Erngup nukinganut aatsitsivimmullu aningaasaliineq annertooq

Tasersiami erngup nukingata atorluarnissaanut periarfissani ingammik suliffissuaqarnikkut nukimmik atuinikkaanik pilersitsinissaq pineqarpoq, soorlu ammoniakimik aluminiumillu tunisassiornermi.

Suliniutit ineriartortinnissaannik misissueqqissaarnerit takutippaat aluminium inuiaqatigiinni, aningaasaqarnikkut silallu pissusaanut atatillugu annertunerpaanik iluaqutissartaqartoq ammoniakkimut sanilliullugu pingasut - arfineq marloriaammik annertunermik. Aamma aluminium suliffissuarnik allanik kajungilersitsiniarnermi periarfissaqarpoq aluminiummip tunineqartup nalingata arlaleriarluni annertusinissaanut.

Jørgen Wæver Johansen Klavs Sefeld Møller peqatigalugu suliniummik annertuumik piareersaasimasoq oqarpoq, Tasersiaannaq ukiumut 950 MegaWattimik ataavartumik tunisassiorsinnaasoq, tassalu nukik aluminiumik aatsitsivimmi ukiumut aluminiummimik 600.000 tonsimik tunisassiornissamut.

- Maannakkut nunarsuarmi niuerfimmi akiusut atorlugit tunisassiorneq 12 milliardit koruunit nalingannut tunineqarsinnaavoq, nunarsuarmilu niuerfimmi aluminium piumaneqartupilussuuvoq, saffiugassatut mianernartutut EU-mut, USA-mut NATO-mullu, oqarput.

- Islandimi aatsitsivinnisuut silap pissusaanut pitsaatigisumik aluminiummimik tunisassiorsinnaassaagut. Atukkat piumasaqaatillu aallartikkamik taakkununnga atuuttut atorlugit Islandimit pitsaanerusumik inissisimassaagut taamaalillutalu unammillerluarsinnaalluta.

- Aluminiumit 600.000 tonsimit kaaviiaartitsineq Kalaallit Nunaanni aalisarnermit tamakkiisumit marloriaammik annertunerussaaq, eqqaamaneqassaarlu taamaallaat tatsip ataatsip tunniussinnaasai misissorsimagatsigit.

- Suliassaqarfimmi annertuupilussuarnik periarfissaqarpoq, nukik tamarmiusoq suliffissuaqarnikkut atorneqassappat, ilaatigut nukik sinneruttoq ikummatissanik minguitsunik tunisassiornermut atorneqarsinnaalluni, taamaalillunilu ikummatissamik nunap iluaneertumik pisariaqartitsinerput annikillisinneqarluni, Jørgen Wæver Johansen oqarpoq.

Suliniut

Oqaatigineqanngilaq ingerlatseqatigiiffiit qassit sorliillu neqeroortitsinissamut tulluartussarsiornermut naggataarutaasumut peqataassanersut. Frankrigimiilli pigineqartoq EDF Islandimiillu Landsvirkjun soqutiginnipput, Danmarkimi Ørsted tunuarsimalluni.

Ingerlatseqatigiiffiit amerlanerit soqutiginnittut nukik atorlugu ammoniakkiliorniarput kiisalu Power to X.

kiisalu Power to X.

- Qularinngilarpulli aluminium pitsaanerpaassasoq, nalitunerpaajummat, teknologilu misilittarneqarluarsimasoq tunngaviulluni, maannakkut niuerfioreersunut Amerikami avannarlermi Europamilu tunineqarsinnaalluni. Allaat peqataasinnaavugut Europap Ruslandimit aluminiumik pisisariaqarnerata annikillisinnissaanut, Jørgen Wæver Johansen nangilluni oqarpoq.

Nalilerpaa tunisassiorneq ingerlalerpat erngup nukissiorfimmi aatsitsivimmilu katillugit ukiumut sulisut 1.500-uussasut.

Ullumikkut tatsimit imeq Kangerlussuup kangerluanut kuuppoq, periarfissallu ilagaat aatsitsivik Kangerlussuup kangerluaniinnissaa, apeqqutaavorli piumasaqaatit Namminersorlutik Oqartussat neqeroorsinnaasunik tulluartussarsiornermi qanoq ittuutinniarneraat.

- Pingaartuuvoq aatsitsiviup imaanut qanittumiinnissaa, tunisassiorneq ukioq kaajallallugu umiarsuarmik assartorneqarsinnaassammat. Aatsitsivimmut inissiivissatut takorloorparput Kangerlussuup kangerlua, aatsitsivimmut saniatigullu suliffissuarnut inissaqarluartumi, kiisalu Kangerlussuup mittarfissuanut nunakkut attaveqarsinnaalluni, Jørgen Wæver Johansen oqarpoq.

