Nathanielsenip Nalunami siuariartoqarnera nuannaarutigaa

Canadamiut ingerlatseqatigiiffiutaasa Amaroq Mineralsip Kujataani piiaaffimmit Nalunameersumit kuulti kipparissuliaq siulleq tunisassiaraa

Amaroq Mineralsip tunisassiorfiliornissamut, tigooraavissamut Nalunamilu piiaavilioqqinnissamut 2020-miit maannamut 500 millionit koruunit missaanniittut aningaasaliissutigisimavai. Taamaammat kuulti kipparissuliaq siulleq sapaatip-akunnera kingulleq tunisassiarineqarmat nuannattoqarpoq.
Saqqummersinneqarpoq

Ingerlatseqatigiiffiup Canadameersup Amaroq Mineralsip kuulti kipparissuliaq Kujataani piiaaffimmit Nalunameersoq 1,2 kg-nik oqimaassusilik siulleq tunisassiaralugu iluatsippaa. Ingerlatseqatigiiffik nalunaarusiamini kingullermi taama allappoq.

Amarup Nalunami piiaaviup aallartinnissaanut utaqqiisaasumik akuersissut novembarip 26-ani Naalakkersuisunit pissarsiaraa, aqaguanilu kuultit aserortikkat tunisassiaralugit aallartippaat, tunisassiornerlu akunnernik qulinik sivisussuseqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiup Canadameersup Amaroq Mineralsip kuulti kipparissuliaq Kujataani piiaaffimmit Nalunameersoq 1,2 kg-nik oqimaassusilik siulleq tunisassiaralugu iluatsippaa. Ingerlatseqatigiiffik nalunaarusiamini kingullermi taama allappoq.

Amarup Nalunami piiaaviup aallartinnissaanut utaqqiisaasumik akuersissut novembarip 26-ani Naalakkersuisunit pissarsiaraa, aqaguanilu kuultit aserortikkat tunisassiaralugit aallartippaat, tunisassiornerlu akunnernik qulinik sivisussuseqarpoq.

Kuulti kipparissuliaq doré-mik taaneqartartoq, kuultiinnaanani saviminernik pinnersaasiarineqarsinnaasunik allanik aamma akoqartoq, tunisassiarineqarpoq, taamaammallu suliareqqitassanngorlugu ingerlatseqatigiiffiup Schweizimi suleqatigisaanut Metalor Technologiesimut, saviminernik pinnersaasiarineqarsinnaasunik minguiaanermik immikkut ilisimasaqartunut, nassiunneqassaaq.

Siuariarnerujussuaq

Amaroq Mineralsittaaq Amerikami ingerlatseqatigiiffik Auramet International, piiaaffimmi kuultinik tunisassiarineqartunik tamanik pisisartussat, isumaqatigiissuteqarfigaa. Tamatuma saniatigut minguiaavik Tuluit Nunaanniittoq, nunatsinni aallussisunik soorlu pinnersaasiorfinnik assigisaannillu suleqateqartussaq, isumaqatigiissusiorfigineqarpoq.

–Suleqatikka Nalunamilu sulisut tamaasa qujaffigerusuppakka, piffissaq eqqorlugu kuultimik siullermik tunniussinissaq pillugu qasusuillutik sulisimammata, tamatumalu saniatigut sumiiffimmi isumannaallisaanerup qaffasinnerpaaffiata attatiinnarnissaa sulissutigiitigalugu. Nalunami kuultimik siullermik pissarsineq ingerlaarfitsinni alloriarneruvoq angisooq, aningaasaatitsinnillu aamma annertusisitsisussaavoq. Aatsitassarsiorfik aningaasartuutaajunnaarluni isertitaqarneruleriartortillugu, aatsitassarsiorfiup piuneranik sivitsornissaq samminerulissavarput, kiisalu misissuinerit annertunerusut aallartissavagut, Kalaallit Nunaanni suliniutitsinni arlalinni aatsitassanik periarfissat atorluarnerujumallugit, pisortaq Eldur Olafsson oqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiup tunisassiorfimmik pitsanngorsaaneq attatiinnassavaa, 2025-llu ingerlanerani minguiaavimmik pilersitsinissaq naatsorsuutigaa, taamaaliornikkut kuulti nunatsinni tunisassiareqqinneqarsinnaalissaaq.

