunniit aamma uulia/gassisiornermik annertuumik inerisaalissappat isertitassat Kalaallit Nunatta Danmarkillu akornanni qanoq agguataarneqarnissaat pillugu inatsit allanngortinneqartariaqarpoq, Siumup siulittaasua Erik Jensen oqarpoq.
Naalakkersuisut/IA: Siunissaq uuliamiinngilaq
Tassa maannamut partiit Inatsisartunut sassartunit arfiniliusunit tallimat isumaqatigiipput uulia/gassisiorneq periarfissaalertariaqartoq.
Inuit Ataqatigiit tamanna pillugu oqaaseqartinniaraluaratsigit iluatsinngilagut, taamaattorli Naalakkersuisut 24. juli 2021-mi uuliasiorsinnaanermik periarfissaajunnaarsitsinerat partiip siuttuuffigaa.
- Kalaallit Nunaat uuliamik annertuumik pisuussuteqartoq qularutissaanngilaq. Uuliamilli qalluineq inuiaqatigiinnut pitsaasuinnarnik kinguneqarnavianngilaq.
- Pinngortitamut avatangiisinullu pitsaanngitsumik sunniissaaq, aalisarnermut pitsaanngitsumik sunniissaaq nunarsuarmilu silaannaap pissusaata allanngoriartornerani ajornartorsiornermik ajornerulersitseqataassaaq.
- Akerlianik uagut inuiaqatigiittut uuliasiornermik uuliamillu qalluinermik tunutsinissatsinnik pissutsit arlallit oqariartorpullusooq. Siunissaq uuliamiinngilaq. Nukissiaq ataavartoq siunissaavoq, tassanilu iluaqutissavut amerlanerujussuupput.
Ilaatigut tamakku tunngavilersuutigineqarput uuliasiornermut periusissiaq Naalakkersuisut atorunnaarsimmassuk, siunissamilu Kalaallit Nunaanni uuliasiorneq unitsinniarlugu Naalakkersuisut ulloq 24. juni 2021 aalajangermata.
