Avaleraasartoorniarneq aallartippoq

- Aalisarneq ingerlalluarpoq. IIimagisamit pitsaaneruvoq.

Kilisaammi ikerinnarsiummi Polar Amarumi naalagaq Islandimiu misilittagaqarluartoq Geir Zoega nunat tamalaat imartaanni aalisarneq pillugu Sermitsiamut taamatut oqarpoq.

Aalisarneq aallartinneqartoq pisaqarluartoqartorlu Sikuaq Trawlimi pisortap Carl Christensenip, kilisaammi Svend C-mi aalisartup, uppernarsarpaa:

- Ingerlalluarpoq, oqarpoq.

Avaleraasartoorniarneq aallarteqqammiinnartoq avaleraasartoorniartoqalerneranik oqassalluni siusippallaarunarpoq.

Naalakkalli Geir Zoegap oqarneratuut ”ingerlalluarpat”, aalisarneq Savalimmiut avannaani nunat tamalaat imartaanni aallartinneqaqqammersoq allatut oqaatigalugu ingerlalluarsuaarsimassaaq. Geir Zoegap oqaatiginngiinnarpaa.

Polar Pelagic-ip umiarsuaatai marluk, Polar Amaroq aamma Polar Ammasak, sapaatip-akunnerani matumani nunat tamalaat imartaanni Smuthavet-imi aalisarfinnit Savalimmiuni umiarsualivimmut aallarput, tamarluinnarmik avaleraasartuunik 800-900 tonsinik usilersorlutik. Tunisassiorfik Østerø-p kangiani Fuglefjordimi inissisimavoq.

Aalisakkat kiilumut 8-12 koruuninik akilerneqartarumaartut Geir Zoegap naatsorsuutigaa.

- Taanna isumaqarpoq aalisakkat Europami tunisassiorfinnut, soorlu makrelinnik tomatinik tunisassiorfiusunut, tunineqaqqittartut.

Kalaallit Nunaannut pisassiissutit 48.000 tonsit

Polar Pelagicip kilisaataatai ukioq manna siullerpaamik Smuthavip imartaani aalisarput. Tunup avataani avaleraasartoorniaraluarneq iluatsinngilaq, taamaattumillu umiarsuit Smuthavip imartaanut ingerlaqqipput. Sikuaq Trawlip aalisariutaa nunatta imartaani avaleraasartuunittaaq nassaanngilaq.

Avaleraasartuut nunatta imartaaniit 2019-imili tammarput. Tunup imartaani 78.000 tonsinik katillugit aalisartoqarmat aalisarneq, nunatta avammut niueruteqarnermit isertitaasa 23-iusut ilagisaat, 2014-imi ingerlalluarnerpaavoq.

Polar Amaroq aamma Polar Ammassak kalaallit-islandimiut ingerlatseqatigiiffiannit Polar Pelagic-imeersut kiisalu Svend C., Sikuaq Trawl-imeersoq, nunat tamalaat imartaanni aamma „Bananen“-imik taaneqartartumi, aalisarput. Polar Pelagicip affaa Polar Seafoodimit pigineqarpoq.

Polar Seafood Polar Pelagicimi pingaarnertut piginnittuuvoq, Islandimiillu Sildarvinnslan ikinnerussuteqarluni piginneqataasuuvoq.

Aalisarfik Savalimmiut avannaani 400-500 sømilit missaannik ungasissusilimmiippoq, imaluunniit ullup affaa avillugu ingerlaaraanni tikinneqarsinnaavoq, maannalu kalaallit aalisariutaannit ikitsunit aalisariuterpaalunniillu Ruslandimeersunit aalisarfiulluarpoq.

Ukioq manna kalaallit aalisariutaannut avaleraasartoortassiissutit 48.000 tonsiussasut Naalakkersuisut marsimi aalajangerput. Polar Pelagic-ip aalisariutaata marluk saniatigut aamma Polar Seafoodip aalisariutaa Polar Princess, Pelagic Greenlandip aalisariutai Tasiilaq aamma Tuneq kiisalu Sikuaq Trawls Svend C. pisassiissutinik tunineqarput. Pelagic Greenland Royal Greenlandimit ingerlatseqatigiiffimmillu Islandimiittumit pigineqarpoq.