Utaqqiisaasumik akuersissutit

Namlunami kuultisiorfik suli ammaqqinneqanngitsoq, ingerlatseqatigiiffilli aallussanut assigiinngitsunut utaqqiisaasumik akuersissuteqarallartoq Inuutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen, ulluni makkunani Londonimi Bruxellesimilu aatsitassarsiornermut ataatsimeersuarnerni peqataasoq, oqarpoq:

– Ingerlatseqatigiiffiup teknikkikkut periusimi atulersikkiartuaarnissaannut periarfissinnissaa utaqqiisaasumik akuersissuteqarnermi siunertaavoq. Piiaaffiup 2025-mi tamakkiisumik ammaqqinnissaa Naalakkersuisut naatsorsuutigaat, oqarpoq.

IBA-mik isumaqatigiissut amigaatigigaa

Piiaaffiup akuersissutit tamaasa suli pissarsiarinngimmagit IBA-mik isumaqatigiissut suli aamma naammassinngilaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

IBA-mik isumaqatigiissut (Impact Benefit Agreement – sunniuteqarnerup iluaqutaanissaanut isumaqatigiissut, aaqq.) Namminersorlutik Oqartussat, ingerlatseqatigiiffiup kommunillu piiaaffigineqartup – matumani Kommune Kujalliup assersuutigalugu ilinniartitsinissamut aaqqissuussamik pilersitsinissamut, najugaqartunik sulisoqarnissamut il.il. piumasaqarfigineqarnera - isumaqatigiissutigisussaavaat.

– Piiaaffik suliffissanik, inuussutissarsiornermik kiisalu najukkami nunamilu nutaanik isertitaqarnissamik periarfissiissasoq uanga/Naalakkersuisut soorunami neriuutigaarput. Nunatsinni aatsitassarsiorneq sunniuteqarnissaminut suli annertuallaanngilaq, aatsitassarsiornermulli tunngasoq sunaluunniit siuarsaallunilu isertitaqarfiusarami najukkami sunniuteqartuaannartoq qularnanngilaq. Soorunami piiaaffiit misissuinerillu amerlanerusut anguniagaapput. Tamarmik assigiimmik pingaaruteqarput. Nalunarlu suliniutitsinni patajaatsumik toqqammaviliisuussasoq neriuutigaarput, taamaamamt siuariaatai nuannaarutigeqaagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Millionilikkaanik aningaasaliineq

Amaroq Mineralsip tunisassiorfiliornissamut, tigooraavissamut Nalunamilu piiaavilioqqinnissamut 2020-miit maannamut 500 millionit koruunit missaanniittut aningaasaliissutigisimavai. Ingerlatseqatigiiffik akuersissutip pineqartup saniatigut Kujataani allanik misissuinissamut akuersissuteqarpoq, maannalu nunatami katillugu 6000 km2-isut isorartutigisumi piiaasinnaagami akuersissuteqarnerpaavoq.

Kuultisiorneq piiaaffimmi inunnut 168-inut suliffissaqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarpoq.

Nalunami kuultisiorfik siusinnerusukkut marloriarluni tunisassiorsimavoq. Siullermik 2004-09-mi Canadamiut ingerlatseqatigiiffiata Crew Gold Corporationip ataani. Tulliullugu 2009-2013-imi tuluit ingerlatseqatigiiffiata Angel Miningip ataani. 2015-imi Canadamiut ingerlatseqatigiiffiata AEX Goldip akuersissut tiguaa. Ingerlatseqatigiiffik tamatuma kingorna Amaroq Mineralsimik taaguuteqalersimavoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS