Royal Greenlandip Chilemi suliffeqarfiutaata,
suliffeqarfiup annaasaqarfiginerpaasaata, aningaasaatai millionilikkuutaat
ukiuni naatsorsuiffiusuni pingasuni kingullerni annaasaqaataasimapput.
Tamannalu annertuumik sunniuteqarpoq.
Chilemi aallussat pissutigalugit Royal
Greenland, Namminersorlutik Oqartussanit tamakkiisumik pigineqartoq, ukiut
marluk kingulliit ingerlaneranni millioninik pingasunik kisitsisitalinnik
annaasaqarsimavoq. Suliffeqarfissuup annaasaqangaatsiarnini pissutigalugu
akileraareernermi 265 millionit koruuninik siorna amigartooruteqarpoq.
Suliffeqarfissuup Chile
qimattariaqaratarsinnaagaa Royal Greenlandip pisortaanerigallagaa Preben Sunke
nassuerluni oqarpoq.
Taassuma suliffeqarfissuaq Amerikami
Kujallermi nunat ilaanni siunissaqarnersoq paasiniarlugu ilungersorluni
aaqqiissutissarsiorluni Sermitsiamut oqaluttuaraa. Imaluunniit Royal Greenland ajornerpaamik
kinguneqartitsilluni taamaatitsiinnassanersoq, tassa imaappoq suliffeqarfik
Porvenirimi Chilemiittumi tunisassiorfeqartoq tunissanerlugu
matussanerluguluunniit.
Misissueqqissaarneq salliutinneqartoq
Chilemi aallussat sukumiisumik
misissoqqissaarneqarnissaat pisortaanerup salliuppaa.
- Chilemi aallusatta ukioq mannamiit
sinneqartoorutaalernissaanut periusissatut pilersaarusiorsinnaanersunga
oqaatigissallugu siusippallaarpoq. Sukumiisumik misissueqqissaarneq
assigiinngitsorpassuarnik kinguneqarsinnaavoq, Peben Sunke Sermitsiamit
apersorneqarnermini oqarpoq.
Misissueqqissaarnerup kingunerisinnaasai
assigiinngitsut pingasut erseqqissarpai:
- Royal
Greenlandip siorna periusissatut pilersaarusiani nalilersoqqillugu Chilemi
suliffeqarfiup, suliffeqarfissuarmit 50 procentimik piginneqataaffigineqartup,
sinneqartooruteqarfigineqarsinnaanera misissussagaa.
- Royal
Greenland piginnittumik allamik mumisitsisinnaasumik nassaarsinnaasoq. Tamanna
Chilemi suliffeqarfiup tunineqarnissaanik kinguneqaratarsinnaavoq.
- Royal
Greenlandip Chilemi aallutaminik matusinissaa.
Preben Sunkep misissueqqissaarnermini
paasisani aasami sulinngiffeqarnissaq sioqqullugu, tassa qaammatip tulliani, saqqummiutissallugit
Royal Greenlandimi siulersuisut neriorsorsimavai.
Mumisitsineq tassaavoq ajornartoornerup
aallartinnerani ingerlatseqatigiiffimmi aqutsisoqatigiinnit
aallartinneqartartoq. Suliffeqarfik, matumani Royal Greenlandip Chilemi aallussaa,
siunissami unammillernarsinnaasunik qaangiisinnaanngorlugu suliffeqarfiup
aningaasaataasa tigoriaannaat akiliisinnaassusaatalu pitsanngorsarnissaat
siunertaavoq.
- Chilemi
sinneqartoorutaasussamik periusissatut pilersaarusiorsinnaanissara
aallarniutigaara, oqarpoq.
Taava Chilemi aallussasi
ingerlatiinnarsinnaassagisi upperaajuk?
- Aap,
taamaanngippat piffissara misissueqqissaarnissamut atornavianngilara. Minnerunngitsumik
suliffeqarfiup tunisassiarfiisa marluusut aappaat Chilep kujataani Patagoniami,
aalisarfigissaartumi, inissisimatillugu, naqissusiivoq.
Erngerluni Chileliartoq
Royal Greenland Chilemi aallussaminut
atatillugu 85 millionit koruuninik 2023-mi amigartooruteqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup
2024-mi pissarsiassai 220 millionit koruuninik nalikillisinneqarput. Royal
Greenland siorna akileraarutit ilanngaatigereerlugit 265 millionit koruuninik
amigartooruteqarpoq. Amigartooruteqangaatsiarneranut Chilemi aallissat
pissutaasut pingaarnertut nassuiaatigineqarpoq. Aalisakkerinermi
suliffeqarfissuaq ukiup siuliani 211 millionit koruuninik amigartooruteqarpoq,
taakkunannga 85 millionit koruunit Chilemi aallussanik pissuteqarlutik.
Royal Greenlandip 2024-ip aallartinnerani
taamanikkut pisortaanerisani Susanne Arfelt Rajamand siuttoralugu Chilemi
aallussat sinneqartoorfiulerniassammata mumisitsinissamut pilersaarusiorpoq.
