Atassutip siulittaasuata Aqqalu C. Jerimiassenip inuussutissarsiornermut nukissiornermullu naalakkersuisuunerata nalaani, Inatsisartut 2018-imi novembarip 15-ianni mittarfiliortiternissamut isumaqatigiissut akuersissutigaat.
Ukiut arfinillit matuma siornatigut aalajangiiffiusumi inuussutissarsiornermut periarfissat, Nuummi Ilulissanilu mittarfissualiortoqarneratigut aamma Qaqortumi mittarfissap Nunatsinnut ammaanneqarnissaat sammivai.
Atassutip siulittaasuata Aqqalu C. Jerimiassenip inuussutissarsiornermut nukissiornermullu naalakkersuisuunerata nalaani, Inatsisartut 2018-imi novembarip 15-ianni mittarfiliortiternissamut isumaqatigiissut akuersissutigaat.
Ukiut arfinillit matuma siornatigut aalajangiiffiusumi inuussutissarsiornermut periarfissat, Nuummi Ilulissanilu mittarfissualiortoqarneratigut aamma Qaqortumi mittarfissap Nunatsinnut ammaanneqarnissaat sammivai.
Aamma ullutsinni tamanna allanngorsimanngilaq, Nuummi mittarfissap novembarimi ammarnissaa sioqqullugu timmisartuussisarnerup annertuup ingerlaannarnissaanik timmisartuutileqatigiiffimmit Air Greenlandimit aamma takornariartitsisartumit Albatros Arctic Circlemit unammillerneqarmat. Albatros Arctic Circle 2025-mi Københavnip Kangerlussuup Nuullu akornanni sapaatip akunnerini 32-ni ilaasunik angallassisassaaq.
Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip Sermitsiamut oqaatigaa, timmisartuussisarnissaq tamanna Naalakkersuisut pinngitsoortittariaqaraat. Tamannami mittarfiliortiternissamut politikikkut aalajangiussanut akerliummat, tamatumanimi Danmarkimit Kangerlussuakkoorluni Nuummut timmisartuussisarnerup nuunneqarnissaa pineqarmat.
Aqqalu C. Jerimiassenip siulittaasoqatini isumaqatiginngilluinnarpaa.
ATUGASSIISSUTIT QANOQ ATORNISSAANNUT AALAJANGERSARIIGAANNGITSUNUT UNAMMILLERNEQ
Naleqqap siulittaasua Pele Broberg Sermitsiamut oqarpoq Naalakkersuisut Nunatta timmisartuutileqatigiiffianik Air Greenlandimik piginnittuugamik timmisartuutileqatigiiffiup 2025-mi Kangerlussuarmut Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisalernissani unitsittariaqaraa, aqqummi taanna mittarfiliortiternissamut politikikkut aalajangiinissamut tunngavimmut akerliummat.
Air Greenland politikerinit attuumassuteqannginnissamik najoqqutassiamik malinnippoq, taamaalilluni politikerit timmisartuutileqatigiiffiup ulluinnarni ingerlatsineranut, ilaatigut timmisartuussinissamut aqqutinik nutaanik pilersaarusiornermut akuliuttussaanngimmata.
Inuit Ataqatigiit, Siumut, Demokraatit aamma Atassut Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaannut piginneqataanermut politikki pillugu marsimi 2023-mi isumaqatigiissuteqarput.
Isumaqatigiissummi erseqqissarneqarpoq, Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnik piginneqataasinnaanissaat, tamannali pissaaq naalagaaffiup oqartussaassusianut naapertuuttumik.
Atugassiissutit qanoq atornissaanni aalajangersagaariinngitsuni pineqarpoq, Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnik piginneqataasinnaanissaat, tamannali pissalluni nunap oqartussaassusianut naapertuuttumik.
Atugassiissutit qanoq atornissaanni aalajangersagaariinngitsuni pineqarput, ingerlatseqatigiiffiit siulersuisui ulluinnarni ingerlatsinermut aalajangiisuusarlutik, Naalakkersuisulli piginnittutut siulersuisunik toqqaasarnermikkut ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi sunniuteqarsinnaallutik.
Allatut oqaatigalugu: Siulersuisut pisortallu suliffeqarfiup soqutigisaanik, politikimut tunngasunik pinnatik, isumaginnittussaapput.
kurt@sermitsiaq.gl
Takornariartitseqatigiiffik Albatros Arctic Circle Kangerlussuarmi ingerlatarpassuani pillugit ilungersuuteqarsimaqaaq, taamalu ilungersuuteqarnerata kinguneranik Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisoqartarnissaanik aappaagu kinguneqarluni. Niuerfimmi kiffaanngissuseqarfiusumi inerteqquteqalissanngilagut. Mittarfeqarfiilli piumassuseqarneq tamanna, Albatros Arctic Circle ilinniarfigisinnaavaat. Niuernikkut pikkorissuseq ajugaasariaqarpoq, aamma Nuummi mittarfissuassaq angalasussanik nutaanik assartugassanillu pilerisaarilluarnerusariaqarpoq, Aqqalu Jerimiassen Sermitsiamut oqarpoq.
Isumassarsiortoqarli
Sermitsiami juulimi allaaserineqarpoq suliffeqarfik Nutaaq Seafood, nipisat suaannik pisarineqaqqammersunik nappartanik tungujortumik qalipaatilinnik 60 aamma 120 literinik imalinnik avammut tunisassiorniartoq. Pilersaarutit piviusunngorsinnaanngillat Nuummi mittarfissuassaq nutaaq pisariaqartumik skannereqanngimmat.
