Nunarsuarmioqatitta
aatsitassarsiuutileqatigiiffii najukkamilu inuussutissarsiortut akornanni
ikaartarfimmik sanaartortoqassaaq. Inuussutissarsiornermut, Niunermut,
Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen, taama isumaqarpoq. Taanna Kommuni
Kujalliup aatsitassat pillugit ataatsimiisitsinerani septembarip 5-anit 9-nut
peqataavoq. Ingerlatseqatigiiffiit pingasut qaaqquneqarput, taakkua
suliniutitik najukkami inuussutissarsiortunut oqaluttuaraat.
Suliffissat
sunniutissallu
Nunarsuarmioqatitta
aatsitassarsiuutileqatigiiffii najukkamilu inuussutissarsiortut akornanni
ikaartarfimmik sanaartortoqassaaq. Inuussutissarsiornermut, Niunermut,
Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen, taama isumaqarpoq. Taanna Kommuni
Kujalliup aatsitassat pillugit ataatsimiisitsinerani septembarip 5-anit 9-nut
peqataavoq. Ingerlatseqatigiiffiit pingasut qaaqquneqarput, taakkua
suliniutitik najukkami inuussutissarsiortunut oqaluttuaraat.
Suliffissat
sunniutissallu
Nanortalimmi,
Qaqortumi Narsamilu ataatsimiisitsisoqarpoq. Saqqummiisussalli arlallit
Nanortalimmi silamik peqquteqarlutik ingerlariaqqissinnaanikuunngimmata
Qaqortumi ataatsimiinneq sivikinneruvoq. Ingerlatseqatigiiffiit nunanit
allaneersut peqataasut tassaapput, tuluit nunaannit GreenRoc Strategic
Materials, qeqertami Amitsumi Nanortallip eqqaani, grafitimik, tassa
aqerlussamik piiaanissamik suliniuteqartoq. Canadamiut
ingerlatseqatigiiffiutaat Amaroq Minerals, taanna Nalunami kuultisiorniarpoq
kiisalu australiamiut ingerlatseqatigiiffiutaat Tanbreez Minings Killavaat
Alannguani saffiugassanik qaqutigoortunik piiaanissamik suliniuteqartoq.
Ujarassiooq Ole Christiansen aatsitassat pillugit ataatsimiinnissamut
isumassarsisut suliaqartullu ilagaat, taanna oqaluttuarpoq, aatsitassanit
pisuussutit annertuut avammut tuninissaat sumiiffimmilu suliffissat amerlasuut
pilersinneqarnissaat pilersaarutaasut.
–
Qulakkeerinnittoqanngilaq, kisianni suna tamarmi ajussanngippat
aatsitassarsiorfiit pingasut ukiuni aggersuni aallartissapput. Taakkua
suliniutit katillugit atorfinnik toqqaannartumik 500-nik pilersitsinissaat
ilimagineqarpoq.
Nalunami
kuultisiorfik suliffinnik 168-nik pilersitsissangatinneqarpoq.
– Aatsitassarsiorfissap
eqqaa aallartinneqarpoq. Immikkoortiteriviup ukiap ingerlanerani piareernissaa
naatsorsuutigineqarpoq. Immikkoortiteriniinnarmi kuulti annertooq
katersuivimmiilertussaavoq ingerlatseqatigiiffiup saliivimmik 2025-mi
upernaakkut pilersitsinissani naatsorsuutigaa, taassuma kingorna kuulti
tamarluinnangajammi atorluarneqarsinnaassaaq, Ole Christiansen oqaluttuarpoq.
Tuluit
GreenRoc Strategic Materials-imeersut Amitsup kujataata isuani suliffinnik
170-it missaannik amerlatigisunik pilersitsinissartik ilimagaat.
– Sulisartut
ilaat Nanortalimmi najugaqarsinnaapput aatsitassarsiorfimmullu paarlaallutik
suliartortarlutik. Taamaattumik Nanortallip Amitsullu akornanni ikaartaammik
pilersitsinissaq naatsorsuutigineqarpoq. Nunap immikkoortuani aqerlussanik
allanik peqarpoq. Taakkua aatsitassarsiorfiup sivisunerusumik ingerlanissaanut
qulakkeerinnissinnaapput, Ole Christiansen oqaluttuarpoq nangipporlu suna
tamarmi ingerlalluaruni akuersissutinik tunniussisoqassappat
ingerlatseqatigiiffik piiaanissamut akuersissummik ukioq manna
qinnuteqarsinnaassasoq. Sullivissap sanaartorneqarnera 2026-mi
aallartissangatinneqarpoq aatsitassarsiornerlu 2028-mi
aallartissangatinneqarluni. Australiamiut Tanbreez, Killavaat Alannguanni
saffiugassanik qaqutigoortunik piiaanissamut akuersissuteqarput.
Ingerlatseqatigiiffiup aallartisarnermini suliffinnik 130-nik pilersitsinissani
pilersaarutigaa, aatsitassarsiorfimmi ukiumut 0,5 million tonit
sanaartorneqartassapput. Ole Christiansenip oqarnera naapertorlugu
ingerlatseqatigiiffiit pingasut tamarmik amerlanerpaanik nunaqavissunik
sulisoqarusupput. Aallartisarnermili nunani allamiut aatsitassarsiornernik
misilittagallit atorfissaqartinneqassapput. Taamaattumik sulisussat pillugit
ilinniartitsinernik pilersaarusiortoqassaaq.
Suleqatigiinneq
Naaja H. Nathanielsenimut najukkami suliffeqarfiit,
aatsitassarsiuutileqatigiiffiit inuttaasullu suleqatigiinnerat
isumassarsiatsialaavoq.
-
Ingerlatseqatigiiffiit arlallit ataatsimiinnernut peqataanerat immikkut ittumik
pitsaaquteqarpoq. Namminneq immikkut suliniutitik soorunami ukkataraat,
kisianni aamma assiliaq anginerusoq takuneqarsinnaaleriataarpoq: Suliniutit
pingasut ukiuni qanittuni aallartissappata nunap immikkoortuani
susoqassava? Sulisoqarnissaq pillugu,
nukissiutinut atueqatigiinnissamut periarfissat pillugit, avatangiisinut
sunniutinut pillugit, najukkami ingerlatseqatigiiffiit periarfissaat pillugit
suliffeqarfiillu ataasiakkaat pillugit oqallittoqarpoq. Isumaqarpunga periaaseq
una sunniuteqarsinnaasoq ineriartorteqqinneqassasorlu, ilinniarfeqarfiit,
Majoriaq najukkamilu suliffeqarfiit aamma peqataassapput. Pisumi uani politikkikkut oqaatsit aamma pingaaruteqarluinnarput.
Soorunami uagut piareersimassaagut, paasissutissanik ingerlatitseqqissaagut
apeqqutillu akisarlugit. Najukkamili inuit qitiussapput aamma
ingerlatseqatigiiffiit najukkamilu suliffiit akunnerminni atassuteqalissapput.
