Nunanut allanut ilisimatusarnermullu tunngasuni naalakkersuisup
Vivian Motzfeldtip (S) Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Kunngeqarfik
sinnerlugu Tromsømi ataasinngormat ualikkut tigummagu killitsisimaarpaseqaaq.
Tamanna nunatta nunat tamalaat akornanni politikkikkut
ilanngulluinnarneranik ersersitsivoq, taamaalernissaalu kalaallit politikeriisa
ukiorpassuarni kingullerni kissaatigilluinnarpaat – aamma Vivian Motzfeldtip.
Nunanut allanut ilisimatusarnermullu tunngasuni naalakkersuisup
Vivian Motzfeldtip (S) Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Kunngeqarfik
sinnerlugu Tromsømi ataasinngormat ualikkut tigummagu killitsisimaarpaseqaaq.
Tamanna nunatta nunat tamalaat akornanni politikkikkut
ilanngulluinnarneranik ersersitsivoq, taamaalernissaalu kalaallit politikeriisa
ukiorpassuarni kingullerni kissaatigilluinnarpaat – aamma Vivian Motzfeldtip.
Romssa - Tromsø Statement 2025
Norgep siuttuujunnaarnera, naalagaaffiit Issittumi siunnersuisoqatigiinni
ilaasortat arfineq-pingasuusut sinniisaat matoqqasumik ataasinngormat ataatsimeeqatigeerneernerminni
„Romssa – Tromsø Statement 2025“-mik taallugu nalunaarutiminni inerniliuppaat.
Oqaatsip Statementip (nalunaarut, aaqq.) atorneqarnera
immikkut maluginiagassaavoq. Tamanna Issittumi Siunnersuisoqatigiit siornatigutulli
sunniuteqartiginnginnerannut takussutissaavoq. Oqaasermi “Declaration” (avammut
nalunaarut, aaqq.) siulittaasuuffimmik allamut ministeri ataatsimiinneranni
tunniussinermi inaarutaasumik allakkiami siornatigut atorneqartarpoq. Tamanna Issittumi
Siunnersuisoqatigiit Ottawami nalunaarut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
“inatsit tunngaviusoq”-mik kingorna taaneqartartoq tunngavigalugu 1996-imi pilersinneqarnerisa
kingornali ileqquusimagaluarpoq.
” Issittumi naalagaaffiit allallu ataavartumik siunnersuisoqatigiinniittuusut
Issittumi eqqissinermik, patajaatsuunermik suleqatigiinnermillu attassiinnartussaaffeqarnertik
Romssa-Tromsømi nalunaarummi uppernarsarpaat, aamma Issittumi
Siunnersuisoqatigiit issittormiut 1) ukiuni 30-nngulersuni suleqatigiinneranni
pingaarnertut inissisimanerat akuersaarpaat. Issittumi naalagaaffiit allallu ataavartumik
siunnersuisoqatigiinniittuusut oqaloqatigiittarnissaat aamma Issittumi
Siunnersuisoqatigiit apeqqutini issittormiut inuuniarnikkut avatangiisitigullu atugarissaarnissaannut
tunngasuni pingaaruteqarluinnartut nalunaarummi erseqqissarneqarpoq. Issittumi
nunat inoqqaavisa ataasiakkaatut eqimattatullu pisinnaatitaaffeqarnerat, Issittumi
Siunnersuisoqatigiinnut pingaaruteqarnerat Issittumullu atassuteqarluinnartuunerat
nalunaarummi aamma akuersaarneqarput”. Issittumi Siunnersuisoqatigiit Tromsømi
allattoqarfia tusagassiorfinnut nalunaarummini taama allappoq.
1) Oqaaseq cirkumpolar latiinerit
oqaasiineersuuvoq, tassaasoq circum kalaallisut ima isumaqartoq 'tamani tamaani'
polusimillu tassa 'pol'-imik uiggiusigaq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik
norskit nunanut allanut tunngasuni ministeriata Espen Barthip Vivian Motzfeldtimut tusagassiortunik
katersortitsinermi tunniummagu, høvdingip kaataasaatut ittoq takorannersoq aamma
tunniuppaa. Kaataasaq taanna ”The Galve”-mik ulluinnarni taaneqartartoq
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffimmik tigumminnittuunermut
ataqqinaatitut takussutissaallunilu nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
ilaasortat ministeriisa ataatsimiinneranni aqutsisup pisariaqaleraangat
ileqqorissaaqqusissutitut kaattarpaa.
