Kangaatsiap eqqaani nunaqarfinni tunitsiveqarnikkut unammilligassat ukiut tamaasa uteqqiattumik ajornartorsiutaasarput, taamaakkaluartorli piffissami qanittumi iliuuseqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq. Tamannalu nunaqarfinni inuussutissarsiornerup ilungersunarluinnartumik inissisimalersimaneranik kinguneqaannarani innuttaasut akornanni siunissamut ernumanermik pilersitsivoq.
Attumi Royal Greenlandip aalisakkanut tunitsiviata tunisassiornermi piginnaasakippallaarnerata kiisalu sulisussaaleqineq sulinngitsuukulanerlu pissutaallutik tunisineq ukiut tamaasa ukiumut arlaleriarluni matoqqatinneqartariaqartarpoq. Taama oqarpoq Attumi 180-it missaanik inoqartumi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni ukiuni kingullerni 27-ni siulittaasuusarlunilu siulersuisunut ilaasortaasarsimasoq aamma nunaqarfimmi aqutsuni ilaasortaq, Per Ole Frederiksen.
Kangaatsiap eqqaani nunaqarfinni tunitsiveqarnikkut unammilligassat ukiut tamaasa uteqqiattumik ajornartorsiutaasarput, taamaakkaluartorli piffissami qanittumi iliuuseqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq. Tamannalu nunaqarfinni inuussutissarsiornerup ilungersunarluinnartumik inissisimalersimaneranik kinguneqaannarani innuttaasut akornanni siunissamut ernumanermik pilersitsivoq.
Attumi Royal Greenlandip aalisakkanut tunitsiviata tunisassiornermi piginnaasakippallaarnerata kiisalu sulisussaaleqineq sulinngitsuukulanerlu pissutaallutik tunisineq ukiut tamaasa ukiumut arlaleriarluni matoqqatinneqartariaqartarpoq. Taama oqarpoq Attumi 180-it missaanik inoqartumi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni ukiuni kingullerni 27-ni siulittaasuusarlunilu siulersuisunut ilaasortaasarsimasoq aamma nunaqarfimmi aqutsuni ilaasortaq, Per Ole Frederiksen.
Aalisakkerivimmilumi annertuumik unammillagassaqartoq Royal Greenlandimit uppernarsarneqarpoq.
Saaffiginnissutit iluaqutaanngitsut
Attumi aalisakkerivimmi saarulliit tunisat suliarineri angummaffigineqarsinnaanngimmat oktoberi aallartilaartoq tunisineq piffissami aalajangersimasumik sivisussusilerneqanngitsumi matoqqagallartariaqalerpoq. Tamannalu takornartaanngitsoq, Per Ole Frederiksen oqarpoq.
- Tunitsiveqarnikkut pissutsit pillugit ukiorpanngortuni Royal Greenlandimut saaffiginnissuteqartuartarsimavugut, suliffeqarfissuarli Kangaatsiap eqqaani tunitsivinnik nutarterinissamut pilersaaruteqanngitsoq akissutigineqartarpoq, taanna oqarpoq.
Aammali ajortorsiutit pinartut pillugit poltikerinut saaffiginninneq pitsaanerunngilluinnarpoq.
- Aasaq manna Naalakkersuisunut ilaasortat marluk Attumiinnerat iluatsillugu aalisakkerivimmut paasisassarsiortippagut, tassanilu unammilligassat suunerinik paasitippagut, tamannali aamma maannamut kinguneqanngilaq, taanna oqarpoq.
Aaqqiissutissanik ujartuisoqartariaqartoq
Attumi Royal Greenlandip aalisakkerivianut saarulliit uukkallu ukioq kaajallallugu tunisaapput. Aalisakkerivimmi ullormut 3 tonsit tunisassiarineqarsinnaapput qerisullu 20 tonsit uninngasuutigineqarsinnaallutik, tunisassiarineqarsinnaasullu killeqarmata aasaanerani saarulleqarluartillugu tunisineq aamma killilersuiffigineqartariaqartarpoq.
Ukiorpaaluit matuma siornatigut tunitsivimmi qeritsiveqarnikkut nillataartitsiveqarnikkullu inerisaasoqarnikuuvoq, ilaatigut containerinik qeritsivinnik peqalernikuulluni, tamannali pissutsinik pitsaanerulersitsinngilaq.
- Tunitsiviup aalaakkaasumik ingerlaannarsinnaanissaa qulakkeerniarlugu aaqqiisoqarsinnaanngippat, taava uninngasuutigineqarsinnaasut amerlanerulersinniarlugit qerinasuartitsiveqalernissaa kaammattuutigaarput, Per Ole Frederiksen oqarpoq.
Nunaqarfinni aalisakkerivinnik inerisaasoqassappat kallerup inneranik annertunerusumik pilersuinissaq ajornartorsiutaasarpoq, tamannalu aamma Attumi atuuppoq.
Inerisaasoqassanngitsoq
Kangaatsiami, Attumi, Ikerasaarsummi Niaqornaarsummilu Royal Greenlandip aalisakkeriviutaani tunisat ukiut kingulliit ikileriarsimapput, tamannalu peqqutigalugu Kangaatsiap eqqaani nunaqarfinni aalisakkerivinnut annertunerusumik aningaasaliissuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq Royal Greenland isumaqarpoq.
Nunaqarfinnili pineqartuni tunisineq matoqqappat nunaqarfinnut allanut Kangaatsiamulluunniit tunisiartortarnissaq Royal Greenlandimiit siornatigut kaammattuutigineqarnikuuvoq.
Ajornartorsiuteqarnera nassueritigineqartoq
Kangaatsiap eqqaani nunaqarfinni piffissami kingullermi tunisinermi killilersuisoqartoq, Attumullu tunngatillugu annerusumik sulisussaaleqineq ajornartorsiutaasimasoq, Kangaatsiami Royal Greenlandip aalisakkanut suliffissuaataani aqutsisoq Jørgen Inusugtok oqarpoq.
- Aalisakkerivinni sulisut ikippallaaleraangata tunisassiarineqarsinnaasut killeqalertarput taamaaligaangallu tunisinermi killilersuisoqalertarpoq, tamannalu soorunami ajuusaarnarpoq. Tamannali aaqqissuteqarfiginiarlugu Attumi sulisugut tikillugit oqaloqatiginikuuagut neriuppungalu iluaqutaajumaartoq, taanna oqarpoq.
Attumi tunitsivimmi sulisut ullaakkoortut arfineq pingasuupput unnukkoortullu arfiniliullutik, sulisullu sulinngitsoortarnerat piffissami kingullermi ajornartorsiutaasimasoq, Attumi tunitsivimmiit aamma oqaatigineqarpoq. Attumi nunaqarfiup allaffiata paasissutissiinera naapertorlugu nunaqarfimmi suliffissarsiortutut allatsissimasut arfiniliupput.
Attup eqqaani junimiit decemberi ilanngullugu saarullinniarneq ingerlanneqartarpoq, ukiuuneranilu aalisarneq ajornakusoornerulerangaat qilalukkat, aarrit, puisit nannullu piniarneqartarput, taakkuli nunaqarfimmi tunitsivissaqanngillat.
Attu 180-it sinnilaarlugit inoqartumi umiatsiaararsortut 30-t sinneqarput, taakkualu amerlanerpaartaat inuusuttuupput 30-t ataallugit ukioqarput.
Attumi tunitsivimmi unammilligassat pillugit Royal Greenlandip qullersaqarfianut saaffiginissutit akissuteqarfigineqanngimmata pineqartoq pillugu oqaaseqartitsisoqarsinnaasimanngilaq.
