Markip Jens-Olellu aalisagaq tamakkerlugu iluaqutigiumavaat

Unik Seafood Greenlandip piffissami matumani arnarluit suaat, qeeqqat, nataarnat erlaviikkat, suluppaakkat tupissutillu piffimmi umiatsiaararsortunit pisiarisarpai.

– Aallarteqqammivugut, aalisakkanilli ullormut 1 tonsinik – immaqalluunniit suli amerlanerusunik nassiussisarnissarput neriuutigaarput. Piffimmili aalisartut pisaminnik uatsinnut tunioraasut tapersersornissaat uatsinnut pingaarnerpaavoq, pisortaq Mark Kristensen oqarpoq.

Suliffeqarfiup aalisakkanik tunisassiorfittaavani nerpiiaaneq nerrivimmi pisarpoq, saarullinnulli nerpiiaat suannillu saliissut aalaterut ivertinneqaleruttorput. Tunisassiat karseeqqanut poortorneqartarput Tysklandimilu ingerlatitseqqittartunut tunineqarlutilluunniit piffimmi Brugsenip pisiniarfiini umiarsuarnulluunniit takornariartaatinut tunineqartarput.

– Annertussutsit kisiisa ukkatarinngilagut. Tunisassiat pitsaasut tulluusimaarutigisinnaasatta pilersinnissaat pingaarpoq. Aalisarnermi tunisassiornermilu piujuartitsinerusumik ingerlatsisoqarnissaa sulissutigaarput, taamaalilluta immami avatangiisit paaralutigillu uatsinnut aalisartunullu nalitunerulersitsivugut, Mark Kristensen oqarpoq.

Inissisimaffik takorluukkallu

Tunisassiorfik nutaaq Blue Water Greenlandip toqqorsivianiippoq – Nuuk Imip inissisimaffikuani. Mark Kristensen ingerlatseqataalu Jens-Ole Skov ukiuni arfineq pingasuni kingullerni suleqatigiipput, maannalu Unik Seafood Greenlandimi suleqatigiillutik, aalisarnerlu inerisarniarlugu Nilak Seafood aamma suleqatigalugu.

– Aalisagaq tamakkerlugu iluaqutigerusupparput, taamatullu aamma pisarisuukkanik tigusisarusuppugut. Ullumikkut naleqanngitsut naleqalersinnissaat sulissutigaarput, Mark Kristensen oqarpoq karseerarlu arnarluit suaannik 500 graminik imaqartoq suliffeqarfiullu ilisarnaataanik naqinnilik takutillugu.

Suliffeqarfiup manna tikillugu arnarluit suaat 500 kilut timmisartukkut nassiuppai.

Piujuartitsinermik pisarisuukkanillu aallussineq

– Kalaalit Nunaanni piujuartitsisumik eqqarsartarnermut pikkorinnerulertariaqarpugut, Mark Kristensen inimi arnarluit suaannik tipigissumi oqarpoq.

Suliffeqarfik sisamanik ullormut aalisakkanik suannillu 1 tons angullugit passussisartunik sulisoqarpoq. Umiatsiaararsortut pisarisuugaasa naleqalersinnissaat anguniakkami annertuumik ilaavoq.

– Aalisartut qaleralinniaraangamik tamatigut saniatigut allanik ullumikkut tunineqarsinnaanngitsunik pisaqartarput. Taakku tigorusuppagut tunisassiaralugillu, taamaalilluni aalisartut pisarisartakkaminnik pissarsiaqarnerusinnaaqqullugit, uagullu immami pisuussutinik atuilluarnerusinnaaqqulluta, Mark Kristensen nassuiaavoq.

Royal Greenland Polar Seafoodilu nalinginnaasumik taamaallaat saarullinnik qaleralinnillu pisiortortarput, aalisartulli aamma qeeqqanik, tupissutinik, suluppaakkanik allernanillu pisaqartarput – aalisakkat ullumikkut aningaasarsissutigineqarneq ajortut.