Nunat aalisarnikkut unammilleqatigiittut

Siorna oktobarimi nunat sinerissap qanittuaniittut, tassa Tuluit Nunaat, Norge, Savalimmiut, Island aamma Kalaallit Nunaat Atlantikup kangimut avannarpasissuani, tassa, Atlantikup avannaani, avaleraasartuut qanoq annertutigisut 2024-mi aalisarneqarsinnaanersut isumaqatigiissutigaat.

Aalisarneqartussat annertunerpaaffissaat, TAC, 730.386.000 tonsiusussatut inissippaat. Aalisarneqartussat annertussusaat International Council for the Exploration of the SEA-p, ICES-p kalaallisut Nunarsuaq tamakkerlugu Imarpik pillugu Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiit killiliussaasa iluaniippoq. ICES-ip pisassiissutit tamakkiisut akuerineqartut 739.386 tonsiusussatut siunnersuutigai.

Nunalli aalisarfiusut assigiinngitsut pisassiissutigisartagaat pissutigalugit aalisarpallaarneq aarlerinartorujussuanngoqqittoq uparuaasut siumaqarput.

Aalisarpallaarneq pinngitsoortinniarlugu EU-mi avataasiorluni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiata, EAPO-p, Atlantikup avannaani aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut EU-llu aalisarsinnaanerup pisassiissutigineqartut 739.386 tonsiusut agguataarneqarneri pillugit isumaqatigiissuteqaqqullugit ukioq manna aamma kajumissaarpai.

Nallermalli naalagaaffiit sineriallit arlaleriarlutik isumaqatigiinniareerlutik avaleraasartoorniarnerup aqunneqarnissaa pillugu isumaqatigiissuteqarsinnaasimanngillat.

Sulisitsisut kattuffiata Norgep, Savalimmiut Tuluillu Nunaata imartaminni avaleraasartoorniarnermik aqutsineq, agguataarineq aamma aalisarsinnaaneq pillugu juunip 17-ianni ilaannakuusumik isumaqatigiissutaat pakatsissutigeqaa. Isumaqatigiissut maannamut ukiuni pingasuni , 2024-mi, 2025-mi 2026-milu, atuuppoq.

Isumaqatigiissutip ilaatut Savalimmiuni naalakkersuisut ukiumut 100.000 tonsinik pisassiissutinik aalajangersaapput. Norgemi 230.000 tonsinik Tuluit Nunaannilu 200.000 tonsinik pisassiisoqarpoq..

Avaleraasartuut aningaasarsiornermut pingaaruteqarput, ilaatigut Norgemi. Norgemiut aalisariutaat avaleraasartuunik norskit koruuniinik 3,8 milliarderinik, tassa danskit aningaasanngorlugit 2,5 milliarder koruuninik, 2023-mi kaaviiaartitsipput.

Norgemi ministeri suleqatigiissinnaalernissamik neriuuteqarpoq

Pingasuusunit isumaqatigiissut nunat sineriallit sinneri, EU, Kalaallit Nunaat Islandilu, piumagunik isumaqatigiissummut ilanngussinnaanngorlugit ilusiligaavoq.

Isumaqatigiissut nunat sineriallit tamarmik akornanni isumaqatigiissuteqalernissamut isumassarsisitsissasoq Norgemi aalisarnermut imarsiornermullu ministeri Marianne Sivertsen Næss neriuuteqarluni Norgemi naalakkersuisut juunip 17-iani tusagassiutitigut nalunaarutaanni oqarpoq.

Aalisarneqarsinnaasulli annertunerpaaffissaatut ilisimatuussutsikkut innersuutit sipporneqarmata isumaqatigiissut ajornartorsiummut aalisarpallaarnermullu aaqqiissutaanngitsoq EAPO isumaqarpoq.

Savalimmiut, Norgep Tuluillu Nunaata isumaqatigiissuteqarnermikkut aalisarpallaarneq inatsisitigut akuerissavaat, Tim Heddema, EU-mi ikerinnarsiorluni aalisarnermik suliaqartut oqaaseqartartuat, oqarpoq.

Aammattaaq kattuffiup EU-mi kommissioni Europamilu Siunnersuisoqatigiit pisassiissutit ingasattajaartut qaffasissullu akiorniarlugit iliuuseqaqqullugit kajumissaarpai.

Islandimi naalakkersuisut umiarsuaatileqatigiiffinnut avaleraasartoortassanik 121.000 tonsinik pisassiipput, taamaalilluni Kalaallit Nunaat nunani sinerissamiittuni avaleraasartoortassanik 48.000 tonsinik pisassiiffigineqartut akornanni annikinnernik pisassinneqartunut ilaavoq.