Von der Leyen Kalaallit Nunaannut neriorsuisoq: Qaninnerulerneq EU-miillu aningaasat amerlanerusut
EU Kalaallit Nunaallu tatigeqatigiillutillu naatsorsuutigiuaannartussaapput, Københavnimi ataatsimiinnermi von der Leyen oqarpoq.
Assi: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Trumpip Kalaallit Nunaannik tiguaanissamik soqutiginninnerata, Kalaallit Nunaat EU-lu sukkassuumik qaninnerulersippai.
Tamanna Københavnimi Europap Politikkikkut Peqatigiiffiata (Det Europæiske Politiske Fællesskab, EPC. aaqq.) sisamanngornermi ataatsimiinneranni paasinarsivoq.
EU-Kommissionip siulittaasuata Ursula von der Leyenip EU Kalaallit Nunaallu ataqatigiilluartut oqaatigaa.
- Europa Kalaallit Nunaallu tatigeqatigiillutillu naatsorsuutigiuaannartussaapput, von der Leyen inuit attaveqaqatigiittarfianni X-imi allappoq.
Danmarkip aaqqissuussisutut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu Europami Politikkikkut Peqatigiiffimmeersut (EPC) ataatsimiinnerannut Bella Centerimi Amagerimiittumi sisamanngornermi qaaqquai.
Jens-Frederik Nielsen ataatsimeeqatigigaa
Ataatsimiinnermi von der Leyenip Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen ataatsimeeqatiginissaanut periarfissaqarpoq.
EU-kommissionip EU-p ukiunut arlalinnut missingersuutaani tulliuttumi Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaatinngortikkusukkai von der Leyenip ataatsimiinnermi oqaatigeqqippaa.
- Suleqatigiinnerulernissarput kissaatigaarput. Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaatinngornissaat siunniupparput, taamaalilluta mingutsitsinngitsumik nukissiuuteqalersinnaaneq siunissamilu teknologii nutaaliaq pilersissinnaalerniassagatsigu, von der Leyen X-imi allappoq.
EU-p aningaasanut missingersuutaani tulliuttumi Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaatinngortinneqarnissaat EU-mi kommissionip siunnersuutigaa.
Nunat EU-mi ilaasortaasut aamma Europap inatsisartuisa siunnersuut akuersissutigissappassuk, missingersuutini 2028-miit 2034-mut atuuttussani Kalaallit Nunaat 4 milliardit koruuninik aningaasaliiffigineqassaaq.
/ritzau/
