Watson suliaminik nangitsinissaminut piareerpoq

Paul Watson oqilisimaarpoq qaammatit tallimat missaanni Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmeereerluni aniguisitaanermi kingorna. Inuttaa ajunngilaq, aammalu suliassaminut tulliuttunut piareersarluni aallartereerpoq, tassa arferit unioqqutitsilluni piniarneqartarnerat, nammineq oqarnera naapertorlugu, inatsisinik unioqqutitsinerusoq unitsinniarlugu:

- Soorunami unioqqutitsilluni arfernik piniartarnerit unitsinniarnerannik sulissuterput nangissavarput. Pingaartumik Japanimiut unioqqutitsillutik arfanniartarnerat unitsinniagaraarput, maannali aamma Islandimut aamma Savalimmiunut tunngatillugu immikkut ittumik unitsitsiniaasussaavugut. Kisianni uannut pingaarnerpaaq siulliuteqqaassavaraa, tassalu ilaquttannut angerlarnissara, pingaartumik ernernut, ukiummi affaata missaa avissaaqqanikuuvugut, assullu tuppallerlungalu nuannaangaarpunga juullertinnagu angerlarsinnaagama, Paul Watson oqarpoq.

Naalagaaffimmi Eqqartuussiviit Qullersaannut Højesteretimut suliassanngortitsineq suli attanneqarpoq

Kisianni Kalaallit Nunaat pillugu kapitali aammalu Nuummi qaammatit tallimat missaanni parnaarussaaqqasimaneq suli suliassartaqarpoq, aamma maanna angiguereeraluarluni.

Tassami Watson aamma illersuisui isumaqarput Eqqartuussiviit Qullersaata nalilertariaqaraa aalajangertariaqaraalu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup suliassamik ingerlatsisimanera naapertuunnersoq. Tassunga atatillugu uppernarsaatinik saqqummiussinissani pillugu tamatigut periarfissinneqarnissaminik kissaateqartuaraluarpoq, isumaqarluinnarami pinngitsuunini taakku uppernarsarsinnaagaat. Kisianni tamatigut itigartinneqartarpoq, tamatumalu peqatigisaanik eqqartuussivimmeereernerit  kingorna pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut utertinneqartarluni.

Ajunngitsumik pineqarsimavoq

Naak Kalaallit Nunaanni/Danmarkimi eqqartuussiveqarneq pillugu apeqqutit pingaarutilittut isigigaluarlugit, aammalu maanna Eqqartuussiviit Qullersaata suliap ingerlarnga nalilersussagaluaraa, Watsonip inuit naapittarsimasani nersualaarpai, pingaartumik sivisuumik isertitsivimmeeqatigisimasani.

- Naak piffissap annersaani matoqqasumiissimagaluaqalunga, isumaqarpunga tamatigut ajunngitsumik inussiarnersumillu pineqarnerarlunga; isertitsivimmeeqatikka, nakkutilliisut, isertitsivimmilu sulisut allat, politiit eqqartuussivimmut angallassisorisarsimasakka, tassa naapitakka tamarmik inussiarnersuusimapput.

Kisiannimi qaammatit tallimangajaat isertitsivimmiipputit, sulerisarpit?

- Atuakkanik atuartaqaanga aamma allagarsiarpassuakka nunarsuarmi tamarmeersut atuartarpakka, aamma piffissaq annertooq isertitsivimmiinninni allassimasunut akissuteqarnissannut atorpara. Tassaapput allakkat inuit suliniutitsinnut tapersersuillutik allagaat, aamma meeqqanit allagarsisarpunga, taakkunannga ilanngui isumaqarsimapput juullip inua parnaarussaasimasoq, juullillu inua ajortumik pineqartoq, Paul Watson qungujulluni akivoq.

Taarsiiffigineqarnissamik apeqqut erseqqissumik suli aalajangiiffigineqanngilaq

Parnaarussaasimanermini piffissaq atorsimasani aammalu kalaallit/danskit eqqartuussiviatigut qanoq pineqarsimanini aallaavigalugit taarsiiffigineqarnissamik piumasaqassanersoq aperineqarami, akivoq apeqqut taanna pingaartitani sallersaangikkallartoq, aamma piffissaq pisariaqartikkamiuk suliap ingerlanera tamaat nalilersoqqaarallassallugu, taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarnissamik aalajangiissaguni aalajangiinissani sioqqullugu.

Japan, Island aamma Savalimmiut tullinnguupput

Maluginiagassaavoq Watson suliniumminik qanoq pingaaruteqartiginersoq, tassami parnaarussivimmit aniinnarlunilu, arfernik illersuiniarnermini suliamini tullinnguuttussat pilersaarusiorniarlugit aallarteqqereerpoq:

- Japan tassaavoq pinerluttoq inatsisinillu unioqqutitsiuartoq, Japanimiut unioqqutitsillutik arfanniartuarsinnarput, aamma nunat tamalaat unioqqutitsilluni arfanniartarneq pillugu unitsitsiniarlutik sulissutigigaluaraat, uagullu unitsitsiniarluta sulissutigiuassavarput.

- Aamma maluginiarparput Islandip unioqqutitsilluni arfanniartarneq unitsingajaannariarlugu aallarteqqikkaa. Taamatuttaaq Savalimmiormiut niisarnanik toqoraasarnerat unitsinneqartariaqarpoq, tassa arfernik illersuinerput nangissavarput, Watson oqarpoq.

Kalaallit Nunaat, aamma arfernik piniarfiusoq, Watsonimit ajunngitsuinnarnik oqaaseqarfigineqarpoq:

- Nalunngilarput Kalaallit Nunaat kalaaliullu piniartut pisinnaatitaaffeqartut ileqqutoqqatik malillugit arfernik piniarsinnaanermut, aamma nalunngilarput Kalaallit Nunaanni oqartussaasut mianersortumik nakkutiginnittuusut, aammalu Kalaallit Nunaat akisussaassuseqartumik politikkimik ingerlatsinera pitsaasuusoq.

Isertitsivimmit anigueqqammerputit, ernumanngilatit uteqqillutit parnaarussivimmut mattussaaqqeratarsinnaanissannut?

- Naamik, ukiut 50-it sinnerlugit arferit pillugit akiuussimavunga, aammalu inatsisitigut unioqqutitsisimanngisaannarpunga, ataasiarlungaluunniit , aammalu arfernik illersuiniarluta ingerlatsisussanngoraangatta tamatigut inatsisit malittarisassallu malillugit iliuuseqarluta akiuiniartarpugut arferit unioqqutitsilluni piniarneqartunit annaanniarlugit, Paul Watson Sermitsiamut oqarpoq.