Royal Greenlandip Nuummi allaffeqarfissuani immikkut ittumik ataatsimeersuarneq tallimanngornermi ualikkut pisussanngormat siulersuisuni nikittoqarnissaa pissanngatigineqarpoq. Tamannalumi aamma pivoq, Maliina Abelsen taarserlugu, Niels Thomsen siulersuisuni siulittaasussatut toqqarneqarmat.
Aalisakkanillu tunisassiorfissuarmi nunatta pigisaani siulittaasunngortoq Sermitsiamit naapikkatsinni erseqqivissumik oqaasissaqarpoq.
Royal Greenlandip Nuummi allaffeqarfissuani immikkut ittumik ataatsimeersuarneq tallimanngornermi ualikkut pisussanngormat siulersuisuni nikittoqarnissaa pissanngatigineqarpoq. Tamannalumi aamma pivoq, Maliina Abelsen taarserlugu, Niels Thomsen siulersuisuni siulittaasussatut toqqarneqarmat.
Aalisakkanillu tunisassiorfissuarmi nunatta pigisaani siulittaasunngortoq Sermitsiamit naapikkatsinni erseqqivissumik oqaasissaqarpoq.
- Ullumikkutut
ingerlarusaaginnartoqarsinnaanngilaq. Una anorersuaq, tassa ukiuni kingullerni
assoralisimaarnerput qaangerutsigu allannguisimanngikkutta aamma tassunga killeqqissaagut, Niels Thomsen oqarpoq.
Royal Greenlandimmi ukiuni kingullerni ingerlanera qiviaraanni sorpassuartigut assoralisimaarpoq: Suliffeqarfik akiitsulerujussuuvoq, nunani allani eqqumiiginarsinnaasunik ingerlataqartarluni. Aalisartuttaaq suliffeqarfissuullu akornanni akinik isumaqatigiinngiffiusarpoq.
Taamaammat siulersuisuni siulittaasunngortoq suliassaaleqinavianngilaq.
- Suliassaq
sunaasoq nalunngilara, kisianni aamma nalunngilara ilungersornartussaasoq. Aamma
misigisimavunga piareersimallunga, Niels Thomsen oqarpoq.
Maliina Abelsenip suliffeqarfissuup siulersorneqarnera Niels Thomsenimut ullumikkumiit ingerlateqqippaa.
Assiliisoq: Arnaq Nielsen
Kalaallit Nunaat aallaaviussaaq
Royal Greenland Amerikap Kujataani Chilemi ingerlataqarluni 2019-imi aallartippoq. Aningaasarsiornissamilli takorluugaqaraluarneq annaasaqarfiungaatsiarpoq.
Aalisakkanik tunisassiorfissuaq siorna 265 mio. koruuninik amigartoorpoq. Chilemi ingerlatat peqqutaaqataanerpaasut nassuiaatigineqarluni.
- Qangaanerusoq
aalajangiiffigineqartarsimasut ullumikkut eqqumiigineqarsinnaasut, uanga
nammineq eqqumiigisakka, aalajangiinerit tiguneqartarsimapput ilaatigut immaqa
tupinnalaartut. Soorlu Chilekkunnut tunngasut assersuutigiinnarlugu,
tusagassiutitigut sammineqarluartarput tamakkua. Aamma paasisinnaavara, Thomsen oqarpoq.
Taamaammat assingusunik ingerlataqaleqqinnaviaratik neriorsuutigaa.
- Soorlu Naalakkersuisut
Siulittaasuata oqariartorneratulli sammisarput tassaassaaq Kalaallit Nunaat
eqqarpullu. Isumaqatigivarput. Nalunngilara siulersuisuni ilaasortat sinnerisa
aamma tamanna isumaqatigigaat.
- Neriorsuutiga unaavoq, pipallatamik,
siunissami immaqa eqqumiigineqarsinnaasunik aalajangeeriataarneq ukunani siulersuisuni
tiguneqarunnanngilaq, siulittaasoq oqarpoq.
