Savalimmiut naalakkersuisuisa 2010-mi savalimmiormiunut aalisartunut avaleraasartuunik amerlasuunik pisassiissuteqarmata, ilaqutariit marluk milliardinik aningaasaateqalerput.
Savalimmiormiut nittartakkakkut tusagassiorfiat Frihedsbrevet.fo taama allaaserisaqarpoq. Tusagassiorfik politik, aningaasaqarneq aamma kulturi pillugit Atlantikup avannaani nuna pillugu isornartorsiuisumik ilanngutassiortarpoq.
Savalimmiut naalakkersuisuisa 2010-mi savalimmiormiunut aalisartunut avaleraasartuunik amerlasuunik pisassiissuteqarmata, ilaqutariit marluk milliardinik aningaasaateqalerput.
Savalimmiormiut nittartakkakkut tusagassiorfiat Frihedsbrevet.fo taama allaaserisaqarpoq. Tusagassiorfik politik, aningaasaqarneq aamma kulturi pillugit Atlantikup avannaani nuna pillugu isornartorsiuisumik ilanngutassiortarpoq.
KALAALLIT NUNAATA AVALERAASARTOORNIARNERA
Avaleraasartuut siullermeerlutik 2011-mi nunatta imartaanut pipput, tassani kalaallit aalisariutaat aalisarlutik aallartipput. Ukiuni arlalinni 2010-kkut qiteqqunneranni aalisarneq Kalaallit Nunaata aalisarnermit isertitaanut malunnaateqanngitsuunngilaq.
Naalakkersuisut ukioq manna 48.000 tonsinik pisassiissuteqarput. Akuersissutit kalaallit aalisariutaannut tallimanut agguaanneqarput. Aalisariutit Polar Amaroq aamma Polar Ammassak ilaatigut Polar Seafoodimit pigineqartumit Polar Pelagicimeersut kiisalu Svend C., Sikuaq Trawlimeersoq qaammammi kingullermi nunat tamalaat imartaanni, ilaatigut ”Bananen”-imik imaluunniit ”Smuthavet”-imik taaneqartartumi avaleraasartoorniarpoq. Sumiiffik Savalimmiunit avannamut 400-nit 500 sømilinut ungasissusilimmiittoq bananitut iluseqarpoq. Banani sumiiffimmi Tunup aamma Norgep avannarpasinnersaata akornanni inissisimavoq.
Kalaallit aalisariutaat maannamut Kalaallit Nunaata 2024-mut pisassiissutaannit 8.800 tonsit aalisareerpaat.
- Annerpaartaat nunat tamalaat imartaanni aalisarneqarput, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmi, KANUAANA-mi pisortaq, Claus Nielsen, Sermitsiamut taama ilisimatitsivoq.
Pisat tamarmiusut KANUAANA-p aggustip aappaani naatsorsuineranit takuneqarsinnaapput. Pisat ilamininngui Islandip imartaami aamma ilamininngui nunatta imartaani pisarineqarput, KANUAANA-mi pisortaq oqarpoq.
Maannamuugallartoq kalaallit aalisariutaasa juunimi avaleraasartoorniarneq aallartinneranit Tunup eqqaani taamaallaat 9 tonsit pisarisimavaat. Aalisariut Tasiilaq Royal Greenlandimeersoq avaleraasartuunik pisaqartuuvoq. Aammattaaq 2019-imiilli aatsaat siullermeerluni nunatta imartaani avaleraasartuunik pisaqartoqarpoq.
Tasiilaq 2024-mi avaleraasartoorniarnerup aallartinneraniilli kaavittuanik taarsiilluni amutsivimmiissimavoq. Kilisaat sapaatip akunnerani matumani aalisaleqqissasoq naatsorsuutigineqarpoq, pisortaq Andrias Lawa Olsen, Royal Greenlandimeersoq taama ilisimatitsivoq.
Kalaallit kilisaataatileqatigiiffiit Tunup eqqaani 2014-imi aamma 2016-imi pitsaanerpaamik aalisarsimapput, tassani avaleraasartuut 37.500 aamma 28.000 tonsit pisarineqarput.
/bent
Savalimmiuni naalakkersuisut 2010-mi siulianut sanilliullugu amerlanerujussuarnik avaleraasartuunik pisassiineranniilli, ilaqutariit Olsenikkut nunaqarfimmit Fuglafjörðurimeersut aamma ilaqutariit Rasmussenikkut illoqarfimmi Klaksvigimeersut milliardinik aningaasaateqalersimapput, Frihedsbrevet oqaluttuarpoq.
Savalimmiuni avaleraasartuut pisassiissutigineqartut 2010 sioqqullugu ukiumut 5.000 aamma 15.000 tonsit akornanni inissisimapput. Kisianni 2010-imit pisassiissutit ukiumut 50.000 aamma 130.000 tonsit akornanni inissisimapput. Ukioq manna pisassiissutit 100.000 tonsiupput.
