Naalakkersuisut imigassaq
aalakoornartortalik pillugu politikkimut ukiuni arlalinni atuuttussamut,
ilisimatusarnermik tunngaveqarluartumut inassuteqaatit qanittukkut
saqqummiuppaat.
Siunnersuutit Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissusaannik
Sullissivik aamma WHO/Europa suleqatigalugit Peqqissutsimut
Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarput. Naalakkersuisoqarfiit, aqutsiviit
kattuffiillu allat aamma inassuteqaatinik suliaqarnermut peqataatinneqarput.
Naalakkersuisut imigassaq
aalakoornartortalik pillugu politikkimut ukiuni arlalinni atuuttussamut,
ilisimatusarnermik tunngaveqarluartumut inassuteqaatit qanittukkut
saqqummiuppaat.
Siunnersuutit Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissusaannik
Sullissivik aamma WHO/Europa suleqatigalugit Peqqissutsimut
Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarput. Naalakkersuisoqarfiit, aqutsiviit
kattuffiillu allat aamma inassuteqaatinik suliaqarnermut peqataatinneqarput.
Ilaatigut imigassamik aalakoornartortalimmik nioqquteqarnerup naalagaaffimmit
kisermaassilluni ingerlanneqarnissaa inassuteqaatini pineqarpoq, tassani KNI-p
immikkoortortaqarfia Pilersuisoq ukiut tallimat ikaarsaariartuaariarluni
tuniniaasunngortinniarneqarpoq.
Tamanna pissutigalugu
Sulisitsisut kisermaassilluni ingerlatsineq qularutigilersimallugulu
erseqqissumik eqqartueqatigiinnissamut kajumissaaripput.
IMIGASSANIK AALAKOORNARTORTALIMMIK EQQUSSUINERMIT ISERTITAT
Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 2024-mi imigassamik aalakoornartortalimmik
eqqussuinermi akitsuutinit isertitat 195,9 million koruuniupput.
2025-mi 218,6 million koruunit
isertinneqarsimanissaat missingersuutigineqarpoq,
2026-milu 220,2 million
koruunit isertinneqarnissaat missingersuutigineqarluni.
2027-miit 2029-mut ukiumut missingersuutigineqartuni isertitat ukiumut 220,2 millionit koruunit missaanniissasut
missingersuutigineqarpoq.
Najoqqutaq: 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut.
– Inassuteqaatit atuarpagut,
maannakkullu inassuteqaataannaasut piffissamilu aggersumi politikkikkut
suliarineqartussaasut maluginiarparput. Taamaammat suli aalajangiisoqarnanilu
inassuteqaatinut politikkikkut tunngavissaqanngilaq, Sulisitsisuni pisortaq
Christian Keldsen oqarpoq.
Ilaatitsisoqarnissaa
kissaatigigaat
Inuussutissarsiornermut kattuffiit pisiniarfinniillu sinniisut immikkut
ilisimasallit suleqatigiissitaanni peqataatinneqarsimanngitsut Sulisitsisunit
erseqqissaatigineqarpoq.
– Sulisitsisut
niuertarfiilluunniit immikkut ilisimasallit suleqatigiissitaanni
ilaatinneqanngillat. Uagut niuertarfiillu arlaannik saqqummiussaqarsinnaavugut,
ulluinnarnimi pisisartut toqqaannartumik attaveqarfigisarlugillu ilaatigut
niuertarfigut imigassap aalakoornartortallip atugaaneranik annikillisaanissamut
namminneq suliniuteqarsimapput, Christian Keldsen oqarpoq.
Taassuma imigassamik
aalakoornartortalimmik nioqquteqartut imigassaq aalakoornartortalik pillugu
politikkimik sunniuteqarluarnerulersitsisunik pitsaasunik ilisimasaqartut
erseqqissarpaa.
– Niuertarfiit pisisartut
pissusilersornerannik, niuernermi pissutsinik politikkimillu qanoq
atuutsitsilernissamut unammillernartunik paasinninnissamut asseqanngitsumik
periarfissaqarput. Niuertarfiit pisisartut pissusilersuutaasa
allanngortinnissaannut suut iluaqutaanersut iluaqutaannginnersullu ilisimavaat.
“Kisermaassineq
aaqqiissutaanngilaq”
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik ullutsinnut naleqquttumik
pisariaqartitsineq Sulisitsisunit tapersersorneqarpoq, kisermaassinerli
aaqqiissutaanngitsoq taakku isumaqarput.
– Kalaallit Nunaanni
imigassaq aalakoornartulik pillugu politikkimik ullutsinnut naleqquttmik
imigassamillu aalakoornartortalimmik atornerluinermik ajornartorsiuteqartunik
illersuisumik pisariaqartitsisoqartoq nassuerutigalugulu isumaqatigaarput,
imigassamilli aalakoornartortalimmik kisermaassilluni tuniniaaneq
aaqqiissutaasinnaanngitsoq isumaqarpugut, Keldsen oqarpoq.
