NORWEGIAN
– Kalaallit Nunaannut soqutiginnittorujussuuvugut
Norwegianip Kalaallit Nunaannut 2025-mi aasakkut timmisartuussisalersinnaaneranut periarfissaasinnaasut takorloorpai. Kalaallit Airportsimi pisortaq Jens Lauridsen naapertorlugu aappaagu aasakkut ”timmisartuutileqatigiiffik alla ataaseq Nuummut timmisartuussisalissaaq”.
Annonse
Aappaagu aasaanerani takornariat tikeralerpata Norgemiut timmisartortitseqatigiiffiat Norwegian silaannakkut angallassisunut ilaarataannaavoq.
- Kalaallit Nunaannut soqutiginnittorujuuvugut. Mittarfiit nutaat pilersaarutit malillugit naammassippata angalanissarlu piumaneqartoq takusinnaagutsigu, immaqa 2025-mi pisinnaavoq (Kalaallit Nunaannut timmisartuussisalernissaq, aaqq.). Siusinnerusukkuunngitsorli, Sara Neergaard, Norwegianimi Danmarkimi attaveqaqatigiinnermut pisortaq Sermitsiamut oqarpoq.
- Avannarpasinnerusumummi timmisartumik angalaneq piumaneqaleraluttuinnartoq takuarput. Norwegianip ilaatigut Svalbardimut timmisartuussisarpoq, tamannalu ingerlalluarpoq. Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu periarfissat takusinnaavavut. Taamaattumik Kalaallit Nunaat periarfissatut soqutiginartutut isigilluinnarparput, attaveqaqatigiinnermut pisortaq oqarpoq.
Apeqqutaaginnarpoq Norwegianip Nuummut Ilulissanullu timmisartuussisalernissani eqqarsaatigineraa. Tassunga Sara Meergaard ima oqarpoq:
- Maanna oqaatigisinnaanngikkallarpara. Sumi pitsaanerpaamik isumaqatigiissuteqarsinnaanersugut apeqqutaavoq, oqarpoq.
Norwegian siorna aatsaat taama angusarissaartigaluni 1,4 milliardit koruuninik sinneqartooruteqarpoq. Taakku aasaanerani timmisartuussisarnerat marsip naanerani aallartittarpoq oktobarillu tungaanut ingerlalluni.
KAIR: - Uagutsinnut Kalaallillu Nunaannullu iluaqutaavoq
Kalaallit Airportsip, KAIR-ip, Nuummi mittarfittaassaq ukioq manna novembarip 28-ani ammarneqarumaartoq siusinnerusukkut nalunaarutigaa, Ilulissanilu mittarfissaq siusinnerpaamik 2025-mi ammarneqarnissaa siunertaavoq.
- Mittarfissat nutaanik periarfissiinissaat soqutigineqarmat soorunami uagutsinnut Kalaallillu Nunaannullu iluaqutaassapput. Kalaallit Nunaanniit nunanit allaniillu soqutiginnittoqarpoq, timmisartortitseqatigiiffiillu arlallit oqaloqatigivavut. Maannakkulli timmisartortitseqatigiiffiit aalajangersimasut pillugit oqaaseqassanngilanga, KAIR-ip pisortaanera Jens R. Lauridsen Norwegianip Kalaallit Nunaannut timmisartuussisarnermik ammaassinissamik soqutiginninneranut apeqqummut taama akivoq.
Norwegian Danmarkimiit Nunanut Avannarlernut Europamilu sumiiffinnut arlalinnut timmisartuussisarpoq. Københavnip mittarfia Norwegianimut Kalaallit Nunaannut timmisartuussinissamut tulluarnerussasoq Sara Neergaard sioqqullugu tassani atorfeqarsimasoq ukiup ataatsip matuma siorna Sermitsiamut oqarpoq. Aammali Oslomiit timmisartuussisoqarsinnaavoq.
- Naatsorsuutigaarput 2025-mi aasaanerani, Nuummi mittarfissap nutaap ammarneqarnerata kingorna timmisartuussiffiusumi siullermi, timmisartortitseqatigiiffimmik nutaamik ataatsimik Nuummut timmisartuussisoqarsinnaassasoq, KAIR-imi pisortaq Jens R. Lauridsen oqarpoq.
Timmisartortitseqatigiiffiit qassit KAIR-ip Kalaallit Nunaannut timmisartuussisalernissai pillugit oqaloqatigereerpai?
- Suliniutivut periarfissallu taakkunannga pisut nunanit tamalaanit maluginiarneqarput. Timmisartuussisartut assigiinngitsut 30-t tungaannut oqaloqatigisimavavut sulilu allat oqaloqatigissavagut. Erseqqinnerusumik oqarsinnaanngorutta nalunaaruteqarumaarpugut.
Timmisartortitseqatigiiffiit qassit, maanna timmisartuussisartut Air Greenlandip Icelandairillu saniatigut, KAIR-ip Kalaallit Nunaannut 2030-mi timmisartuussisalernissai pillugit oqaloqatigereerpai?
- Nuummut kingusinnerusukkullu Ilulissanut aqqutit piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qanoq amerlatigisut ammarneqarsinnaanersut pissutsit assigiinngitsut, soorlu akunnittarfinni inissanit misigisassanillu angalanernillu neqeroorutigineqarsinnaasunit, apeqqutaapput. Tamanna pitsanngorsarneqarnissaanut inissaqarpoq.Timmisartortitseqatigiiffiillu tamanna ilisimaaraat.
- Aqqutinik nutaanik timmisartuussisoqartalissappat takornarianik amerlanerusunik tikittoqartalernissaanut pisariaqartinneqartut eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaata nunatut ataatsimut piviusunngortissinnaaneraat apeqqutaapput. Nunap tamarmi pineqarnera naqissusissallugu pingaaruteqarpoq.
- Takornariaqarnerup ineriartortinneqarnera nunamut tamarmut iluaqutaanissaa anguniagaavoq. Taamaattumillu pingaaruteqarpoq attaveqaatitigut, akunnittarfeqarnikkut misigisassatigut il.il. nuna tamakkerlugu ineriartortitsinissaq, Jens R. Lauridsen oqarpoq.
