Nunatta Amerika Avannarleq illersorsinnaasariaqarpaa

USA-mi præsidentinngortussap Donald Trumpip Nunarput pillugu oqaasii inuppassuarnit assigiinngitsunit nassuiarniarneqartarput.

- Tusagassiuutitigut takusama amerlanersaannit erserpoq, Trumpip suna anguniagarineraa inuit paasisimanngikkaat.

- Kalaallit Nunaata pisiarinissaa imaluunniit oqartussaaffigilernissaa pineqanngillat. Trumpip oqaasii pimoorussassaanngitsut, paasisariaqartorli tassaasoq suna anguniagarineraa aamma sooq, John Strand naliliivoq. Taanna inuiaqatigiinni digitaliusumik atuiffiusumi Kinamiut teknologiivisa aarlerinaateqarsinnaanerat pillugu immikkut ilisimasalittut nunani tamalaani nalunnginneqarpoq. Nunarsuarlu tamakkerlugu attaveqaaterpassuaqarluni. Kalaallit Nunaanni aamma atorneqartarpoq.

- Naatsumik oqaatigalugu Trump isumaqarpoq, Issittumi illersornissamut unammilligassaqartoq, Danmark ajornartorsiummut ilaasoq, Kalaallit Nunaallu aaqqiissutissamut ilaasoq. Trumpip aamma nalunngilaa, Islandimi periuseq aaqqiissutissatut atasinnaanngitsoq, soorlu Ruslandimut Kinamullu akiuunnitsinni, Strand Sermitsiamut oqarpoq.

Illersornissamut tunngasut USA-mut maanna isumannaatsuunngillat

- Qallunaat Issittumi illersornissamik ingerlatsinerat quianaannarpoq – Aalborgimi Kangerlussuarmiunngitsoq dronenik inissiisimanerat, oqaluttuamut ilaalllutik qimussimik alapernaarsuisartut tallimat, sorsuutillu pisoqqanik qamutilillit arlaqanngitsut. Pituffik Space Basemi illersornissamut tunngasut Ruslandip Kinallu Issittumi najuunnerannut USA-p illersornissaanut naammanngillat, John Strand naliliivoq.

- Trumpip Kalaallit Nunaat pisiarinavianngilaa, akerlianilli qinersisini neriorsorlugit, USA-p killeqarfii illersorumaarlugit Israelip nunaminik „missil-inut aallartitsiviit“ atorlugit illersuisarneratut.“ Tassa Pituffik Space Basemi, Russit missilinik aallartitsiviinit USA-p kangimut sineriaani illoqarfinnut millionikkaanik inulinnut igeriunneqartunut qaninnerpaatut inissisimasoq, siunissami allatut inissisimaffeqalertussaasoq, taanna tikkuaavoq.

- Taamaattoqarnerani Danmarkip Ukrainemut toqqaannartumik sakkutooqarnikkut ikiuiniarluni aningaasat atugai, Frankrigip, Spaniap Italiallu ataatsimut ikiorsiissutaannit amerlanerupput. Ukrainemut ikiorsiissutigineqartartut affaasa missaat USA-p tapiissutigai, EU-milu nunat ilarpassui Ukrainemut illersuinermut atatillugu tapiissuteqarpallaartanngillat.

- Trumpip allaffeqarfiata USA-p illersornissamut aningaasaatiminik atuisarnera allanngortikkusuppaa. Tamatuma kinguneranik Europami nunat Ukrainep illersornissaanut namminnerlu killeqarfimminnik illersuinissaminnut akisussaaffeqarnerulertariaqarput. Trump isumaqarunarpoq, aningaasat USA-p Ukrainemi atortagaasa ilaat Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu sumiiffinni allani atorneqartariaqartut, USA-p nunarsuarmi politikikkut unammillernartut annertusiartortut nunallu isumannaatsuunerannut aarlerinartorsiortitsisut takusinnaagamigit.

- Trumpip qinersisartuminut neriorsuutigeqqammerpaa, nuna avataanit aarlerinartorsiortinneqarsinnaaneranut isumannaallisaaffigineqassasoq, tamatumunngalu tunngatillugu Kalaallit Nunaata inissisimaffia pissutigalugu pingaaruteqartorujussuusoq, maannakkullu illersorneqarnerput nakkutilliinerpullu naammanngitsut, taanna oqarpoq.

USA Nunatsinni najuunnerulissasoq

John Strand oqaatigineqareersutut isumaqarpoq, Trumpip kissaatigigaa Europa Ukrainemi ajornartorsiutinut akisussaaffeqarnerulissasoq, taamaalilluni USA Issittumi, Latinamerikami Manerassuarmilu, USA-p soqutigisaanik navianartorsiortitsiffiusuni, aningaasanik atuinerulersinnaaniassammat.

- Isumaqarpunga Pituffimmi sakkutooqarfik USA-p illersornissaanut qitiusumik inissisimalersussaasoq. Immaqa 1960-ikkunnisut sakkutooqarfimmi missil-inik inissiisinnaassapput. Taama annertusaasoqarsinnaanera Kalaallit Nunaanni politikerit piareersimaffigisariaqarpaat.

- USA-p Kalaallit Nunaata ilaani allani ukiuni aggersuni aamma sakkutooqarfeqalernissaa ilimagisinnaavara, Kalaallit Nunaata imartaa nakkutigilluarnerujumallugu. Assersuutigalugu Kujataani Narsarsuarmi mittarfimmi imaluunniit Qaqortumi mittarfissap nutaap eqqaani atortulersuinikkut kiisalu Kalaallit Nunaata imartaani nakkutilliivinnik ikkussuinermikkut, oqarpoq.

- Trumpip periaasiatut pisoqarpoq, kisianni Trumpimut tunngasut atuarsimagaanni tamanna paasiuminaappallaanngilaq.

- Piviusumi Trumpip Danmark ajornartorsiummut ilaasutut isigaa, Kalaallit Nunaallu aaqqiissutissamut ilaasutut isigalugu. Tamanna pivoq, naak Danmark Kalaallit Nunaallu USA-p qaninnerpaamik suleqatigisaasa ullumikkut ilagigaluaraat. Trumpip taassumalu aqutsisoqarfissuata nutaap ilisimasariaqarpaat USA-p Kalaallit Nunaat pisiarisariaqarnaguluunniit pigisariaqanngikkaa nunami illersornissaminik annertusaajumaguni. Igalikumi isumaqatigiissutit 2004-meersut ataqqiinnartariaqarpaat, taannami naapertorlugu inuiaqatigiit kalaallit peqataatinneqartariaqarmata, John Strand oqarpoq.