Sulisussat

Sulisussammi qanoq pissarsiarissavigit?

- Islandimi aatsitsivik nalunngilarput 614-inik sulisoqartoq, taakkunannga 57 procentit ilinniarsimasuunatik. Agguaqatigiissillugu ukiumut 730.000 koruuninik akissarsisarput, tassalu Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissillugu akissarsianit 2,5-eriaammik qaffasinnerusunik.

- Kalaallit Nunaat sulisussatigut sillimmateqarpoq annertuumik atorneqanngitsunik Savalimmiunut Islandimullu assersuukkutta. Isumaqarpunga nunatsinni inuppassuaqartoq taamatut akissarsiaqarusuttunik. Aamma inuusuttorpassuaqarpoq 16-it 24-llu akornanni ukioqartunik ilinnialersimanatillu suliffeqanngitsunik. Tamatuma saniatigut kalaalerpassuit Danmarkimut nuuttarput atugarissaarneruniarlutik ilaquttaminnullu pitsaasumik siunissaqarniarlutik. Isumaqarpunga taakku nunatsinnut uteqqikkusussasut pitsaanerusumik ineriartortitsillutalu atugarissaarnermik pilersitsigutta – suliniutitsinnilu taamaaliorsinnaassaagut.

- Savalimmiut misissorsimavarput, aningaasaqarnerup pitsaaneratigut inuit qeqertanut uterlutik, tamannalu nunatsinni pisinnaavoq.

- Arabiamiut silarsuaanni Oman takuarput aatsitsivimmik sanasoqarnissaanik aalajangiinermut atatillugu piginnaasanik piorsaallutik iliuuseqartut, aatsitsivimmi sulisussat nunaminngaanneersut atorfinitsillugit. Omanimi aatsitsiviliornissamik pilersitsinissaq 2004-mi aalajangerneqarpoq, 2009-milu tunisassiornissamut piareerluni. Ukiut qulit qaangiummata sulisut 75 procentii Omanimiuupput. Taamaattumik uppernarsineqarpoq naalakkersuinikkut piumassuseqartoqaraangat iluatsittoqarsinnaasartoq, Jørgen Wæver Johansen isumaqarpoq.

Aningaasat qassit erngup nukinganik nukiliorfimmut aatsitsivimmullu aningaasaliissutaassappat?

- 40-45 milliardit koruunit.

Attaveqaasersuutimmi akisuut soorlu talittarfik, inissiat sulisunullu sanaartukkat, napparsimmavik, aqquserngit immaqalu mittarfik. Kikkut aningaasalissavaat?

- Naatsorsuutigaarput inuiaqatigiit attaveqaasersuutit isumannaarnissaat soqutigissagaat, soorlu tamanna Islandimi takugipput, Kalaallit Nunaanni siuariartornermik kaaviiaartitsinermillu pilersitsiniarluni taama annertutigisumik aningaasaliisoqaraangat. Inuiaqatigiit tamarmik iluaqutigissavaat.

- Suliniutip taassuma naalakkersuinermik sulialinnit katersuuffiunissaa pingaartupilussuuvoq, tamanna kissaatigisatsitut aningaasatigut namminiilivinnissamut tunngaviliissammat.

- Kalundborgimi takuarput Novo Nordisk 43 milliardit koruunit atorlugit nutaamik suliffissualiornissamut aningaasaliisoq. Kommuni, naalagaaffik nunallu immikkoortua aningaasaleeqataapput attaveqaasersuutinut aningaasaliillutik soorlu inissianut, meeqqerivinnut, atuarfinnut pitsaanerusunut, ilinniartitaanermut aqqusinersuarnullu, il. il. takusinnaagamikku sumiiffimmi inuiaqatigiinnut aningaasaliineq naleqartoq.

- Pineqarpoq aamma isumaqatigiilluta kissaatiginissaa, taamaanngippat piviusunngornavianngilaq, Jørgen Wæver Johansen erseqqissaavoq.

- Ullumikkut imeq Kangerlussuarmut kuuppoq. Imeq ukiumut 12 milliardit koruuninik kaaviiaartitsisinnaasoq – ukiuni 100-ni tulliuttuni. Tupigeqaara neqeroortitsinissami piukkunnartussarsiorneq naammassiniarlugu sulisoqanngimmat. Naleqartut taakku ullumikkut atorfissaqartippavut atugarissaarnerput nunattalu siuariartornerata pilerseqqinnissaa siunertaralugu. Suliniutip uninngatiinnarneqarnera naammaginanngilaq, oqarpoq.