Mittarfinni sulisut misissoqqissaarneqartut

Nuummi mittarfimmi isumannaallisaaneq pilersaarutinik isertuunneqarluinnartunik aqunneqarpoq.

Aamma mittarfiup siorna ukiakkut nunanit tamalaanit timmisartuussinernut matuneqarneranut – mittarfiullu suli EU-mit OSS-imik akuerisaannginneranut suna pissutaanersoq innuttaasunit paasiuminaatsinneqarpoq.

Kikkut mittarfinni isumannaallisaaffimmut, timmisartoqaarfittut taaneqartartumut, isersinnaanersut isumannaallisaanermut tunngatillugu apeqqutit pingaarnerit ilagaat. Tassani pineqarput mittarfinni sulisut suleqatigisartakkanilu sulisut, soorlu assartuisarfiit, timmisartut nassataannik aallerlutik lastbiilinik biilertunillu ungalut illuatungaanukartitsisariaqartut. Soorunami aamma timmisartortitseqatigiiffinni sulisut mittarfimmiittartut pineqarput.

Greenland Airports qanoq ilillutik isersinnaasunik aqutsinersut Sermitsiamit aperaagut, attaveqatigiinnermullu immikkoortortamit naatsumik ima akissuteqarput:

- Greenland Airportsip angallannermi nakkutilliinermut tunngatillugu angallannermut aqutsisoqarfiup malittarisassiai maleruartarpai.

Paasissutissat isertuunneqartut

Taamaammat angallannermut aqutsisoqarfik saaffigalugu malittarisassanik paasiniaaffigigaarput. Ima akivaatigut:

”Suleqatit avataaneersut Kalaallit Nunaanni mittarfinni timmisartoqarfimmut isersinnaanissaat Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermut malittarisassani Greenland Aviation Security Programme-mi (GASP) allassimapput. Silaannakkut angallassinermi isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu GASP-mi malittarisassat isertuussaapput, taamaammallu saqqummiunneqarsinnaanngillat."

“Nalunaajaatigisinnaavarpulli Danmarkimisut Kalaallit Nunaanni mittarfinni timmisartoqarfinnut iserniaraanni mittarfimmi kinaassutsimut allagartaq atortariaqartoq, mittarfiillu isersinnaasussat tunuliaqutaat misissoqqaartarpaat.”

Ilitsersuutit sukumiisut

Maleruagassalli ima isertuussaatiginngillat Trafikstyrelsenip nittartagaani " Luftfartspublikationer " ataani quppersagaq 42-nik quppernilik ima qulequtalik atuarneqarsinnaalluni: ” Vejledning i baggrundskontrol og sikkerhedsgodkendelse i Danmark”.

Marloqiusamik akuerseriaaseqarpoq – tunuliaqutamik nakkutilliineq imaluunniit isumannaallisaanermi akuersissut. Sulisut kikkut tunuliaqutaat misissorneqassanersut isumannaallisaanikkullu akuerisaassanersut - sulisorlu isertaatitaarniassammat akuersissut taanna qanoq aaneqassanersoq - ilitsersuummi ersarissumik sukumiisumillu nassuiarneqarpoq.

Tunuliaqummik misissuisoqassanersoq isumannaallisaanikkulluunniit akuersisoqassanersoq aalajangiiniarnermi sulisup sulierinissaa apeqqutaavoq. Isumannaallisaanermi akuerisaasartut tassaakkajunnerupput sulisut aqutsisuusut. Qinnuteqareernermi Angallannermut aqutsisoqarfik akuersisuusarpoq.

Sulisut, soorlu mittarfinni qarasaasiatigut atortunik suliaqartut, aamma sulisut mittarfinni suleqatigisaanniluunniit sulisorineqartut, tunuliaqutaat misissorneqartariaqarlutillu isumannaallisaanermut akuersissummik pissarsisariaqarput. Sulisoq mittarfimmi suleqatigisamiluunniit sulinersoq apeqqutaanngilaq.

Marlunnik periuseqarpoq. Sulisitsisup kinaassutsimik allagartaq CV-lu misissortariaqarpai. Tamatuma kingorna politiit pinerlussimanermut paasiniaanermilu paasissutissat misissortariaqarpaat. Kingorna sulisoq mittarfinni kinaassutsimik allagartamik ukiuni tallimani atuuttussamik pissarsissaaq. Kisiannili kinaassutsimik allagartaq CV-lu qaammatit aqqaneq-marluk iluanni misissoqqinneqartassaaq. 

Pitsaassutsimik misissuineq

Sulisup tunuliaqutaa naammaginartumik inernilimmik misissorneqarsinnaajunnaarpat taamaalillunilu atuuttumik mittarfimmi kinaassutsimut allagartaqarsinnaajunnaarpat piaartumik paasineqarsinnaaqqullugu mittarfimmi pitsaassutsimik misissuineq aaqqissuussaasariaqarpoq.

Immersugassaq sukumiisoq immersorlugu Pinerlussimanermut nalunaarsugaateqarnermut paasiniaanermullu paasissutissanik qinnuteqartoqarsinnaavoq, tassanilu qinnuteqartup ilaatigut inuttut ilaqutariittullu atukkani assigiinngitsorpassuit pillugit paasissutissanik politiinit pissarsisoqarsinnaanera akuerissavaa.

Pinerluttutut allagartartaarsimagaanni, isumannaallisaanermut akuersissummik pissarsisoqarsinnaanngitsoq Angallannermut Aqutsisoqarfiup siunnersuutaani toqqaannartumik allassimavoq. „Pinerluttulerinermut inatsimmik unioqqutitsinerit isumannaallisaanermut akuersissummik tunineqannginnermik kinguneqartarput. Tamanna pinerluttunut inissiisarfimmiittussanngortitaasimagaanni akiliisitaasimagaanniluunniit, pillaatisiassarluunniit atuutsinneqanngikkaangat atuuppoq.“

Aamma inuk qularnaveeqqusigaanngitsunik „akiitsoqarpallaarpat", ingammik atortariaqakkanut taarsigassarsisimappat aammalu akiitsoqarfimminut pisortaniittunut namminersortunullu taarsersuisimanngikkuni isumannaallisaanermut akuersissummik tunineqassanngitsoq allassimavoq. Aammattaaq inuit imigassamik aalakoornartulimmik ikiaroornartumilluunniit atornerluisut isumannaallisaanermut akuersissummik tunineqarneq ajorput.

Aamma aappariit, inooqatitut nalunaarsorneqarsimasut, inooqatigiit, najugaqatigiit imaluunniit peerariit akornanni pissutsit isumannaallisaanermut akuersissuteqarnissamut itigartitsinermik kinguneqarsinnaapput. Inatsisinik unioqqutitsinermi unioqqutitsineq ajorluinnarsimappat aatsaat isumannaallisaanermut akuerisaanissaq itigartitsissutigineqarsinnaavoq. 

Timmisartoqarfiit sulisumi tunuliaqutaannik misissuisarnermik isumannaallisaanermullu akuersissuteqartarnermik saniatigut aamma allanik piumasaqaateqarsinnaapput. Billundimi Mittarfik taama nittartakkamini allappoq, tassanilu assartuisartut aquttui mittarfimmi timmisartut akornanni isumannaatsumik ingerlasassagunik ilaatigut immikkut pikkorissartariaqarput.