Nuna periarfissarpassualik

Kalaallit Nunaat nunanut allanut ineriartortunut isiginnaaginnartuussanngilaq peqataasariaqarlunilu. Future Greenland pillugu maajip 14-15-ani ataatsimeersuarnermi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz aamma Demokraatit siulittaasuat Inatsisartunullu ilaasortaq Jens Frederik Nielsen suliniummi nutaami: ”Future of Greenland”-imi kalaallisuunngorlugu ”Kalaallit Nunaata siunissaanik” taaneqarsinnaasoq saqqummiinerminni taama oqarput. Aaqqissuussaq inuusuttunut akeqanngitsumik peqataaffigineqarsinnaasoq meeqqat atuarfianni atuartunut annernut, ilinniarnertuunngorniartunut, Niuernermik ilinniarfimmi ilinniartunut allanilu ilinniartunut maajip 13-iani ingerlanneqarpoq.

Inuusuttut nunap siunissaanut aalajangiisuunissaat eqqarsaatigalugu aaqqiissutissat piujuartitsisut Kalaallit Nunaatalu periarfissai pillugit aaqqissuussaq siunertaqarpoq.

Kalaallit Nunaata piumasai

- Aningaasaqarnerput assigiinngitsunut siammartertariaqarparput, isertitat ikippallaartut isumalluutigivallaarnagit. Nunatut tapiiffigineqartartutut inissisimaannarnata nammineerluta aningaasarsiortunngorluta. Tamannalu nunanik allanik suleqateqarnermi pissaaq. Tamanna oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Immitsinnut mattussinnaanngilagut naatsorsuutigalugulu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut ineriartortoqassasoq, Aaja Chemnitz oqarpoq. Taassuma inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi taavalu politikkikkut suliaqartut nunanut tamalaanut attaveqarnissaasa siunertaqarnissaasalu pingaaruteqassusaat pillugu Alaskami senatori Lisa Murkowski Future Greenlandimut qaaqquniarpaa.

AAMMA ATUARUK 

Kalaallit Nunaat filmiliortarfittut

– USA-p Kalaallit Nunaanni najuunnera takussutissaannartut inissisimasoq isumaqarpunga, tassa aningaasat ikigisassaanngitsut namminneq suliniutiminnut tapiissutigisartagaat eqqarsaatigalugit. EU-p Kalaallit Nunaanniinnera aamma taamaassimanera ernummatigisinnaavara, tassa namminneq soqutigisatik aallaavigalugit isumaginissaat siunertaralugu aammalu Kalaallit Nunaata kissaatigisaanut naapertuuttumik pisussaagaluartoq. USA-p EU-llu Kalaallit Nunaannut tapiissutigisartagaat tapiissutaannaassanngitsut pingaaruteqarpoq kisianni Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni ineriartornermut tapertaassasut – Kalaallit Nunaata piumasai aallaavigalugit. ”Aalajangiisoqassatillugu peqataatinneqartassaagut” oqaatigigaangatsigu Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerat kisimi pineqarani nunanut tamalaanut attaveqarneq aamma pineqarpoq. - Nunanut tamalaanut taaveqarneq politikkikkut matunik ammaassisarpoq aammali inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi. Taamaammat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarsuaarpoq ajunngitsumik attaveqartarnissaq, Aaja Chemnitz oqarpoq. 

Allannguisut

Aaja Chemnitzip Jens Frederik Nielsenillu aatsitassarsiorneq takornariaqarnerlu Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik ineriartortinneqartariaqartut isumaqatigiissutigaat.

AAMMA ATUARUK

Aallarnissaasoq: Sorsuutigisassat suli amerlaqaat

– Sverigemi Kirunameeqqammerpunga, tassanilu takuara illoqarfiup pingajorarterutaa aatsitassarsiorfik inissaqartinniarlugu nuunneqarsimasoq. Tamannami annertuvoq. Kalaallit Nunaannilu kulturitta nunattalu attatiinnarnissaa inissaqartillugu inuiaqatigiillu ineriartortinnissaat oqimaaqatigiissartariaqarpagut, taamaalilluta napparsimmaviit, atuarfiit il.il. aningaasalersussallugit, Aaja Chemnitz oqarpoq nangipporlu:

– Takornariaqarneq eqqarsaatigalugu nutaamik mittarfeqalerneq nammineerluni nunamut aningaasanik isaatitsissutaalerunnanngilaq. Mittarfittaarnermiliuna periarfissat nutaat qanoq atorluarneqarsinnaanersut apeqqutaasut, taakkulu inuiaqatigiinnut arlalitsigut allannguisinnaapput.

