Naatsorsuutit annilaarnartut: Royal Greenlandip amigaartooruteqarnera aatsaat taama annertutigisoq

Royal Greenland A/S (RG) amigartooruteqarpoq, namminersorlutillu oqartussat suliffeqarfiutaat pitsaanerpaaq ingerlalluaqqilersinniarlugu allannguerujussuarniarluni nalunaarpoq.

2000/2001-imiilli 2023-mi aatsaat taama amigartooruteqartigaaq. Ukiut hunnorujukkuutaat nikiffiani 286 mio. kr.-inik amigartooruteqarsimavoq, taamanilu ajornartorsiungaarpoq, tamannalu inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniuteqangaarpoq.

Chile amigartooruteqangaatsiartoq

Pissutsit ilungersunartut ullumikkut aamma Royal Greenlandip atugarai, Chilemimi aallussat aningaasatigut annaasaqaataaffiungaatsiarput, 85 mio. kr.-inik amigartooruteqarfiullutik. Tamanna 2022-p naanerani Kinami akuersissutinik annaasaqarnerup ilaatigut kingunerisaanik pisoq nassuiaataavoq, taamaalillunilu 2022-mi tunisassiat "tunisassianut nalinginnaasunut niuerfinni tunineqarnatik saattuat nerpiinut niuerfinni allani tunineqartariaqalersimallutik". Kinami akuersissutip pineqaqqinnera nutaarsiassatsialaavoq, 2023-milu pisarineqartunit tunisassiat Kinami tunisassiatut nalinginnaasutut tunineqaqqittalerput.

"Naammaginanngitsumik" nalunaaruteqartoqarneranut nassuiaatissarpassuaqarpoq, ilaatigullu ukuupput:

• Nualluut nunarsuarmi tamarmi atuuttoq kiisalu Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaarnera pissutigalugit raajanut uusunut qalipaajakkanullu akigititat 20-25 %-it angullugit apparmata, tunisassiatut immikkoortukkaatut ukiuni kingullerni annertuumik unammillernartoqarfiupput. 2023-mi aningaasaqarnikkut kinguariarnermik Europa sunnerneqarmat, atuisut pisisarnerat allanngorpoq. Raajat uusut qalipaajakkallu tunisassiatut immikkoortukkaatut isertitaqarfiunerat 2023-mi appariarnerpaavoq.
• Europami saarullinnik niuerfik saarullinnik Ruslandimeersunik akikitsunik eqqussuinermit sunnerneqarsimajuarsinnarpoq, taamaammallu tunisinermi appariartortuarsinnarlutik
• Ruslandip Ukrainemik tiguaanerani raajanik qalipalinnik Ruslandip niuerfiini, siornatigut nunarsuarmi niuerfiit annersaasa tullerisimasaanni, tuniniaajunnaarneq
• Saattuat Ruslandimeersut akikitsut Japanimi eqqussorneqarnerisa annertusinerat, taamatuttaarlu JPY-p nalingata appasinnera pissutigalugu Japanimi saattuanik niuerfiit tatineqarneri

• Akit appariartornerat aningaasartuutillu qaffakkiartornerat, soorlu ikummatissap akitsoriartorneratigut erniallu qaffakkiartorneratigut, naatsorsuutinut ajortumik sunniuteqarput

• Raajat qalipallit kisimik sinneqartooruteqarfiusut, nunami tunisassiat tassaasut raajat uusut qalipaajakkallu, qalerallit, saarulliit nipisallu suaat annertuumik amigartooruteqarfiupput
• Tunisinermi akit ineriartornerat ukiuni kingullerni allanngorangaatsiarpoq, 2022-mili unikaallariarluni 2023-mi appariartulerluni

- Pissuseqatigiiaanut aallussanut nunatsinneersunuinnaq ineriartorneq taanna aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerinut ilanngukkaanni, matussutissat tunisassiat kiiluugaangata 4 kr.-imik appariaateqarput, pissuseqatigiiaanillu pineqartunit isertitat 300 mio. kr.-inik appariarnerinut tamanna pingaarnertut peqqutaavoq.

Akiitsoqangaarneq

Akiitsorpassuit 2022-mi 4,551 mia. kr.-init 2023-mi 4,649 mia. kr.-inut qaffariarput, tamatumalu kingunerisaanik aningaaserivinni akiitsunullu pingaarnernut ernialersuinerit 2022-mi 54 mio. kr.-init 137 mio. kr.-inut siorna qaffariarput - tassa 83 mio. kr.-inik qaffariarlutik.

Akileraannginnermi akiitsunut ernialersukkanut pilersaarutit malillugit 0,9 mia. kr.-inik apparniarneqaraluarput, 2023-mili tunisakippallaalerneq pissutigalugu tamanna unitsinneqarpoq.

- Akiitsut ernialersukkat EBITDA-mut tunngatillugu ukiup siuliani faktor 5,8-miissimasut maanna faktor 37,7-pput. Gearingi akuerineqarsinnaanngilaq, isertitalli appariarnerinik ersersitsivoq, ukiumoortumik nalunaarusiami allaqqavoq, gearingilu 3-miittoq akiitsullu 2 mia. kr.-iusut anguniagaasoq ersersinneqarluni, tamannalu ukiunik sisamanik sivisussuseqassangatinneqarpoq.

Ukiumut naatsorsuutit akileraarutit suli ilanngaatiginagit 250 mio. kr.-inik angusaqarfiunissaat naatsorsuutigineqarsimagaluarpoq, milliardilli affaangajaannik annikinnerupput, taamaalilluni Nunatta Karsiata sinneqartoorutinik pissarsinissani naatsorsuutigisinnaassaanngilaa. Ukioq manna naatsorsuutit 100 mio. kr.-it missaannik sinneqartoorfiunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Allannguutit annertuut pissasut

Suliffeqarfissuarmi "annertuumik allannguisinnaaneq" pisariaqartoq, ukiumoortumik nalunaarusiami, maajip 17-ianni ataatsimeersuarnermi akuerineqartussami, allassimavoq. Suliffeqarfimmi annikillisaangaatsiartoqassaaq, siulersuisullu siulittaasuata oqarneratuulli "niuerfimmi sukkasuumik allanngorartumi eqaatsumik iluaqutaasumillu periuseqarnissartik qulakkeerniarlugu pisariaqanngitsunik piiaasariaqarput".

Maajip 17-iani  Royal Greenland ataatsimeersuassaaq, tassanilu ukiumoortumik nalunaarusiaq akuerineqassaaq.

Paasissutissat

2023-mut kisitsisit pingaarnerit — 2022-mi angusat ungaluusigaapput

• Kaaviiaartitat: 5,796 mia. kr. (5,757)
• Akileraannginnermi angusat: -255 mio. kr. (+235)
• Ukiumi angusat: -211 mio. kr. (+186)
• Nammineq aningaasaatit: 1,752 mia. kr. (2,062)
• Akiitsut ernialersukkat: 2,960 mio. kr. (2,879)
• Sinneqartoorutit: -2,4 % (5,4%)
• Sulisut amerlassusaat: 2.296 (2.286)