Nuummi sila akornusersuisoq

Nuummi mittarfik nunanit allanit timmisartuussinernut siorna novembarip 28-anni ammarneqarmat nuannattoqaqaaq.

Kangerlussuaq aqqusaarlugu nunanut allanut ukiorpassuarni timmisartuussisoqartareersoq, maanna nunat allamiut illoqarfiillu pingaarnersaata akornanni toqqaannartumik timmisartuussisoqarsinnaalerpoq.Inuit – pingaartumik Nuummiittut – siunissamut isumalluarput, nunanut allanut akikitsumik ajornanngitsumillu angalasoqarsinnaalissammat. Amerlanerusunik akikinnerusumillu sulinngiffeqarluni angalasinnaalernissaq – aamma inuussutissarsiortut nunani allaneersunut niueqateqarnerulernissartik qilanaarisimaqaat.

Ulluni arlalinni suut tamarmik ilimagisatut ingerlapput – kikkullu tamarmik puigorsimagunarpaat, sila aamma silap pissusia Nunatsinni timmisartuussinermut sunniuteqartuaannarsimammat. Nunatsinni qassinut aallarnissat tikinnissallu allattorsimaffiat taamaallaat siunniussatut isigineqartarpoq.

Timmisartuussinernik taamaatitsiinnarnerit siulliit pimmata, nuannaarutiginninneq unitsinneqariasaarpoq. Mittarfissap sananeqarnera sioqqullugu oqallinnerit puigorneqapallapput. Oqallinnermimi mianersoqqussutit amerlasimaqaat. Nuummi mittarfik sinerissami silap pissusianit sakkortusinnaasartumit sunnerneqartarmat, Kangerlussuarmut nunaviup silaannaanik allanngoqattaanngitsumik silaannaqartumut sanilliullugu miffigineqarsinnaaneranut sunniuteqanngitsoorsinnaanngilaq.

Tuukkaq utiinnartoq

Januaarip aappaanni pingajuannilu ajorluinnartumik pisoqarpoq, Tuukkaq Nuummi minnissani sioqqutitsiarlugu utiinnartariaqalermat. Københavnimut aallarfigineqartumut uterluni timmisartumik angalaneq sivisusimavoq. Akunnerit qulit timmisartuussineq sivisuvoq – ingammik ilaqutariinnut meerartalinnut timmisartornermi utaqqisinnaanngitsunut. Aamma uggornarpoq, Nuummut qanillilluinnaraluarluni allaammi mittarfittaap nutaap 2 milliardit koruuninik akeqartup milernermi qullii takuneqarsinnaammata.

Mittarfiup quasannera pissutigalugu Tuukkaq utiinnartariaqarsimavoq. Januaarillu arfernanni Nuummi mittarfiup quasappallaarnissaa ilimagineqarmat, Air Greenland aalajangerpoq ullormi ataatsimi Atlantikoq qulaallugu timmisartuussineq Kangerlussuarmut nuukkallarniarlugu.

”Naammagittaaliornerpaasartut” taamaalillutik naammagittaalliortuatsianngorput. Sermitsiaq ilaatigut mailinik arlalinnik tigusaqarpoq, taakkunani atuartartut oqaatigalugu mittarfiup ataatigut kiassaatitut ittunik kiassaasoqartariaqaraluartoq – atuartartullu ataatsip siunnersuutigalugu, kalittakkamut motoorimik supoortumik ikkussisoqarsinnaasoq, mittarfimmiittoq sermeq aatsissinnaajumallugu.