– Peqqinnissaqarfimmi unammilligassaqarpugut, nutaanillu mittarfittaarnikkut immikkut ilisimasalinnik sukkanerusumik ajornannginnerusumillu nunatsinnut tikisitsisinnaalissaagut. Taamatuttaaq aalisarnermi, takornariaqarnerup aatsitassanillu piiaanermi periarfissat nutaat piulissapput. Siunissaq pissanganartoq tikilerparput, tassanilu pingaaruteqarluinnarpoq uagut politikerit immitsinnut assortuunnata suliassariligassavut aallutissagigut. Tassa inuiaqatigiit ineriartornissaannut pitsaanerpaamik sinaakkusersuinissarput, Aaja Chemnitz oqarpoq. 

Inuussutissarsiornermi unammilligassat oqaloqatigiissutigalugit

Inuussutissarsiornermi ineriartortitsinissamut unammilligassaat ukkatarinissaannik Future Greenland aamma siunertaqartoq Jens Frederik Nielsen isumaqarpoq. Aallarnisaasut suliffeqarfiillu pisariaqanngitsumik akimmiffissaannik ujartuineq.

AAMMA ATUARUK

Kalaallit Nunaata siunissaa mingutsitsinnginnermik toqqammaveqarpoq

– Ataatsimeersuarneq Kalaallit Nunaanni sinaakkutissatut atugassarititaasut pillugit susassaqarfiit akimorlugit oqaloqatigiinnissamik iluaqutaavoq. Aallarnisaasut, suliffeqarfiit, Namminersorlutik Oqartussat, ilinniarfiit, aningaasaliisartut politikerillu akornanni. Piumasaqaatinuku suut pissutigalugit inuiaqatigiittut periarfissavut tamakkiisumik atorluarsinnaanngikkivut?

– Demokraatini upperaarput inuussutissarsiorneq eqqortumik sinaakkusersorneqarpat inuiaqatigiit namminersortullu ineriartornerat pissusissamisoortumik ingerlalissasoq. Namminersortuuneq ajornannginnerulerlunilu akikinnerulissasoq uagut isumaqarpugut. 

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sinaakkutit

Aatsitassarsiornermi sinaakkutit allanngornerarnerat pissutigalugu eqqissiviilliornermik kinguneqartoq Jens Frederiup assersuutigaa.

 – Inuussutissarsiornerput assigiinngisitaartariaqarparput, tamannalu anguniarlugu aatsitassarsiorfinnut pilerinarnerusunik, siunissamut ungasissumut isigisunik toqqissisimanarnerusunillu sinaakkutissaqartitsinissarput pisariaqarpoq. Future Greenlandeqarmat kingullermi tamanna ukkatariniarsaraarput maannalu aamma ataatsimeersuartoqarnissaani taamaaliussaagut.

Ilisimatusarneq aamma puiorneqassanngitsoq Jens Frederik Nielsen aamma isumaqarpoq. Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnerup pitsaasumik ataavartumillu ingerlanissaa anguniarlugu inuiaqatigiittut aammalu aalajangiisartutut sinaakkusersussagipput. - Nammineq ineriartortitsissagutta ilisimasat pisariaqarput aamma ineriartornerup niueqatigiinnerullu tapersersornissaannut iliuusissanik nalunngisaqarneq. 

Piujuartitsineq

Politikerit – Christiansborgimi Inatsisartuniluunniit – siumut isiginissaat inuussutissarsiortullu peqatigalugit inuiaqatigiit siunissami periarfissanut, soorlu mittarfinnut nutaanut, piareersarnissaat pingaaruteqarneranik Aaja Chemnitzip oqarnera Frederik Nielsenip isumaqatigaa.

Kiisalu piujuartitsineq, oqaasiinnaanngitsoq, silarsuarmi isiginnittaaseq nutaaliaasoq.

– Piujuartitsineq eqqartoraangatsigu pisuussutivut kisiisa eqqarsaatigineq ajorpavut. Aammattaaq sulisoqarneq ilinniartitaanerlu eqqarsaatigalugit. Piujuartitsineq nunarsuarmioqatigiinnut pissusissamisoorpoq. Piujuartitsinerup pingaartinnissaa tamanullu arlaatigut atuutsinnissaanik iliortarnissarput naatsorsuutigineqarpoq.