Aalisartut piniartullu kia illersorpai?

Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmik Greenpeacemik 1972-imi pilersitseqataasoq Paul Watson, isiginnaartitsisartullu Brigitte Bardotip puisit piaqqanik piniartarneq pillugu suliniuteqarnikuunerat, Kalaallit Nunaanni amerlasuunit qularutigineqarpoq. Suliniutit Kalaallit Nunaanni aalisartunut piniartunullu annertuumik kinguneqartunikut.

Paul Watson 1977-imi Greenpeacemit anivoq Sea Shephard Conservation Societylu pilersillugu, 2022-mili nammineq peqatigiiffini Captain Paul Watson Foundation pilersinniarlugu peqatigiiffimmit anivoq. Ukiulli ingerlaneranni anguniagaq taannarpiaq aalajangiusimaneqarpoq; arfanniartarneq akiorniarlugu arlalinnik akerleriissutaasunik iliuuseqarluni.

Nunat allat akuliupput

Evelyn Mølgaard Sisimiuni juulip 24-ani atsiornernik katersuiniarluni aallartippoq, taassuma Frankrigip nunallu allat arlallit suliamut akuliunnerat kamaatigigamiuk. Maannamut atsiornerit 165-it katersorsimavai:

– Radioaviisimi ilanngutassiaq qisuariarfigaara, tassani oqaluttuarineqarpoq franskit præsidentiat Emmanuel Macron aamma uumasunik illersuiniartartoq Brigitte Bardot maanna ”Paul Watson annaanniaraat”. Brigitte Bardotip inuuniutitsinnik ajoqusiingaatsiarnikuuvoq. Ullumikkut piujuartitsisumik arfanniartarnerput sukannertorujussuuvoq. Ukiumut pisassat ikittuinnaapput, tamatumalu saniatigut sila allanngorartorujussuuvoq, tamannalu pissutigalugu piniarnissaq ajornakusoornerulerluni. Arferit kangerlunniittarput umiatsiaararsortunullu amerlasuunut, aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut, qassutinik ajoqusiisarlutik. Kia illersorpai? Atsiornernik katersuineq aalisartorpassuarnut piniartorpassuarnullu, namminneq nillianissamut periarfissaqanngitsunut iliuuseqarnissannut periarfissiivoq. 

Paul Watson Danmarkimut nuunneqarli

Japanimi arfanniarneq Kalaallit Nunaannilu piujuartitsilluni arfanniarnermut sanillersuunneqarsinnaanngitsoq Evelyn Mølgaardip isumaqarpoq. Kisianni unammillernartua tassaavoq taakkua imminnut akulerutsinneqarsinnaanerat, tassami tigusarinninneq Nuummi pimmat. Taamaattumik Evelyn Mølgaardip ernummatigaa Paul Watson tunniunneqassappat Kalaallit Nunaannut ajortumik kinguneqarnissaa. Taarsiullugu kissaatigaa Danmark akisussaaffimmik tigusissasoq Paul Watsonilu tigummigallarneqarnerani Danmarkimi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut nuunneqassasoq.

– Paul Watsonip Kalaallit Nunaanni tigusarineqarnerata kinguneraa nunarsuarmiut tamarmik uagutsinnut malinnaalernerat. Tamannalu eqqunngitsumik paasissutissiivoq. Tassami Kunngeqarfiup Danmarkip tigusaraa, maannalu Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup tunniussinissamut tunngatillugu aalajangiinissaa utaqqivarput. Sooq utaqqinitsinni Danmarkimut nuunneqarsinnaanngila? Uagut akuliutsinneqarata, Evelyn Mølgaard oqarpoq.

Naleraq Paul Watsonip “Danmarkimut anisinneqartariaqartoq” isumaqarpoq, tamannali inatsisinik atortitsinermut naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip isumaqatiginngilaa. Paul Watsoni Nuummi tigusarineqarmat suliaq Kalaallit Nunaanni politiinit eqqartuussisunillu suliarineqartussaasoq taanna isumaqarpoq, eqqartuussinerillu tamaasa Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu ingerlateqqinneqartarnissaa isumaqanngilluinnartoq.