Niuertarfiit
neriniartarfiillu imigassamut aalakoornartulimmut tunngatillugu
akisussaaffeqareersut, eqiterinanilu suleqatigiinneq siunissami aqqutissaasoq
tikkuarpaa.
Akit
qaffaratarsinnaasut
Isornartorsiuut qitiusoq aningaasaqarnermut tunngavoq. Sulisitsisut
naapertorlugit imigassamik aalakoornartortalimmik tuniniaanermi akinik
qaffaanikkut ulluinnarni nioqqutissat akii appasinnerulersinneqartarput. Imigassamik aalakoornartortalimmik,
nunatsinni nioqqutini tunisaanerpaat ilaannik, tuniniaanerup kisermaanneratigut
nioqqutissat akii allat qaffaratarsinnaapput.
– Niuertarfinni imigassamik
aalakoornartortalinnik tuniniaanerup inuussutissat allat akii
appasinnerulersittarpai. Nioqqutissat allat akiinik appasitsitsiniarluni
allanik akitsuisoqartarpoq, tassanilu imigassamik aalakoornartortalimmik
tuniniaanerup kalaallit atuisartut nioqqutissanik nalinginnaasunik
akikinnerusunik pisinissaat qulakkeertarpaa, Christian Keldsen oqarpoq.
– Imigassamik
aalakoornartulimmik tuniniaanermit isertitat qaffasinnerujussuummata
nioqqutissat ilaat akikinnerusarput. Taamaanngippat nioqqutissat ulluinnarni
pisiarineqartartut taakku akisunerujussuussapput.
WHO naapertorlugu
tunngavilersuut kisimi atorneqarsinnaanngitsoq
Ilisimatuussutsikkut ilisimasat naapertorlugit ukiuni arlalinni atuuttussamik
imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimut inassuteqaatini WHO-p
kisermaassilluni tuniniaanissamut tunngavissatut innersuussutigineqarnera
Christian Keldsenip apeqquserpaa.
– Imigassamik
aalakoornartulimmik kisermaassilluni tuniniaanermik siunnersuuteqarnermi nunani
allani iluatsissimaneranut WHO-p nalunaarusiami najoqqutarineqarnera Kalaallit
Nunaani aamma iluatsissaneranik isumaqanngilaq. WHO-mit paasissutissaq
taamaalilluni inassuteqaatitut kisimi atorneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.
– WHO naapertorlugu
imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassilluni tuniniaaneq iluaqutaasoq
aalajangersimasumik uppernarsaatissaqanngilaq. Tamanna pillugu
ilisimatusarnerit ikitsuinnaapput, matumanilu atassuteqarneri
uppernarsarneqarsinnaanngillat taamaallaalli assingusumik
inerneqaratarsinnaaneranik naatsorsuisoqarlunilu kisitsisit katersorneqareersut
naapertorlugit missingersuusiortoqarsinnaavoq.
Inerteqqutaasumik
tuniniaasoqaratarsinnaanera mianersoqqussutigigaa
Imigassamik aalakoornartulimmik kisermaassilluni tuniniaanerup akuerisamik
tuniniaanermik killilersuilersinnaanera ajornartorsiutinillu allanik
pilersitsisinnaanera Sulisitsisunit ernumagineqarpoq.
– Imigassamik
aalakoornartortalimmik kisermaassilluni tuniniaanermi imigassanik
aalakoornartortalinnik inerteqqutaanngitsunik pisisinnaaneq
killilersorneqalissaaq, taamaalillunilu inerteqqutaasumik tuniniaaneq,
anngiortumik eqqussuineq, killeqarfimmi niuerneq angerlarsimaffimmiluunniit
immiorneq kajumigineqarnerulissaaq. Piffissami imigassamik aalakoornartulimmik
tuniniaanermik inerteqquteqarfiusumi Kalaallit Nunaanni sukkunik, qapuaqqanik
il.il. tuniniaanerup qaffattarnera takoreerparput, Keldsen oqarpoq.
Siunnersuut inuit
ataasiakkaat kiffaanngissuseqarlutillu akisussaaffeqarnerannik kalaallit
naleqartitaannut uniuuttoq taannattaaq isumaqarpoq.
– Inuiaqatigiit kalaallit
inuit ataasiakkaat, aamma toqqaanissamut, kiffaanngissuseqarnerannik
tunngaveqarput, taamaammallu assersuutigalugu imigassamik
aalakoornartortalimmik kisermaassilluni tuniniaaneq kulturikkut akuerissallugu
ajornakusoorsinnaavoq.
Aaqqiissutisseeqataajumasut Isornartorsiuisoqaraluartoq
inuussutissarsiuteqartut aaqqissuteqarnissamut
peqataajumasut Sulisitsisunit naqissuserneqarpoq.
– Kalaallit
inuussutissarsiortut, niuertarfiit, akunnittarfiit neriniartarfiillu
ilanngullugit, inuiaqatigiinni imigassamik aalakoornartortalimmik
illersorneqarsinnaasumik atuinissamut aaqqiissuteqaqataajumasut
erseqqissarumavara, Christian Keldsen oqarpoq.
