Nuup Kangerlussuullu akornanniippoq nukissiuuteqarnikkut annertuumik
pisuussuteqartoq, ukiut arlallit matuma siornagut Alcoap takutippaa,
maannali taamanikkornit marloriaammik akeqartutut takutinneqarpoq.
Greenland Investment
Groupimit Jørgen Wæver Johansen aamma Klavs Sefeld Møller
ilusilersuisimapput, Norgemit Statkraftip uppernarsagaanik, taannalu
Alcoamit oqaatigineqartumit nukimmik marloriaammik
pilersitsisinnaavoq. Taamaalilluni aluminiumik aatsitsivimmik 12
milliardit koruuninik naleqartumik aluminiumik 600.000 tonsimik
pilersitsinissamut tunngavissaqalerpoq, maannakkut nunarsuarmi akit
naapertorlugit. Suliniut aallartinneqarnissaminut piareersimavoq.
Nuup Kangerlussuullu akornanniippoq nukissiuuteqarnikkut annertuumik
pisuussuteqartoq, ukiut arlallit matuma siornagut Alcoap takutippaa,
maannali taamanikkornit marloriaammik akeqartutut takutinneqarpoq.
Greenland Investment
Groupimit Jørgen Wæver Johansen aamma Klavs Sefeld Møller
ilusilersuisimapput, Norgemit Statkraftip uppernarsagaanik, taannalu
Alcoamit oqaatigineqartumit nukimmik marloriaammik
pilersitsisinnaavoq. Taamaalilluni aluminiumik aatsitsivimmik 12
milliardit koruuninik naleqartumik aluminiumik 600.000 tonsimik
pilersitsinissamut tunngavissaqalerpoq, maannakkut nunarsuarmi akit
naapertorlugit. Suliniut aallartinneqarnissaminut piareersimavoq.
2022-mili taamanikkut
Nunalerinermut, Imminut pilersornermut, Nukissiornermut
Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA)
aningaasaliisussanik ujaasilerpoq Nuup Kangerlussuullu akornanni
taserujussuit tallimat eqqaanni sumiiffinni marlunni erngup
nukinganik nukiliorfiliornissaminnik soqutiginnissinnaasunik.
Aningaasaliisussat
taamaallaat erngup nukinganik nukiliorfiliornissamut
aningaasaliinissaminnut piareersimanngillat aammali suliffissuarmut
ataatsimut arlalinnulluunniit, sarfamik erngup nukinganik
nukiliorfimmi tunisassiarineqartussamik avatangiisinik
mianerinnittumik atuisinnaasumik, naalakkersuisoqarfik 2023-mi
nalunaaruteqarpoq.
Taamanikkut
Naalakkersuisoqarfik nalunaarpoq Naalakkersuisut
ingerlatseqatigiiffinnik erngup nukinganik atuinissaminnut
akuersissuteqarniarlutik unammisunik oqaloqateqartarsimavoq.
Ingerlatseqatigiiffiit
tamarmik naligiimmik atugassaqarlutik unammillissapput,
qulakkeerneqarluni Kalaallit Nunaat aningaasaliisussanik
isumaqatigiissuteqarnissaa, inuiaqatigiinni kalaallini
naleqarnerpaamik pilersitsisumik.
Ingerlatseqatigiiffiit
suliniummut ataatsimut neqerooruteqassapput, tassalu erngup
nukinganit pisuussutip atornissaanik imaqartumut kiisalu
tigusisussamik suliniummik pilersinneqartumut, nukimmik minguitsumik
atuilluni pilersinneqartumut. Tigusisussatut suliniut
tassaasinnaavoq, aluminium, ikummatissat minguitsut (Power-to-X)
imaluunniit Ammoniakiliorfik. Ingerlatseqatigiiffinnut suliniutaapput
annertuut imaannaanngitsullu, ingerlatseqatigiiffiilli arlaqartut
soqutiginnipput, naalakkersuisoqarfik taamanikkut allappoq.
