Eqaluk eqaluinnaanngilaq.
Luzernimi
Schweizimiittumi imeq pillugu ilisimatusarfimmi EAWAG-imi ilisimatusarnerup
ersersippaa.
Eqaluk eqaluinnaanngilaq.
Luzernimi
Schweizimiittumi imeq pillugu ilisimatusarfimmi EAWAG-imi ilisimatusarnerup
ersersippaa.
Tassani ilisimatusarnermi aqutsisup Jakob
Brodersenip ilisimatusartullu ilaasa Kujataani eqaluit ukiuni qulini
kingullerni misissorlugillu sananeqaataannik misissuisarput. Ilisimatusartut
eqaluit pissuseqatigiiaat assigiinngitsut arlallit imminnut akuliunneq ajortut
paasivaat.
Ilisimatusarnermi aqutsisoq Jakob Brodersen Schweizimi imeq pillugu ilisimatusarfimmi EAWAG-imeersoq eqaluit pillugit immikkut ilisimasaqarlunilu eqaluit nunatta kujataaniittut ukiuni qulini ilisimatusarfiginikuuai.
Assi: EAWAG
- Eqaluit taserni kuunniluunniit uumasuunersut
apeqqutaalluni assigiinngitsumik ineriartortarnerat pissusissamisoorpoq, tatsilli
ilaanni pissuseqatigiiaat assigiinngitsut imminnut akuliunnatik ilaatigut
arfiniliusinnaasut ilisimatusarnitta ersersippaa, Jakob Brodersen Sermitsiamut
nassuiaavoq.
Nunarsuarmi rekortiliineq
- Tatsimi pissuseqatigiiaat assigiinngitsut
arfiniliunerat nunarsuarmi rekortiliineruvoq. Islandimi ilisimatusarnermi
assingusumi tatsimi ataatsimi pissuseqatigiiaat arlaliusut paasineqarpoq, taannalu
maannamut nunarsuarmi rekortiusimavoq, taamaammat tatsini Kalaallit Nunaata
kujataaniittuni eqaluit immikkuullarissuusut ilisimatusarnitta ersersippaa. Ukiut
Marluk qaangiuppata nunatta qeqqanukarluta Sisimiut eqqaani eqaluit
misissussavagut – ukiullu pingasut qaangiuppata Ilulissat eqqaani
naggataassasugut pilersaarutaavoq.
- Eqaluit Kalaallit Nunaanni pisuussutit
pingaarutillit ilagaat – taamatuttaarlu eqaluit ingammik iigartartut nalaanni
kuunni inuussutissaqanngitsuni imermi avatangiisinut annertuumik
sunniuteqartarput, taamaammat ilisimatusarnerput pinngortitami
ataqatigiinnermut paasinninnissamut iluaqutaallunilu taamaalilluni
eqaloqassuseq atatiinnarneqarpoq, Jakob Brodersen oqarpoq.
Ilisimatusartut Schweizimeersut Qinnguani eqalunnik majortunik aalisartut.
Assi: EAWAG
Pissuseqatigiiaat assigiinngissusaat
angissusiini, isikkuini pissusiinilu takuneqarsinnaapput.
- Aalisakkat Kalaallit Nunaata kujataani
tatsini assigiinngitsuni 100-t missaanniittuneersut ukiuni kingullerni qulini
katersorpagut. Tatsini mikisuni ikkattunilu pissuseqatigiiaat
ataasiinnaakkajuttarput, taakkulu alliartortillutik nerisatik allanngortittarpaat.
Tatsini annerumaani pissuseqatigiiaat marluukkajupput; angisooq
aalisagartuumasorlu kakilisattortartoq kiisalu minneq uumasuaqqanik erngup
ikerinnaaniittunik nerisartoq.
Eqalorujussuit eqaluillu allisiitsut
- Tatsini annerni arfinilinnik
pissuseqatigiiaaqarfiusuni aamma ikkattumi siuteqqunik nerisartoqarlunilu
itisuumi allisiitsoqarpoq annermik eqisaavanik nerisartumik, kiisalu
eqalorujussuaqarpoq aalisagartuumasumik, allisiitsutortartumik, Jakob Brodersen
oqaluttuarpoq.
