Ingerlatseqatigiiffiup Canadameersup Amaroq Mineralsip kuulti kipparissuliaq Kujataani piiaaffimmit Nalunameersoq 1,2 kg-nik oqimaassusilik siulleq tunisassiaralugu iluatsippaa. Ingerlatseqatigiiffik nalunaarusiamini kingullermi taama allappoq.
Amarup Nalunami piiaaviup aallartinnissaanut utaqqiisaasumik akuersissut novembarip 26-ani Naalakkersuisunit pissarsiaraa, aqaguanilu kuultit aserortikkat tunisassiaralugit aallartippaat, tunisassiornerlu akunnernik qulinik sivisussuseqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup Canadameersup Amaroq Mineralsip kuulti kipparissuliaq Kujataani piiaaffimmit Nalunameersoq 1,2 kg-nik oqimaassusilik siulleq tunisassiaralugu iluatsippaa. Ingerlatseqatigiiffik nalunaarusiamini kingullermi taama allappoq.
Amarup Nalunami piiaaviup aallartinnissaanut utaqqiisaasumik akuersissut novembarip 26-ani Naalakkersuisunit pissarsiaraa, aqaguanilu kuultit aserortikkat tunisassiaralugit aallartippaat, tunisassiornerlu akunnernik qulinik sivisussuseqarpoq.
Kuulti kipparissuliaq doré-mik taaneqartartoq, kuultiinnaanani saviminernik pinnersaasiarineqarsinnaasunik allanik aamma akoqartoq, tunisassiarineqarpoq, taamaammallu suliareqqitassanngorlugu ingerlatseqatigiiffiup Schweizimi suleqatigisaanut Metalor Technologiesimut, saviminernik pinnersaasiarineqarsinnaasunik minguiaanermik immikkut ilisimasaqartunut, nassiunneqassaaq.
Siuariarnerujussuaq
Amaroq Mineralsittaaq Amerikami ingerlatseqatigiiffik Auramet International, piiaaffimmi kuultinik tunisassiarineqartunik tamanik pisisartussat, isumaqatigiissuteqarfigaa. Tamatuma saniatigut minguiaavik Tuluit Nunaanniittoq, nunatsinni aallussisunik soorlu pinnersaasiorfinnik assigisaannillu suleqateqartussaq, isumaqatigiissusiorfigineqarpoq.
–Suleqatikka Nalunamilu sulisut tamaasa qujaffigerusuppakka, piffissaq eqqorlugu kuultimik siullermik tunniussinissaq pillugu qasusuillutik sulisimammata, tamatumalu saniatigut sumiiffimmi isumannaallisaanerup qaffasinnerpaaffiata attatiinnarnissaa sulissutigiitigalugu. Nalunami kuultimik siullermik pissarsineq ingerlaarfitsinni alloriarneruvoq angisooq, aningaasaatitsinnillu aamma annertusisitsisussaavoq. Aatsitassarsiorfik aningaasartuutaajunnaarluni isertitaqarneruleriartortillugu, aatsitassarsiorfiup piuneranik sivitsornissaq samminerulissavarput, kiisalu misissuinerit annertunerusut aallartissavagut, Kalaallit Nunaanni suliniutitsinni arlalinni aatsitassanik periarfissat atorluarnerujumallugit, pisortaq Eldur Olafsson oqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup tunisassiorfimmik pitsanngorsaaneq attatiinnassavaa, 2025-llu ingerlanerani minguiaavimmik pilersitsinissaq naatsorsuutigaa, taamaaliornikkut kuulti nunatsinni tunisassiareqqinneqarsinnaalissaaq.
Utaqqiisaasumik akuersissutit
Namlunami kuultisiorfik suli ammaqqinneqanngitsoq, ingerlatseqatigiiffilli aallussanut assigiinngitsunut utaqqiisaasumik akuersissuteqarallartoq Inuutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen, ulluni makkunani Londonimi Bruxellesimilu aatsitassarsiornermut ataatsimeersuarnerni peqataasoq, oqarpoq:
– Ingerlatseqatigiiffiup teknikkikkut periusimi atulersikkiartuaarnissaannut periarfissinnissaa utaqqiisaasumik akuersissuteqarnermi siunertaavoq. Piiaaffiup 2025-mi tamakkiisumik ammaqqinnissaa Naalakkersuisut naatsorsuutigaat, oqarpoq.
IBA-mik isumaqatigiissut amigaatigigaa
Piiaaffiup akuersissutit tamaasa suli pissarsiarinngimmagit IBA-mik isumaqatigiissut suli aamma naammassinngilaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
IBA-mik isumaqatigiissut (Impact Benefit Agreement – sunniuteqarnerup iluaqutaanissaanut isumaqatigiissut, aaqq.) Namminersorlutik Oqartussat, ingerlatseqatigiiffiup kommunillu piiaaffigineqartup – matumani Kommune Kujalliup assersuutigalugu ilinniartitsinissamut aaqqissuussamik pilersitsinissamut, najugaqartunik sulisoqarnissamut il.il. piumasaqarfigineqarnera - isumaqatigiissutigisussaavaat.
– Piiaaffik suliffissanik, inuussutissarsiornermik kiisalu najukkami nunamilu nutaanik isertitaqarnissamik periarfissiissasoq uanga/Naalakkersuisut soorunami neriuutigaarput. Nunatsinni aatsitassarsiorneq sunniuteqarnissaminut suli annertuallaanngilaq, aatsitassarsiornermulli tunngasoq sunaluunniit siuarsaallunilu isertitaqarfiusarami najukkami sunniuteqartuaannartoq qularnanngilaq. Soorunami piiaaffiit misissuinerillu amerlanerusut anguniagaapput. Tamarmik assigiimmik pingaaruteqarput. Nalunarlu suliniutitsinni patajaatsumik toqqammaviliisuussasoq neriuutigaarput, taamaamamt siuariaatai nuannaarutigeqaagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Millionilikkaanik aningaasaliineq
Amaroq Mineralsip tunisassiorfiliornissamut, tigooraavissamut Nalunamilu piiaavilioqqinnissamut 2020-miit maannamut 500 millionit koruunit missaanniittut aningaasaliissutigisimavai. Ingerlatseqatigiiffik akuersissutip pineqartup saniatigut Kujataani allanik misissuinissamut akuersissuteqarpoq, maannalu nunatami katillugu 6000 km2-isut isorartutigisumi piiaasinnaagami akuersissuteqarnerpaavoq.
Kuultisiorneq piiaaffimmi inunnut 168-inut suliffissaqartitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarpoq.
Nalunami kuultisiorfik siusinnerusukkut marloriarluni tunisassiorsimavoq. Siullermik 2004-09-mi Canadamiut ingerlatseqatigiiffiata Crew Gold Corporationip ataani. Tulliullugu 2009-2013-imi tuluit ingerlatseqatigiiffiata Angel Miningip ataani. 2015-imi Canadamiut ingerlatseqatigiiffiata AEX Goldip akuersissut tiguaa. Ingerlatseqatigiiffik tamatuma kingorna Amaroq Mineralsimik taaguuteqalersimavoq.