– Namminersortunik ingerlatsisunik oqaloqateqarnikkut – Greenland Airports aamma Mittarfeqarfiit timmisartortitseqatigiiffinnik Air Greenlandimit amerlanerusunik isumaqatigiissuteqassapput, mittarfiullu aalisakkanik nutaanik nipisallu suaannik nunamit avammut assartuinissamut periarfissat misissussavai, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.
Taamaattumik Atassutip siulittaasuata Kangerlussuarmut Atlantikoq qulaallugu aappaagu timmisartuussinissaq Nuummi mittarfissuassamut ajornartorsiutaanani unammillernertut isiginiarpaa.
– Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerit siammarterneqarnerat mittarfiliortiternerup aningaasatigut iluatsilluarnissaanut akornutaassanngila?
– Kangerlussuaq inissaqarpoq, aammami Nuummi Ilulissanilu mittarfiit periarfissarpassuarnik pilersitsinissaannik piumaffigineqassapput, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.
Nuummi mittarfissuassaq aatsaat qaammatit pingasut affarlu qaangiuppata ammassaaq, Atassutillu siulittaasuata neriuutigaa mittarfiup amigaatai ajornartorsiutaalu — ullaakkut kaffiliornerit, nassatanik assartuineq aamma nunanut allanut angalanermi isumannaallisaanikkut ataasiaannarluni misissorneqartarnissaq aaqqiivigineqarsinnaassapput.
Takornariat amerlinerat iluaqutaasoq
Mittarfiliortiternernut 2018-imi aalajangiinerit tunngavigalugit timmisartuussinerit Kangerlussuarmit Nuummut nuunneqassapput. Nuummi mittarfissaq nutaaq sisamanngornermi novembarip 28-anni ammassaaq, Air Greenlandillu Albatros Arctic Circlellu Københavnimiit Kangerlussuarmut timmisartuussinerit 62-it 2025-mi marsip 17-iannit oktobarip 16-iannut ingerlatissavai.
Sermitsiap tusarfiit arlallit oqaloqatigai, taakkualu Kangerlussuarmut timmisartuussinerit ingerlaannassappata Nuummi mittarfik aningaasaqarnikkut ajornartorsiulersinnaammat ernumassutigaat.
Grønlandsbankenip aamma tamanna ernummatigaa?
– Tamanna nalilersinnaanngilarput. Kangerlussuup attatiinnarnissaa politikikkut aalajangiineruvoq, tamannalu aningaasartuutaasarpoq. Illuatungaatigut Kalaallit Nunaannut takornariat amerlanerulernerat pitsaasuussaaq, Grønlandsbankenimi pisortaq Martin B. Kviesgaard Sermitsiamut oqarpoq.
Tamakkiisumik isigalugu
Sermitsiap nuna tamakkerlugu takornariaqarnermut siunnersuisoqatigiit Visit Greenland aamma taama apeqquteqarfigai.
– Visit Greenlandip Nunatta takornariarfissatut nittarsaannissaa ukkataraa, tamannalu pilluni nunap immikkoortuini ataqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa tunngavigalugu, taamaalilluni takornariaqarneq Kalaallit Nunaannut tamarmut iluaqutaassammat, pisortaq Anne Nivíka Grødem Sermitsiamut oqarpoq.
Visit Greenland Nuup Nunatsinnut iserfissanngortup tikitassaqqinneranik misissuisimavoq. Timmisartumik ilaasut amerliartupiloornissaat naatsorsuutigineqarpoq, tamannalu unnuisarfinnut neriniartarfinnullu unammillernarluni. Atlantikoq qulaallugu Kangerlussuarmut timmisartuussisarnerup ingerlaannarnissaanut atatillugu tikitassaq allanngorsinnaavoq.
– Pisinnaasat qanoq annertutiginerat misissorniarlugu tunngaviusumik piumasaqaataasunik erseqqissumik oqaatiginnittarsimavugut, pissutsit maannakkut allanngoriaannaammata, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.
– Taamanikkut ilisimasavut naapertorlugit tamanna ’piumasaqaataavoq pitsaanerpaaq’. Kangerlussuarmut 2025-mi timmisartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnerup soorunami nunami timmisartuussisinnaanerit tamarmiusut amerlisissavai, taamaalillunilu tikeraat amerlanerusut periarfissaqalissallutik. Tikinneqarsinnaanerup annertusineqarnera Nunatsinni takornariaqarnerup ineriartortinnissaanut matuersaatit ilagaat, sumiiffinnilu amerlanerusuni tikinneqarsinnaanerup annertusineqarnera ineriartornertut pitsaasutut isigaarput. Uagut isumarput naapertorlugu tamanna periarfissat amerlanerulernerannut iluaqutaavoq.
– Kangerlussuarmut timmisartuussinissaq 2025-mi Nuummut qanoq sunniuteqassanersoq maannakkut oqaatigisinnaanngilara. Misissuinermili ilimagisatta takutippaat Nuummi unnuisarfiit allilerneqanngippata ukiualuit ingerlaneranni angallannermi ajornartorsiuteqalissasoq, tamannalu ineriartornermut killilersuisinnaavoq. Taamaattumik Sermitsiamut naatsumik akissutissara tassaavoq timmisartuussinermi allanngornerit ineriartornerlu nuna tamakkerlugu angalanermut sunniuteqassasut. Tamakku ataatsimut isigalugit isigineqassapput, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.