EQALUK
Eqaluk
(Salvelinus alpinus på Latin) Kalaallit Nunaat tamakkerlugu imerni
tarajiqanngitsuni siammarsimavoq. Aalisakkat kapisillit ilaat allarpassuit
assigalugit imermi tarajoqanngitsumi uumasinnaallunilu uumanermi ilaa imermi tarajulimmiissinnaavoq.
Eqaluit
nuttartut ukiut pingasuniit arfineq-marluk tikillugit imermi
tarajoqanngitsumiissinnaapput, immamukannginnerminnilu alliartornissamut
atugassarititat apeqqutaatittarpaat. Eqaluit nuttartut tamarmik, eqaluaqqat
ilanngullugit, kapisillit (Salmo salar) eqaluillu Europami uumasuusut (Salmo
trutta) assiginagit, imermi tarajoqanngitsumi ukiisarput.
Eqaluk
nunarsuarmi aalisakkani imermi tarajoqanngitsumi uumasuusuni
avannarpasinnerpaavoq. Tamatuma saniatigut tatsini iigartartut eqqaaniittuni
uumasinnaavoq, aalisakkat allat uumaffigisinnaanngisaanni.
Eqaluit
aliikkutaralugu aalisartartunit pisarineqartut nalunaarsukkat nunarsuarmi
takinersaat 93 cm-eriusoq Nunavummi Canadamiittumi pisarineqarpoq, eqalulli 95
cm-iusoq Tunup avannaani 2021-mi pisarineqarpoq. (Sermitsiaq 2021/36 aamma
takuuk)
Tigulaariffigisaq:
Jakob Brodersen
- Aammattaaq - tatsit immamut
kuuffissaqartillugit eqalunnik nuuttartoqarlunilu kuummi uumasunik peqartarpoq.
Pissuseqatigiiaat taakku pissuseqatigiiaanut allanut nuleerineq ajorput –
taamaammallu pissuseqatigiiaat assigiinngitsuunerarneqarnerat
pissusissamisoorpoq.
- Pissuseqatigiiaat taakku sermersuaqarnerata
nalaata kingorna ineriartulersimammata pissuseqatigiiaat sukkasoorujussuarmik
piulersartut sananeqaataannik misissuinitta ersersippaa. Pissuseqatigiiaat
pilersarnerat nerisassanik nalimmassarfigisariaqakkanik kiisalu aalisakkanik
pissuseqatigiiaanik allanik unammillerteqannginnermit siuarsarneqarpoq.
Annertuumik sunniuteqartut
Jakob Brodersenip ilisimatusarnera
nunatsinnuinnaq pingaaruteqanngilaq. Eqaluit nunarsuup affaani avannarlermi
sumi tamaani imeqarfinni nillertuni uumasuupput. Aalisakkani imermi
tarajoqanngitsumi uumasuusuni avannarpasinnerpaapput, eqaluilli ilaat aamma
uumanermi ilaani imermi tarajulimmi uumasuusarput.
Eqaluit immamiittartut kuunni imermi
avatangiisinut annertuumik sunniuteqarput, taakkunani majorlutik suffisartut Schweizimiut
nunatta kujataani ilisimatusarnerisa ersersippaat.
- Eqaluit suffiniarlutik majortarput, akorngutissap,
assersuutigalugu qorlortup, nallernissaata tungaanut. Tassani aasap naanerani
suffisarlutillu kapisilik (kapisilik Atlantikup Avannaaneersoq) assigalugu
upernaakkut immamut uteqqittarput, kapisililli Manerassuarmeersoq
suffereeraangami toqusartoq assiginngilaat. Eqaluit Manerassuarmeersut
toqorarnikkut Amerikami Avannarlermi pinngortitami ataqatigiissunut
inuussutissanik tunisisarput, eqaluillu immammut uteqqikkaluaraangamilluunniit
kuunni inuussutissaqarneranut aamma sunniuteqartartut erserpoq.
- Tamanna manniit eqaluaqqallu uumasunit
allanit nerineqartarnerannik peqquteqarpoq, tassani eqaluaqqat ilaatigut
eqalunnit allanit nerineqartarput, alliartulersarlutillu. Tamatuma sooq
eqalunnik majortuunngitsunik qorlortut qulaaniunngitsoq naqqinili
pisaqartoqarsinnaanera nassuiarpaa, Jakob Brodersen oqarpoq.