- Royal
Greenlandimili pillugu 2024-mi naatsorsuutinik qanittukkunni saqqummiussigatta
Chilemi amigartoorutit 32 millionit koruuniupput, Preben Sunke nassuerpoq.
Arfelt Rajamand ukioq manna februaarip
qulingani soraarsinneqarpoq. Taassuma atorfigisimasaa pisortaanissamik
toqqaasoqarnissaata tungaanut Preben Sunkep ulloq taanna aallarnerfigalugu
atorfigilerpaa.
Namminersorlutik Oqartussat isornartorsiuinerat
pimoorukkaa
Nunatsinni aalisakkerinermi
suliffeqarfissuarmi pisortaaninngornerminit ullut arfineq-pingasut qaangiuttut
aallussat amigartoorutaasut paasisaqarfiginiarlugit Chilemukarluni
aallarsimalluni oqaluttuarpoq.
Preben Sunkep nunani allani aallussat,
matumanittaaq Chilemi aallussat, pillugit Naalakkersuisut siorna
isornartorsiuinerat pimoorullugu oqarpoq.
- Namminersorlutik
Oqartussat isornartorsiuinerat pimooruppara. Chilemi aallussat,
aningaasaqarnikkut ingerlanerliortut, Royal Greenlandimi unammillernartut
annersaraat. Taamaammat allaffitsinnut aalisariutitsinnullu tamanut
takuniaallunga sapaatip akunnera angalavunga.
- Angalanera
tunngavigalugu Chilemi aallussat pillugit 2024-mi naatsorsuutini 220 millionit
koruuninik nalikilliliisoqarnissaanik siulersuisunut innersuussivunga.
Piginneqatigiilluni ingerlatsineq
Royal Greenlandip Chilemi aallussat Chilemi
suleqatit peqatigalugit piginneqatigiinnikkut ingerlanneqartut affaat
piginnittuuffigai.
Aallussat ilaatigut tassaapput suliffeqarfiit
mikisut marluk aalisakkanik qalerualinnillu tunisassiortut 140-llu missaanni
sulisoqartut.
- Pissarsiassagut
tamakkiisut Chilemilu ingerlatseqatigiiffinni marluusuni piginneqataassutitta
nalingi naatsorsorneqartut maanna 160 millionit koruuniupput. 2024-miinnaq
pissarsiassagut 220 millionit koruuninik nalikillivagut, Preben Sunke oqarpoq.
Royal Greenlandip pisortaanerusimasoq Michael
Thinghuus siuttoralugu tunisassiornermi suliffeqarfiit International Seafood aamma
Blue Ocean 2019-imi aningaasaliiffigaat. Suliffeqarfiit taakku marluk Royal
Greenlandimi ataatsimoortutut nalunaarsorneqarput.
Royal Greenlandittaaq tamatuma nalaani
najukkami tuniniaanermut ingerlatsivik Royal Greenland Seafood Chilemik
atserlugu nunamilu illoqarfiit pingaarnersaanni Santiagomi allaffilerlugu
pilersippaa.
Amerikami niuerfik ajalusoortoq
Tunisassiorfiit ilaatigut aalisakkat aborrit
Chilep imartaaneersut, saattuat itisoormiut, saattuat eqqusallu
tunisassiarisarpai. Najukkami aalisartut ataasiakkaat aalisariutillu minnerit
tamarmik immikkut sisamanik inuttaqartut aalisartorineqarput.
Royal Greenlandip tunisassiat
tunisassiarineri tuniniarnerilu 2020-mi siullermeerluni ingerlappai. Coronalli
nunani tamalaani tuniluunnerata nalaani nunanut arlalinnut, matumanittaaq
USA-mut, tuniniaaneq ingerlanerlulerpoq. 2022-mi amigartoorutaalluni
aallartippoq.
- Amerikami
niuerfinnut tuniniaaneq ajalusoorpoq, aningaasaqarnerput taamaalilluni
ajalusoorpoq. Chilemi aallussat taamaalillutik aalisakkanik nalittuunik 2022
naammat uninngasuuteqangaatsiarput. Tamanna 2022-mi nioqqutissat uninngasuutit
nalikillingaatsiarneqarnerannik kinguneqarpoq. Aammattaaq Chilemi aallussinermi
saattuanik Kinamut tuniniaanermi uumasut nakorsaannit akuersissut annaaneqarpoq,
pisortaaneq Preben Sunke oqarpoq.
2022-mi ajornartorsiutit 2023-mi 2024-milu
annaasaqangaatsiarnermik amigartooruteqangaatsiarnermillu kinguneqarput.
Chilemi kaaviiaartitat qanoq annertutigippat?
- Ajuusaarpunga.
Sumiluunniit takusinnaanngilat. Chilemi tunisassiorfigut piginneqatigiilluni
ingerlatsiviummata kaaviiaartitaat saqqummiunneq ajorpagut, piginneqataasunullu
allanut isumaqatigiissutaasut malittariaqarpagut. Pisussaatitaasuugutta soorunami
Chilemi suliffeqarfiutitsinniit naatsorsuutit saqqummiutissagaluarpagut. Chilemi
atugassarititaasut taamaapput, Preben Sunke oqarpoq.
