Kalaallit
Atlantikullu avannaani kilisaataatileqatigiit allat avaleraasartoorniarnerminni
aatsaat taama akigissaartigisunik nalinginnaanngitsumik iluatsitsilluareersullu,
immanik ilisimatusartut tupaallannartumik maanna nalunaaruteqarput.
Nunarsuaq tamakkerlugu Imarpik pillugu Ilisimatusarnermut
Siunnersuisoqatigiinni ICES-imit Atlantikup
avannaata kangiani avaleraasartoortassat aappaagu 174.000 toniussasut innersuussutigineqarpoq.
Kalaallit
Atlantikullu avannaani kilisaataatileqatigiit allat avaleraasartoorniarnerminni
aatsaat taama akigissaartigisunik nalinginnaanngitsumik iluatsitsilluareersullu,
immanik ilisimatusartut tupaallannartumik maanna nalunaaruteqarput.
Nunarsuaq tamakkerlugu Imarpik pillugu Ilisimatusarnermut
Siunnersuisoqatigiinni ICES-imit Atlantikup
avannaata kangiani avaleraasartoortassat aappaagu 174.000 toniussasut innersuussutigineqarpoq.
2025-mi
pisassiissutigineqartussatut innersuussutigineqartunut 576.958 toniusunut
sanilliullugit 70 procentimik taakku ikinnerupput.
ICES-imi uumassusilerisut 2026-mut pisassiissutissatut innersuussutaat aatsaat
taama appasitsigipput.
Mianersortoqartariaqalersoq
Uumassusilerisut
mianersoqqusinerat tassa malugineqartariaqarpoq. Siunnersuisoqatigiit
nalunaarusiaminni erseqqissumik allapput, avaleraasartuut biologit
killiliissutigisartagaat ataallugit ukioq manna amerlassuseqartut, taamalu
amerliartorsinnaanerannut minnerulersitsilluni.
Kalaallinut avaleraasartoortassiissutigineqartut
ukioq manna 37.500 toniupput, tamakkerneqangajalerlutillu. Kalaallit kilisaataat
tallimat ilaatigut Polar Seafoodimeersut Royal Greenlandimeersullu
aalisarnermut peqataapput.
ICES-ip
innersuussutai Naalakkersuisunit malinneqassappata, kalaallinut aappaagu pisassiissutissat
ikilisinneqarluinnartariaqarput.
ICES-ip Nunatsinnut aappaagumut
pisassiissutit tamarmiusut 174.000 tonsiunissaat innersuussutigigaluaraa,
Norgemut ukioq manna pisassiissutit 165.000 toniupput.
Professori: - Aqutsinerlunneq tupinnartoq
- Avaleraasartoorniarneq
nunanut Atlantikup avannaaniittunut tamanut ukiorpassuarni
aningaasarsiutaalluarpoq. Tamatuma saniatigut pinngortitap pisuussutaanik
annertuumik aalisarnermut inuussutissarsiummut inuiaqatigiinnullu
iluaqutaasumik paarineqarnani aqunneqanngitsoq takuarput, Pinngortitaleriffimmi
DTU Aquamilu professori Teunis Jansen Sermitsiamut oqarpoq.
Ukiuni 20-ngajanni
ICES-ip avaleraasartoortassat pillugit suleqatigiissitaani ilaasortaasimavoq inassuteqaatinillu
suliaqarnerni peqataasarsimalluni.
Nunat arlallit
aalisarnermut peqataasarput. Kalaallit kilisaataat 2011-miilli
avaleraasartoorniartarput. Ukiuni siullerni Tunumi aalisartarput ukiunilu
kingullerni Norgep imartaani nunat tamalaat imartaanni aalisartarlutik.
- Tunup avataani
imartaq suli avaleraasartoorniarfiulluarpoq, amerlassusaasali ikiliartornerat
ilutigalugu Europap avannaata kitaani immamut suffiffissaminnut qaninnernut
utersimallutik, Teunis Jansen oqarpoq.