– Aalisagaq tamaat iluaqutigerusupparput. Affaata missaata igittarnera pinaveersimatissinnaagutsigu, taarsiullugulu sinneri assersuutigalugu qimminut nerukkaatitut atulerlugit, taava angusaqassaqaagut, taanna oqarpoq.

Tupissutit – mamarluartut ilisimaneqarpallaanngitsut

Unik Seafoodip pisarisuukkat nioqqutissanngortinnissaat ilungersuutigaa – ilaatigut tupissutit, ullumikkut Brugsenimut tunineqartartut.

– Nunatta ilaani nerineqartarpoq, arlaannaataluunniilli avammut tuniniartanngilaa. Brugseni isumaqatigiissusiorfigaarput, taakkulu qerisunngorlugu pisiarisarpaat. Europamut takutikkusunnarpoq, nerisassatummi pitsaalluinnartuuvoq. Takullugu kusanartorsuunngilaq, nerpiali aappalaartuvoq qitunnanilu, Mark Kristensen oqarpoq.

Taamattaaq qeeqqat, suluppaakkat, allernallu aalisakkatut naleqalersinnaasunut assersuutitut taavai.

Aalisakkat nutaat – Europamut toqqaannartumik

Umiatsiaararsortut Jens-Ole Skov attavigalugu umiarsualivimmi aallernissamik isumaqatigiissuteqarfigisarpaat. Pisat tunisassiorfimmukaanneqarlutik suliarineqartarput – amerlanertigut ullormi tigusiffimmi.

– Aalisakkat ullaakkut unnukkulluunniit tigusarpagut. Piujuartitsineq iluasaarlunilu suliarinninneq pingaartipparput, Mark Kristensen oqarpoq.

Naak tunisassiat timmisartukkut nassiunneqartaraluartut – angallasseriaaseq CO₂-mik annertuumik aniatitsiviusarpoq – taamaattoq Mark Kristensenip tamanna pisariaqartutut akuerisariaqartutut isigaa:

– Timmisartukkut assartukkat CO₂-mik annertuumik aniatitsinermik nassataqartarnerat ilumoorpoq. Qanorluunniilli timmisartoq aallartussaasarpoq, tunisassiatsinnullu inissaqarpoq. Peqatigisaanillu tunisassiornitsinni atortut atoqqinneqarsinnaasut atortarpagut, taanna nassuiaavoq.

Suliffeqarfik Blue Water Greenlandip illorsuaniippoq, taakkulu aalisakkanik nutaanik, qalerualinnik arnarluillu suaannik Europami ingerlatitseqqittartunut akitsorterisartunullu nassitsinermik isumaginnittarput.

– Amerlanerit Europamukaanneqartarnerat Mark Kristensenip uppernarsarpaa.

Aalisakkerinermit misilittakkat

Mark Kristensen Kalaallit Nunaanni aalisakkanik ingerlatsinermit ukiut 13-t sinnerlugit misilittagaqarpoq, siusinnerusukkullu suliffeqarfimmi aalisakkanik qerititanik Kinamut niuertartumik ingerlataqarsimavoq.

– Taamanikkut aalisakkat pitsaalluinnartut Kinamut nassiuttarpagut, tassani aatsinneqarlutik suliarineqartarput, utertillugillu Europamut nassiunneqartarlutik. Tamanna isumassaqartikkunnaarpara. Maanna aalisakkanik nutaanik toqqaannartumik Kalaallit Nunaannit Europami ingerlatitseqqittartunut tuniniaarusuppunga, taanna oqarpoq.

Pisaq tamakkerlugu iluaqutigineqartillugu aalisagaq nalitunerulersartoq taassuma erseqqissaatiga – tamannalu aamma aalisartunut aningaasaqarnikkut iluaqutsiisarpoq.

– Siusinnerusukkut imminut akilersinnaassappat aalisakkat 1 ton pisarineqartariaqartarput. Maanna aalisartup affai naammagisinnaagai anguniarparput – tassa tamakkerlugit iluaqutigineqarpata akigissaartillugillu tunillugit, taanna naggasiivoq.