Niuernerup tungaatigut piujuartitsineq

Pisiniarfiutitta piujuartitsinermik pingaartitsineq suliffeqarfiup suleriusaannut ilaatilernikuuaat. Silaannaap mingutsinneqarnera nerisassallu igiinnarneqartarnerat annikillisinnerisigut, taavalu pisiniat peqqinnartunik nunaqavissuniillu nioqqutinik pisisarnissaannut sunniuteqarnikkut kiisalu pisiniarfinni sulisut nuannaarnerat qulakkeerniarneqarput.

Brugsenip piujuaannartitsinermut nalunaarusiani 2023-mut qanittukkut saqqummiuppaa, tassanilu CSR-imik piujuartitsinermillu atuutilersitsinerit, allannguinerit pingaarnerutinneqarsimanerat atuarneqarsinnaavoq. Taamaalilluni piujuartitsinermik eqqarsaatit periusissiamut sutigut tamatigut akuutinnissaat iluatsissimavoq ilaatigut "Inuk pingaarnerpaatillugu" ilanngunneqarsimavoq, Brugsenimi suliffigalugu pitsaasuussammat sulisut naligalugit, ataqqillugit killiffiat ataqqineqarluni.

– Suliffeqarfittut piujuartitsinermik suliniuteqarneq niuernermut pingaaruteqartutut isigaarput, taamaattumillu suliffeqarfiup periusissiaani tamarmiusumi tunngaviusutut ilanngupparput, Brugsenimi piujuartitsinermut nalunaarusiornermut akisussaasoq Kasper Dyrberg oqarpoq.

 Digitalimik nittarsaassineq

Brugseni arlalitsigut siuariaateqarpoq.

– CO2-mik atuinerput 2022-miit 1 tonsinik ilaatigut apparsimavoq. Aammattaaq nittarsaassinermut atatillugu naqitanik pappiaqqanik atuinerput annikilleriarujussuarsimavoq. 2022-mi neqeroorutit aviisitsinni pappiaraq 55 tonsit atorpavut, 2023-milu 3,9 tonsinut apparsimalluni. 2024-mi januaarip aallaqqaataaniit taakua 0 kiilunngorput tassami neqeroorutivut tamakkiisumik digitaalikkut saqqummiuttalerpagut, Kasper Dyrberg oqarpoq.

Brugseni EU-p piujuartitsinermut nalunaarusiornermut najoqqutassiaanut nutaanut (CSRD) ilanngunnissamik aamma maannakkut suliniuteqarpoq.

– Kalaallit Nunaanni nalunaarusiornermut inatsit maanna atuuttoq qallunaat inatsisaannik pisoqaavallaartumik tunngaveqarmat, naatsorsuutigaarput qanittukkut allannguisoqassasoq. Danmarkimi pisiniartarfeqarpugut amerlasuunik, taamaattumillu maannakkut najoqqutassiamut nutaamut nuunnissaq piareersimaffigalugu. Suliassaq annertuvoq ajornakusoortoq piffissartornarluni nukinnik atuiffiusoq. Taamaattumik ineriartornermut siuttuunissarput uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Piujuartitsinermik periusissiamik suliaqaqqinnissatsinni EU-mi najoqqutassiat nutaat aalajangersimanerusullu tunngaviginissaat qilanaaraarput. Taamaalilluta qulakkeersinnaavarput suliffeqarfipput Kalaallit Nunaanni piujuartitsinerusumik ingerlaqqissinnaassasoq, Kasper Dyrberg oqarpoq.

Nerisassat, avatangiiseq inuillu

Pisiniarfiup unammillertaata Pisiffiup ukiuni kingullerni piujuartitsineq aamma ukkatarinerulerneqarsimavoq. Taakku piujuartitsinermik periusissiamik ineriartortitsinikkut niuernermi periusissianut ilanngukkiartuaarneqarsimavoq. 

Pisiffiup „niuernermi piginnaasani“ atorlugit piujuartitsisumik ineriartornermut annertuumik tapersersuiniarluni anguniagaqartoq Pisiffiup piujuartitsinermut pisortaa Tina Hansen nassuiaavoq.