Vivian Motzfeldtillu kaataasaq tunniunneqarmat siulittaasuuffiup
tunniunneqarneranut qujassuteqartigani tassa tussunnguummerpasippoq.
Tulluusimaarnaqaaq
- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffiup Kunngeqarfik
sinnerlugu tigunera tulluusimaarnaqaaq. Nunattalu Savalimmiut Danmarkilu
suleqatigilluinnarlugit Kunngeqarfiup siulittaasuuffigiligaani siuttunngornera
aamma tulluusimanaarnaqaaq, Vivian Motzfeldt oqarpoq.
- Tamanna nunatta Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
pingaaruteqarneranik ersersitsiinnarnani issittormiunut silap pissusiata
allanngoriartornerata kingunerinik aamma malugisaqarnerpaajusunut siunissamut isumallualersitsivoq.
Vivian Motzfeldtip Espen Barth Eide Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffimmik ingerlatitseqqiinissamut Norgep
suleqataaneranut aamma qutsavigaa – ICC, Saamit Siunnersuisoqatigiivi
(Samerådet) allallu Issittumi Siunnersoqatigiinniittut nunat inoqqaavinit
aallartitaasuusut immikkut aamma qujassuteqarfigai.
Epen Barth Eidep siulittaasuuffik The Galvep
tunniunneratigut Vivian Motzfeldtimut ingerlateqqippaa.
Tamannalu nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat arfineq-pingasuusut
atorfilittaat nunallu inoqqaavisa aallartitaat Norgep siulittaasuuffimmik
tigumminnittuujunnaarnera pillugu “Romssa – Tromsø Statement 2025”-mik taallugu
nalunaarutiliorlutik nittartakkakkut attaveqaatikkut matoqqasumik ataatsimeereernerisa
kingorna.
Issittumi naalagaaffiit nunallu inoqqaavisa oqaloqatigiittarnissaat
aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit apeqqutini issittormiut inuuniarnikkut
avatangiisitigullu atugarissaarnissaannut tunngasuni pingaaruteqarluinnartut
nalunaarutaanni erseqqissarneqarpoq – ingammik silap pissusiata
allanngoriartornerata Issittumi avatangiisinut assigiinngitsorpassuartigut kinguneqarnera
eqqarsaatigalugu. Issittumi nunat inoqqaavisa ataasiakkaatut eqimattatullu
pisinnaatitaaffeqarnerat, Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut pingaaruteqarnerat Issittumullu
atassuteqarluinnartuunerat nalunaarummi aamma akuersaarneqarput.
Vivian Motzfeldtip Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik norskit nunanut allanut tunngasuni ministeriata Espen Barth Eidep tunniummagu pakkullugu qutsavigaa.
Assi: Minetta Westerlund / Arctic Council Secretariat
Suleqatigiinnikkut akunnattoortut
Vivian Motzfeldtip kaataasaq The Galve
atortariaqalerumaarneraa piffissap takutikkumaarpaa. Tassami Issittumi Siunnersuisoqatigiinni politikkikkut suleqatigiinneq Ruslandip
Ukrainemik 2022-mi saassussinerata kingornali unikkallarpoq. Nunat siunnersuisoqatigiinni
ilaasortat ministerii Reykjavikimi 2021-mi, tassa corona pissutigalugu
ajornartuuleruttornermi kingullermik ataatsimeeqatigiikkamilli suli ataatsimeeqatigeeqqinngillat.
Islandip siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Ruslandimut taamanikkut ataatsimeeqatigiinnermi
ingerlateqqippaa.
Romssa, Romsa imaluunniit Tromsø?
Nunat inoqqaavisa Issittumi Siunnersuisoqatigiinneeqataanerat
akuersaarneqarluinnartoq Tromsømi ataatsimiinnermi inaarutaasumik allakkiami erseqqissarneqarpoq.
Inaarutaasumik allakkiaq taanna tassaavoq nalunaarut Romssa – Tromsø Statement
2025-mik pisortatigoortumik taaguutilik.
Norgemi illoqarfiup Tromsøp taaguutaa saamit taaguutaasa
ilaannik, tassa Romsamik, naggueqarpoq. Isumaa Tromsøp eqqaani kangerlunni
sarfap pissusiinut attuumassuteqassangatinneqarpoq.
