Isumannaallisaaneq pitsaalluinnarpoq

Nunap digitalikkut attaveqaasersuutai nalilerneqartillugit digitalikkut attaviit atoruminassusaat tutsuiginassusaallu isiginiarneqarnerusarput.

- Kalaallit Nunaanni attaveqaatit nunarsuarmi pitsaanerpaat pitsaaqatigaat, Kim Kyllesbech Larsen taama naliliivoq, taanna digitalikkut attaveqaasersuutit suliarineqartarneri pillugit namminersorluni siunnersortaavoq.

Piginnaanilissuaq

Taanna Tusassip siulersuisuinut 2022-mit ilaasortanngorpoq, 1999-imiillu nalunaarasuartaatikkut atassuteqarneq pillugu nunani arlalinni, Europami, Asiami Kangianilu Qiterlermi teknikkikkut pisortaasarpoq. Taanna aamma attaviit suliarineqartarneri pillugit nunani ineriartorluarsimasuni, soorlu Tysklandimi, Hollandimi, inuiaqatigiinnilu nutaani soorlu Myanmarimi Qatarimilu akisussaasutut misilittagaqarpoq.

Taassuma ilisimasani misilittakkallu Telcop silarsuaanit ukiunit 25-nit amerlanerusuni katersorsimavai. Aamma attaveqaasiorlunilu taakkunannga niuertutut ilaatigut soorlu USA-mi, Ungarnimi, Danmarkimi, Tysklandimi, Hollandimi, Qatarimi Kalaallillu Nunaanni misilittagaqarpoq. Taassuma attaviit nunarsuarmiittut assigiinngitsut 40-nit 50-inut amerlassusillit misissornikuuai toqqaannartumillu attaveqaatinut tallimanut nunani assigiinngitsuni tallimani akisussaasuunikuulluni.

Tusassimut piginnaasaq

Kim K. Larsen ilaquttanilu Danmarkimut 2022-imi nuupput, taamani taassuma suliffeqarfik nammineq pigisani, siunnersuinermik suliaqartoq aallartippaa. Tamannalu peqqutaalluni Tusassip siulersuisuinut ilannguppoq, Stine Bosse siulersuisunut siulittaasuugallarmat.

Nunami maani digitalikkut attaveqaasersuutit isumannaassusaannik naliliinermini Kalaallit Nunaanni digitalikkut attaveqaasersuutit pitsaassusaat aallarniutigaa.

Taassuma misissueqqissaarnermini inerniliussaa tassaavoq, nunami maani sumiiffinni amerlanerni internetimut atassuserniarneq pitsaalluinnartuusoq. Tamanna immap naqqatigut kabelip, Nuummit Maniitsumut, Sisimiunut, Aasiannut sakkortusaavinnullu atassusiineranik ikiorteqarnermik peqquteqarnerpaavoq. Tamanna sinneruttuuvoq, tassaalluni atoruminassuseq tutsuiginassuserlu arlalinnik qulakkeerinnittoq soorlu aappaa ajutooraluarpat aappaa atulersinneqarsinnaasoq.

- Sinneruttunik iluarsiissutit sumiiffippassuarni atornissaat misilerarpagut, kisianni akisuvoq, taanna oqarpoq.

Pitsaasut assigalugit

Kisianni atoruminassuseq tutsuiginassuserlu pillugit apeqqummut uterutta.

- Tusassip attaveqaataa tamaat immikkuualuttukkaarlugu misissoqqissaarnikuuara, aamma sila inissisimaffillu pillugit Kalaallit Nunaanni immikkuullarissumiikkaluarlutik nunarsuarmi attaviit pitsaanersaannut nallersuupput. Atoruminassutsikkut tutsuiginassutsikkullu. Inoqqortussuseq aallaavigalugu attaveqaatinik aningaasaliinerit qiviassagukkit Kalaallit Nunaat nunarsuarmi siuttuuvoq, taanna oqarpoq.

- Sumiiffiit ilaanni pitsaanerusinnaalluarpoq. Ingammik nunaqarfinni minnerni sakkortusaavinnik atuiffiusuni, oqarpoq.

- Nunami digitalikkut attaveqaqatigiinneq ataatsimut isigalugu nunanit allanit nunanullu allanut sakkortusaavinneerpoq, immap naqqatigut kabelikkut qaammataasiatigullu, taakkualu sunnertiallutik ajortiaqisut, nassuerpoq.

Sunnertianermut aaqqiissutissat

Qanoq iliornikkut sunnertinnerit annikillineqarsinnaappat?

- Sakkortusaaviit pitsaalluinnartuupput asseqanngitsumillu sanaajullutik, taakkua Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani, avannamut Kullorsuarmit kujammut Nanortalimmut, 1700 kilometerisut isorartutigisumi sumi tamaaniipput.

- Taakkununnga assingusunik nunarsuarmi sumiiffinni takunikuunngilanga.