- Atlantikup avannaata kangiani Imaani Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiit pisassiissutigisartagaat 40 procentinik sinnerlugit 2010-miilli aalisartoqartarsimavoq, Pinngortitaleriffimmi professori Teunis Jansen oqarpoq.
Assi: Christian Sølbeck
Avaleraasartooqassutsimi
3 millionit tonit ataallugit ukioq manna amerlassuseqassasut, ICES-ip
naatsorsuutigaa, naak 2014-imi 14 millionit toningajannik
amerlassuseqarsimagaluartut. Maanna pisumi avaleraasartooqassuseq
aarlerinartumi inissisimavoq.
Tupaallannanngitsoq
Avaleraasartuut ukiuni
arlalinni aalisarneqarpallaarsimasut biologit isumaqarput, Norgemi
Savalimmiunilu amerlanerpaanik pisaqartoqartarluni.
- Nunat
avaleraasartoorniartartut tamarmik pisassiissutigisartakkatik qanoq
amerlatigissanersut akunnerminni isumaqatigiissuteqarfigisimanngilaat,
taamaattumik nunat tamarmik immikkut pisassiissutigisatik namminneq
aalajangertarpaat, tamatumalu kingunerisaanik nungusaataanngitsumik aalisartoqarsinnaanani.
2010-miilli Atlantikup avannaata kangiani ICES-ip pisassiissutigineqartussatut
inassutigisaasa 40 procentii sinnerlugit aalisartoqarsimavoq, Teunis Jansen
oqarpoq.
Soorlu eqqaaneqareersutut
ICES-ip 2026-mut innersuussutai 2025-mut innersuussutigineqartunit 70
procentimik appasinnerupput.
- Taamaattorli
2025-mi pisarineqartussatut naatsorsuutigineqartunit 77 procentimik
ikinnerupput, professori oqarpoq.
Sooq ICES
isumaqarpa aappaagumut avaleraasartoortassiissutit taama annertutigisumik
ikilineqartariaqartut?
- Taama annertutigisumik
ikilineqarnerat tupaallaatiginngilarput. Ukiorpassuarnimi avaleraasartooqassuseq
annikilliartuinnarsimavoq. Ukiut tamaasa oqaatigisarparput avaleraasartoorpassuaqartoq,
aammali aalisarneqarpallaartut taamaammallu ikiliartortut, Teunis Jansen
oqarpoq.
Nangilluni oqaatigaa,
ukiut qulit 15-illu matuma siornatigutut avaleraasartuunik piaqqanik amerlasuunik
tukertoqarneq ajortoq.
Avaleraasartooqassuseq
ilungersunartumik aarlerinartorsiortinneqarpa?
- Avaleraasartooqassuseq
nungutinneqarsinnaanngilaq, amerlassusaasali taama ikitsigilernerisigut tunisassiarisinnaanerat
allaat killeqangaatsiarluni. Taama ikiliartortillugit aalisarneqaannarpata
qanoq pisoqassanersoq ilisimaneqanngilaq. Taamatulli misileraaneq
silatusaarnerunngitsutut akisussaassuseqanngitsutullu isigaara, oqarpoq.
ICES-ip 2026-mut
pisassiissutit pillugit siunnersuutaanik tunngaveqartumik Naalakkersuisut nunat
allat Atlantikup avannaata kangiani avaleraasartoorniartut
isumaqatiginninniarfiginerisigut Kalaallit Nunaannut pisassiissutinik
aalajangiisinnaapput.
ICES-ip 2026-mut
pisassiissutit pillugit innersuussutaanik tunngaveqartumik, Naalakkersuisut
nunat allat Atlantikup avannaata kangiani avaleraasartoorniartartut
isumaqatiginninniarfiginerisigut Nunatsinnit pisarineqartussanik aalajangiisinnaapput.
Aalisarnermut
Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aappaagu ukiup affaata siulliup
ingerlanerani 2026-mi avaleraasartoortassat qanoq amerlatiginissaat pillugu
Naalakkersuisunut innersuussissaaq.