Savalimmiuni aalisarneq pillugu ministereqarfik suliffeqarfinnit inunniillu ataasiakkaanit hunnorujukkuutaanit qinnuteqaatinik pissarsisimagaluarpoq. Tamarmik avaleraasartuunik pisassanik kissaateqarsimapput. Amerlasuut akuerineqaratik akussutisisut, kilisaataatileqatigiiffiit Framherji, Christian í Grótinum aamma Varðin annerpaanik pissarsipput.
- Ingerlatseqatigiiffissuit pingasut pisassiissutit affaannit amerlanerusunik pissarsipput. Framherji, Christian í Grótinum aamma Varðin 2010-imiilli minnerusunit pisassiissutinik pissarsisunit pisiortorput, kilisaataatileqatigiiffiillu taakku pingasut avaleraasartoortassat amerlanerpaartaannik sivisuumik piginnittuupput, tusagassiortoq Jan Lamhauge oqaluttuarpoq.
Taassuma ilanngutassiaq ”Nu er alle makrelkonger milliardærer”, ataasinngormat Frihedsbrevetimi saqqummiunneqartoq allaaseraa.
Ilaqutariit
238 millionit koruunit – imaluunniit milliardit sisamararterutaat. Framherji piginneqataassutilinnut siorna taama pissarsiaqartitsivoq.
Ilaqutariit Olsenikkut Fuglafjörðurimiittut angutaat Anfinn Olsen aamma qitornai Durita, Helena, Rósa aamma Jógvan Ingvard, Framherjimik piginnittut maanna 1,4 milliardit koruuninik nammineq aningaasaateqalerput.
Ilaqutariit suliffeqarfiutaata Framholdingip Framherjamik piginnittup naatsorsuutaanni tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Avaleraasartuunit iluanaarutit ukiut ingerlanerini annertusingaarmata, ilaqutariit Olsenikkut Fuglafjörðurimeersut suliffeqarfinnik allanik amerlasuunik pisisinnaalersimapput. Aalisarnerup aalisarnermilu suliffeqarfissuit kisiisa pinnagit, aammali ingerlatseqatigiiffinnik teknologimit aamma uuliamik eqqussuisunik tuniniaasunillu.
Ilaqutariit Rasmussenikkut Klaksvigimeersut, Frihedsbrevetimi ilanngutassiaq naapertorlugu milliardit koruunit missaannik aningaasaateqartut, aalisarnermik suliffeqarfiit saniatigut aamma ingerlatseqatigiiffinnik arlalinnik pigisaqarput. Ilaatigut ingerlatseqatigiiffik aningaasaliisartoq aamma uuliaatileqatigiiffik (aamma inissiaatileqatigiiffik Savalimmiunilu akunnittarfik neriniartarfeqarfillu annerpaaq, allarpassuillu). Christian i Grótinum oqaatigineqareersutut ilaqutariinnit Rasmussenikkunnit pigineqarpoq, piginnittuupput ataataasoq Kristian Martin, ernerilu Bogi, Eyðun aamma Jón.
Naak ilaqutariit Olsenikkut aamma Rasmussenikkut milliardinik aningaasaateqaleraluartut, Savalimmiuni naalakkersuisut ukiut qulit sinnerlugit matuma siorna avaleraasartuunut pisassiissutit amerlanerusunik pisassiinerannit, Varðinimit nunaqarfimmi Gøtumiittumit umiarsuaatileqatigiiffinnik allanik taama aningaasaateqarnerulertoqarsimanngilaq.
Varðin Klaksvigimiittoq piginneqataasunit aqqanilinnit pigineqarpoq, taannalu 1,8 milliardit koruuninik nammineq aningaasaateqarpoq. Pissarsiassat tunniunneqartut 300 millionit koruunit ilanngullugit naatsorsoraanni, piginnittut 2,1 milliardit koruuninik aningaasaateqarput.
Kilisaataatileqatigiiffinnik pingasunik piginnittut tamarmik immikkut 2010-imiilli 1 aamma 2 milliardit koruunit akornanniittunik aningaasaateqarnerulerput, tassani piffissami avaleraasartoortassat amerlingaatsiarneqarsimapput, Frihedsbrevet allaaserisaqarpoq.
Nunat akornanni isumaqatigiissut
Sermitsiap qanittukkut allaaserisaa naapertorlugu Atlantikup imartaani avaleraasartoorniartut angisuut pingasut, nunat pingasut Norge, Savalimmiut aamma Tuluit Nunaat ukioq manna juunip 17-ianni imartaminni avaleraasartoorniarnissamut aqutsineq, agguaaneq aalisarsinnaanerlu pillugit isumaqatigiissuteqarput. Maannamut isumaqatigiissut ukiuni pingasuni atuuppoq, 2024, 2025 aamma 2026.
Isumaqatigiissummut ilanngullugu Savalimmiuni naalakkersuisut ukiumut 70.000 tonsinik pisassiissuteqarput. Savalimmiut Ruslandimut paarlaasseqatiginninnerat ilanngullugu, Savalimmiuni avaleraasartoorniartut pingasut ukioq manna 100.000 tonsinik aalisarsinnaapput.
Norge 230.000 tonsinik pisassiissuteqarpoq, Tuluit Nunaat ukiumut 200.000 tonsinik pisassiissuteqartoq.