Niuernerpalaarnerusumik ingerlatsisoqalissaaq
Nunani allani ingerlatsinerup unitsinneqarnissaata saniatigut siulittaasunngortoq allamik ukkataqarusuppoq.
- Niuernerpalaartumik
ingerlatsineq annertunerusariaqarpoq.
Niuernerpalaarnerusumilliuna ingerlatsineq tigussaanerusumik ima nassuiarpaa.
- Silatusaarnerulluta
aaqqissuussisariaqarpugut, piffinni tamaqqinnaani tunisassiorfinnik
peqanngikkaluarluta, kisianni piffinni assigiinngitsuni aalisartut tulaassuerusuttut
qaqitaminnik, taakkua tunisinissaminnik periarfissaat pitsaanerulertittariaqarpagut,
aalisakkat uagut pisiarisagut nalituunngortinniarlugit. Immaqa ilaatigut
sulisussaaleqiffiusuni suliariniarsarinagit, kisianni katersorlugit
sulisussameerfiunngitsumi nalituunngorlugit sulisarisariaqarpagut. Nutaamik
eqqarsarneq aamma tassaniippoq.
Ima paasisassaava fabrikkit ilaat
imaluunniit tunitsiviit ilaat nussorneqartariaqartut qitiusumut?
- Taamatut oqarusunngilanga.
Oqartungaana silatusaarnerusumik, pitsaanerusumik ullutsinnut naleqqunnerusumik
aaqqissuussisariaqartugut. Soorunalimi piviusunngortitsineq tikitsinnagu siulersuisuni
aalajangiinerit ersarittut taakkua aqqusaaqqaartariaqarpagut. Kisianni uannut
nangaananngitsoq tassaavoq ullumikkutut ingerlaannarsinnaanngilagut.
Royal Greenlandimi pisortaanerugallartoq Preben Sunke aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen ataatsimeersuarnerup kingorna oqaloqatigiipput.
Assiliisoq: Arnaq Nielsen
Demokraatiniissimanera peqqutaanngilaq
Niels Thomsen maanna 44-nik ukioqarpoq nunatsinnilu nuimasutut politikeriusimagami ilisarisimaneqarluarluni. Maluginiagassanut ilaavoq Demokraatini siulittaasuunikuunera. Royal Greenlandimilu siulittaasunngornissaanut toqqaasoq tassaavoq, Naalakkersuisut aammalu Demokraatit maanna siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen. Partiiminiinnikuunera peqqutaanngitsoq naapikkatsinni oqaatigaa.
Takkuitsoorneqarsinnaanngilaq illit
parteerni siulittaasuuffigisarni siulittaasuunikuunera. Qanoq tassunga attuumassuteqarpa?
- Attuumassuteqanngilaq. Oqarnittuut
piginnaasat, ukiuni amerlasuuni, qulit sinnerlugit tunisassiorfimmi aalisakkerivimmi
ingerlataqartumi siuarsaanikuuvoq siornatigut. Naalakkersuisunit pingaarnikuuvoq
piginnaasat aallaavigalugit toqqartuinissaq, soorunalimi aamma nunatsinnut
ilisimasaqarneq, ingerlariutsinullu ilisimasaqarneq, Jens-Frederik Nielsen taama oqarpoq.
Niels Thomsen inuiaqatigiilerinermi 2009-mi Ilisimatusarfimmi kandidatinngorpoq, Inatsisartunullu ukioq taanna aamma ilaasortanngorluni. Stressernini peqqutigalugu sivisuumik sulinngiffeqareerluni 2019-imi tunuarpoq. Maannalu sulisussarsiornermi suliffeqarfik siunnersuisartoq ilaatigut piginneqataaffigaa. Ulapputissaalu minnerulernavianngillat, aalisakkanik tunisassiorfissuarmi siulertuusussanngorpoq. Tassunga inissinnissaanut toqqaasup, tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata neriuuteqarfiginerarpaa.
- Isumalluarpunga
suliffeqarfiutitta siunissaa eqqarsaatigalugu, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