Tromsø kvenit allattaasiat malillugu marlunnik
S-ilerlugu, tassa Romssamik allanneqartarpoq. Kvenit tassaapput nunap inoqqaavi
saamisulli soorlu Norgep avannaani, Sverigep avannaani Finlandillu avannaani
najugallit tuttuutillillu. Kvenit 10.000-t 15.000-llu akornanniissangatinneqarput.
Kvenit Norgemi inuiaat ikinnerussuteqartutut 1996-imi
akuerineqarput, oqaasiilu oqaatsit aarlerinartorsiortut allattorsimaffiannut 2005-mi
ilanngunneqarlutik. Atuakkiamik kvenskisoortumik 2004-mi aatsaavissuaq
saqqummersitsisoqarpoq.
Nunat siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ministerii
ukioq allortarlugu ataatsimeeqatigiittarsimagaluarput, siunnersuisoqatigiinnili
maanna pissutsit nalinginnaasuunngillat. Taamaammat Issittumi Siunnersoqatigiit
ingerlaannassappata, kalaallit/savalimmiormiut/danskit siulittaasuuffimmik
tiguseqqammertuusut Norgep siulittaasuuffimmik 2023-miit maannamut tigumminninneranisulli
suleriuseqarnissaat ukiuni tulliuttuni marlunni pingaarnertut
suliassarisussaassavaat.
Norgep siulittaasuuffik tigummagu, Issittumi
Siunnersuisoqatigiit Ruslandip Ukrainemik saassussineranik pissuteqartumik
taamanikkut isasuuissimasutullusooq ipput. Ilaasortammi sinneri naalagaaffimmik
nunanik saniliminik saassussisartumik politikikkikkut
suleqateqarusunngillat – tamannalu Issittumi
Siunnersuisoqatigiit atuukkunnaartussatut sivisuumik isikkoqarnerannik
kinguneqarpoq.
Norgeli siuttuunermini unammillernartut iliuuseqarfigai.
Siunnersuisoqatigiit suliat ilisimatusarnernut tunngasut nangippaat, siunnersuisoqatigiinni
suleqatigiissitani sulianik allakkatigut nangitsinissamik 2023-mi aggustimi siullermik
isumaqatigiinnikkut, kingornatigullu suleqatigiissitap nittartakkakkut
attaveqaatikkut 2024-mi februaarimi ataatsimeeqatigiittarnissaannik isumaqatigiinnikkut.
Issittumi Siunnersuisoqatiginni suleqatigiinnermik
ukiuni tulliuttuni marlunni attassinissaq, Kunngeqarfiup Issittoq pillugu
aallartitaata Kenneth Høeghip pingaarnertut suliassaanut ilaalluinnarpoq. Kenneth
Høeghip Issittoq pillugu aallartitatut suliassaata pingaarnersaat tassaalissaaq,
Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerini tamani qullersatut
siulersuineq.
USA-p inissisimanera
USA-mi præsidentinngoqqeqqammersup Trumpip
atorfilittai Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut sunniuteqassangatinneqarnersut,
tusagassiortunit Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttunngornerata
kingornali apeqqutigineqartarpoq – ingammik USA-p silap pissusianut
politikkimut isummernera nutaaq Trumpillu Kalaallit Nunaat tiguarusullugu
nalunaaruteqaqattaarnera eqqarsaatigalugit.
Espen Barth Eide apeqqutinut taamaattunut
akissuteqartuuvoq, erseqqissaatigalugulu USA-p Romssa-Tromsømi nalunaarut
tapersersoraa. Taamaammat norskit nunanut allanut tunngasuni ministeriata amerikamiut
nutaamik isummernerat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinermut taassuma sunniuteqassangatinngilai.
Vivian Motzfeldt isumaqataavoq.
- USA erseqqissaassuteqarfigereerparput. Tassa
qallunaajorusunnatalu amerikamioorusunngitsugut. Nunarpulli USA-p Europallu
isumannaallisaanermut politikkiinut pingaaruteqaqisoq miserratiginngilarput – aamma USA illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq
tunngavigalugu sutigut tamatigut suleqatigilluarparput, Vivian Motzfeldt
oqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit isumannaallisaanermut
politikkimik suliaqassanngitsut, Ottawami nalunaarummi 1996-imi akuerineqartumi
sulilu atuuttumi aalajangersarneqarpoq.