Neqeroortitsinissamut
naleqquttussarsiorneq kinguaattoortoq
2022-mi
naalakkersuisoqarfik nalunaarpoq neqeroortitsinissami
naleqquttussarsiornermi atortussat tassalu suliariumannissinnaasumik
neqeroortitsinermi peqataanissamut piumasaqaatit atugassiissutillu,
kingusinnerpaamik upernaakkut 2023-mi saqqummiunneqarumaartut.
Maannalu 2025-mi
upernarpoq sulilu susoqarani. Namminersorlutik Oqartussat
piumasaqaatit atugassiissutillu neqeroortitsinissami
naleqquttussarsiornermi atugassat nassiussimanngilaat.
- Kalaallit Nunaata nunarsuarmi tusaamaneqarneranut pitsaasuunngilaq nammineq piffissaliussat malinneqannginneri, iluaqutissat annaallugit nunanillu allanit Kalaallit Nunaat tatiginarunnaarlunilu soqutineqarunnaarluni, Jørgen Wæver Johansen naliliivoq.
- Aallaqqaammulli peqataavugut piffissaq eqqorlugu suliariumannittussarsiornermi naleqquttuunermut neqeroornissatsinnut piukkunnarsarsimalluta. Taamaattumik maanna ukiuni marlungajanni tusarsiivarput peqataanissamut piumasaqaatit suunersut, oqarpoq.
Norgemit Statkraft
suleqatigalugu
Jørgen Wæver Johansen
aamma Klavs Sefeld Møller Greenland Investment Group pilersippaat.
Ukiut pingajuata affaani suliniutip sulissutiginerani Tasersiamut
suliaminni technical due dilligence – teknikkikkut
atortorissaarutinik nalilersuineq – ingerlassimavaat.
Jørgen Wæver Johansen: – Suli neqeroortitsinissami piukkunnartussarsiorsimannginnera inuiaqatigiinnut akisoqaaq.
Assi: Leiff Josefsen
Taanna Norgemit
Statkraftimit suliarineqarpoq, taannalu Norgep naalagaaffianit
pigineqarpoq 5.485-inillu sulisoqarluni. Nungusaataanngitsumik
nukissiornermi Europami pilersuisut annersaraat, erngup nukinganik
nukiliorfiit 363 ingerlallugit nunani 21-ni. Ingerlatseqatigiiffik
Issittumi erngup nukinganik ukiuni 125-ni misilittagaqarpoq, tassalu
Nuup Kangerlussuullu akornanni sumiiffimmut qaqqartuumut,
iigartartulimmut sermip aanneratigut imertalimmut assingusumi.
Siusinnerusukkut Alcoa
aamma tatsip taassuma periarfissaannik misissuisimavoq.
- Angusarpulli imaappoq taseq Alcoap taamanikkut naliliineraniit nukimmik marloriaammik tunisassiorsinnaasoq, aningaasat naleerukkiartoraluartut nukik akikinnerulluni, Klavs Sefeld Møller oqaluttuarpoq.
Taseq Tasersiaq pinngorpoq
Sermersuarmit sermimit eqqaanilu iigartartunit aattunit, taserlu
ammuinnaq 700 meterit sinnerlugit kuussinnaalluni taamaalilluni
akikitsumik erngup nukiliornissamut pissutsit pitsaalluinnartut
pilersinneqarlutik.
- Amerikap avannaani Europamilu erngup nukinganik nukiliornissamut periarfissat kiserngoruttut ilagaat, Klavs Sefeld Møller oqarpoq.
Ukiut 50 kingulliit
ingerlanerini arlaleriartumik Tasersiap periarfissarujussui
misilinniarneqarsimapput. Misiliinerit tamarmik ajalusoorput akit
pitsaasut atorlugit suliffissuit sarfamik pisariaqartitaannik
naammassinnissinnaanatik. Maannali aaqqiissutissaqalerpoq, Norgemiit
Statkraft Technical Due Dillegence atorlugu takutitsimmat 1.350 MW
aaqqiissutissaasoq suliffissuit pisariaqartitaannut naammattoq.