- Kisianni sakkortusaaveqarfinni sumiiffiit ilaanni sunnertiasoqarpoq. Assersuutigalugu sakkortusaavimmi aserortoqarpat, tamassuma iluarsinissaa ajornarsinnaavoq. Ingammik tamanna qaqqap qaavani, ukiukkut perluttumilu pippat. Attaveqaasersuutigut ajoquteqarpata taava isumannaallisaanerunermik pisariaqartitsissaagut. Tusassip teknikkeriisa sakkortusaavinnik sanaartornerminni isumaliutiginninnerit tamakkua aamma isiginiarnikuuaat, Kim K. Larsen oqarpoq, nangipporlu:

- Kalaallit Nunaata avannaani sunnertiassutsip annikillisarnissaa pilersaarutigaarput, aamma immap naqqatigut kabelip Aasiannit Ilulissanut tallineratigut inuttaasut amerlanerusut immap naqqatigut kabeli atorlugu atassuteqalernissaat anguniarparput. Suliniutip inuiaqatigiit amerlasuut illersugaanerulersissavai, taakkuami ullumikkut sakkortusaaviit kisiisa atorlugit atassuteqarput, taanna tikkuaavoq.

Immap naqqatigut kabelissaq periusissiassami 2025-mit 2028-mut atuuttussami missingersuutinut ilanngunneqarpoq. Misissueqqaarnerit pisariaqartut EU-mit aningaasanik ikiorserneqarnikkut ingerlanneqareerput. EU-p sanaartornermi aningaasaleeqataanissaa aamma neriuutigineqarpoq.

Maluginiutit atorlugit immap naqqatigut kabeli

Immap naqqatigut kabelit aallaaviusut eqqaanniittut sunnertianerupput. Taassuma saniatigut aamma immap naqqatigut kabelit immap naqqani avataanit saassunneqarnissamut aarlerinaateqarput. Tamanna Østersømi takuarput. Taava aamma pisoqaliartornera eqqarsaatigineqassaaq. Taamaattumik Tusass, Nunani Avannarlerni immap naqqatigut kabelimik, maluginiutinik atuisumik, Kalaallit Nunaannit Danmarkimut aaqqiissutissamik suliaqarpoq. Kisianni tamanna akisuvoq. Taamaattumik marlunnit atorneqarsinnaanissaa pillugu aaqqiissutissamik suliniartoqarpoq tamannalu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissami ilanngunneqarpoq.

- Immap naqqatigut maannakkut kabeligut 2009-mi atulerput atornissaallu killeqarpoq. Immap naqqatigut kabelit ukiuni 20-t 25-illu missaanni atuuttussatut naatsorsuutigineqartarput. Nunani Avannarlerni maluginiutit atorlugit immap naqqatigut kabeli nutaaq akisoorsuullunilu sivisuumik sunniuteqassaaq. Taamaattumik qanoq iliorluni tutsuiginartumik qularnaatsumillu attaveqalersinnaaneq nassuiaatiginikuuarput, tamannami aamma illersornissamut tunngasunut soorlu “dual-use”-tut atorneqarsinnaavoq, Kim K. Larsen nassuiaavoq.

Pitsanngorsaatit

Immap naqqatigut kabelilit pitsanngorsarnerisa saniatigut sakkortusaaviit ilaasa pitsanngorsarnerat sunnertiannginnerulersitsissaaq aamma qaammataasiaqalerneq attavitta ataasiinnaajunnaaneratigut, taanna naliliivoq.

- Sakkortusaavitsigut taamaallaat sunnertianngilagut, Nuummi aamma ajortittoqariaannaammat sunnertiasumiippugut. Tamaani qarasaasiaqarfeqarpugut – tassa attaviit tamarmik aqunneqarfiat. Taama ittut amerlisarlugit agguluttariaqaraluarparput taamaaliorutta sunnertiajunnaassagatta, Nuummi attavipput pingaarneq ajutoorpat atortullu ullumikkutut ippata taava attaviit tamarmi ajortissapput, taanna oqarpoq.

Taamaattumik sammiveqatigiinnik arlalinnik attaveqaateqarnissaq pingaaruteqarpoq, attaviummi aappaa ajutooraluarpat aappaata attaveqartitsissaaq taamaalilluni taakkua atoruminassutsimik tutsuiginassusermillu qulakkeerinnittarput.

Nukittuffiit

Kim K. Larsen aamma isumaqarpoq Tusass nukittuffeqarlunilu piginnaasalinnik peqartoq, taakkualu attaveqaasersuutinik niuernernilu qulakkeerinneqataasuusut.

- Digitalikkut attaveqaasersuuserineq pillugu nalunnginnittoqarluarpoq, taakkua nunap iluani avataanilu suleqataasinnaapput.

Tassani Kim K. Larsenip nunarsuaq tamakkerlugu attaveqaatitut nalunngisai atorneqarsinnaapput.

Taassuma ilanngullugu oqaatigaa, Tusass kukkunersiuisarneq pillugu nalunaarummut (ISAE 3402) anngunnikuusoq, taannalu uppernarsaat Tusassip IT-mik atuineranut pingaaruteqartuusoq taamaalillunilu suliffeqarfik inatsisinik piumasaqaataasunik malinnittoq.

- Silassorissuusiat atornissaannut periarfissaqarluarpugut, taakkua ilisimasalinnik atuinissaq minnerulersippaat, ilisimasallit Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuineq suliaraat nalunngilarpullu unammillernartoqartaqisoq.

- “Dual-use” atorlugu aaqqiissutissat pissanganartut aamma takuagut. Tassani pisortat allat suliffeqarfiillu peqataatissinnaavagut, taakkua digitalikkut attaveqaasersuutitta atoruminassusaannik tutsuiginassusaannillu nuannaarutiginnittuupput, Kim K. Larsen naqissusiivoq.