– Kalaallit inuiaqatigiinnut akuulluinnarpugut, piujuartitsisumillu ineriartorneq uagutsinnut, sulisutsinnut innuttaasunullu pitsaanerusunik inuuniarnermi sulinermilu atugassaqartitsinermut tunngassuteqarpoq, aammattaaq suliffeqarfimmik ingerlatsinerup kingunerisaanik silap pissusianut avatangiisinullu sunniuteqarnerup annikillisinnissaanut tunngassuteqartoq, Tina Hansen oqarpoq.

Pisiffik periusissiamik suliaqarsimasoq, tassanilu „Nerisassat, Avatangiiseq Inuillu“-mik qulequtaqartumi suliniutissanik arfinilinnik kinguneqarsimavoq taassuma nassuiarpaa.

– Silap pissusianut sunniinerput nerisassanillu igitsisarnerup annikillisinnissaat suliniutigaarput. Pisisartugut pisiniaraangamik peqqinnartunik nunaqavissuniillu nioqqutitsinnik pisisarnissaannut sunnerniartarpavut. Aammattaaq sulisutta, minnerunngitsumik pisiniarfinni sulisut inuusuttut, atugarissaarnerat pingaartingaarparput, Tina Hansen oqarpoq.

CO2-mik aniatitsinerup nalunaarsorneqarnera

Tamakkuninngali pingaarnerpaatitsiniarluni aalajangerneq suliniutinik aallartitsinissamit allaaneruvoq. Tassami iliuuseqarneq, atuutsitsilernissap piviusunngortinnissaa sunniutai pillugit paasissutissanik katersineq allaanerulluinnarpoq.

– Ilinniuterujussuuvoq aningaasarpassuarnik piginnaanerpassuarnillu pisariaqartitsiffiusoq, assersuutigalugu CO2-mik aniatitsinerput nalunaarsussagaanni pisiniarfitsinni toqqorsivitsinnilu taamaallaat pinnani, aammali assartuinermi pilersuinermilu toqqaannanngitsumik aniatitsinerput nalunaarsorneqartussaavoq. Suliaq ingerlavoq, pitsanngorsaajuarpugullu, Tina Hansen oqarpoq, suliniutit kinguneqarluarnerat uppernarsarneqarsinnaammat kajumissinarpoq, tamannalu pisariaqartinneqaraluttuinnartoq ilanngullugu oqaatigaa:

– Ukiuni makkunani piujuartitsineq pillugu isiginnittaatsimit ‘saamasumit’ suliffeqarfiit inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnerat ukiorpassuarni nammineq kajumissutsimit suliniuteqarnermit aallaaveqartumit, uppernarsaatinik kukkunersiuinermillu ersarissunik piumasaqaateqalernermut ikaarsaartoqarpoq. Tassani piujuartitsinermut paasissutissat aningaasaqarnermut paasissutissanut aningaasanut nalunaarusiami ilaatigut sanilliunneqartalernerannik. Suli suliassaqarpugut kisianni siunissami taanna qanilliartorparput, Tina Hansen oqarpoq.

Piumasaqaatit EU-mi inatsisinit aallaaveqaraluartut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit arlallit toqqaannartumik sulilu amerlanerusut toqqaannanngitsumik pineqarput.

- Pisiniarfiutileqatigiiffissuartut EU-mi pilersuisuuteqarlutalu suleqateqarpugut, taakkulu toqqaannartumik piumasaqaatinik atuutsitsiffiugamik Pisiffiup piujuartitsinermik anguniagaqarluarneranik uppernarsaateqarnissaa aningaasatigut soqutigisaraat. Taamaattumik piujuartitsinermik nalunaarusiornissamut piumasaqaatinut nutaanut toqqaannartumik ilaanngikkaluarluta iliuutsivut uuttortarpavut uppernarsarlugillu, tamannalu piujuartitsinermik nalunaarusiatsinni saqqummiuttarlutigu, Tina Hansen oqarpoq.