Imanngikkaluarpoq Greenland Airportsip Nuummi mittarfiup sermertarnissaa piareersimaffiginngilluinnarsimagaa, ingerlatseqatigiiffimmit taama isumaqarput. Greenland Airportsip pissutsit januaarip arfernanni nassuiarniarsari isornartorsiorneqarnertillu ilumuunnginnerarlugu:

”Pissutaavoq silamut immikkut tunngasut, tassa mittarfimmi sermiiaasoqarnerani sermeq peerneqaannangajattoq ingerlaannangajak sermeqqittarnera. Sulisuvut tunniusimallutik sukkanerpaamik suligaluartut – aamma unnuakkut. Taamatut pisoqarnerani timmisartorsuit mitsinnissaat imaluunniit qangattartinnissaat isumannaatsuunngilaq”, Greenland Airports Facebookimi allappoq nangillunilu:

Silamut tunngasut immikkut ittut

”Mittarfeqarfivut mittarfinnik aputaajaanissamut atortunik nutaaliaasunik atortulersugaapput, tamakkiisumik sulisoqarlutik ingerlatsisarlutik aamma sermiiaassutissat sunniuteqarluarnerpaat, akuerisaasut atortarlugit. Taamaakkaluartoq ajoraluartumik pingaartumik silamut tunngasut timmisartumik angallannermik akornusiisinnaanerat killiliisinnaanerallu atugassarititaavoq. Tassunga ilanngutissaaq, Nuummi mittarfiup atortullu nutaajunerat, aamma suli misilittakkat sungiusimasassallu ilanngussorneqartussaallutik ilinniarneqartussaallutillu. Assersuutigalugu piffissami kingullermi naatsorsuutigisatsinnit sermiiaatinik atuineruvugut. Tamanna sermiiaatinik sunniuteqarluarnerpaanik uninngasuuteqarnermi anigorniagassaqartitsivoq aamma immikkut ittumik silarlunneranut ulluni makkunani misigisatsinnut ataqatigiissillugu pisunut pisariunerulersitseqataalluni.”

Ilinniarfigissavarput

Sermitsiap Greenland Airportsimi attaveqaqatigiinnermut pisortaq Mikkel Bjarnø Lund taama nassuiaasoqarneranut itisileeqqullugu qinnuigaa.

Annerusumik paasisaqarfigerusukkatsigu mittarfiup sermeqannginnissaa anguniarlugu Greenland Airports qanoq iliortarnersoq – ilanngullugu tusagaqarfigineqarusummat, mittarfimmi sermeqannginnissaa anguniarlugu akoorutissanik atuisoqartarnersoq aamma tamanna avatangiisinut ajoqusiisinnaanersoq, minnerunngitsumillu ullut qassit silarlukkaangat tamanna attatiinnarneqarsinnaanersoq. Toqqissisimanartinngilarpummi Greenland Airportsip nammineerluni oqaatigimmagu, sermiiaassutinik naatsorsuutigisaraluaminnit atuinerusimallutik.

- Mittarfivut mittarfinni aputaajaanermut atortunik nutaaliaasunik atortulersorneqarsimapput, sulisut tamarmik sermiiaasarput, sermiiaanermullu atortunik pitsaanerpaanik akuerineqarsimasunik atuisarlutik. Taamaakkaluartoq ajoraluartumik silap pissusiata immikkut ittup timmisartuussineq akornusersinnaavaa imaluunniit killilersinnaavaa, Mikkel Bjørnø Lund Sermitsiamut allakkatigut akissuteqarluni allappoq.

- Tamakku saniatigut Nuummi mittarfik atortorissaarutillu nutaajupput, sulilu misilittagaqalerlutalu sungiussiartorlutalu ilinniartussaavugut.

- Assersuutigalugu januaarimi sermiiaatinik ilimagisamit annertunerusumik atuivugut. Taamaalilluta sermiiaatit pitsaanerpaat amigaatigilerpavut, taamalu silap ilungersunarnerata peqatigisaanik pissutsit ilungersunarnerulerlutik.

- Greenland Airportsip mittarfinni sermiiaanermini akoorutissat akuerineqarsimasuinnaat atortarpai. Nunatsinni mittarfinni tamani akoorutissat assigiit atorneqartarput.

- Mittarfinni akoorutissanik taamaallaat miffissami sermimik aatsitsinermut atugassanik pisariaqartinneqartunik atuisarpugut. Nunatsinni mittarfinni tamani ukiumut tonsit arlallit atorneqartarput.

Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqartut

Mikkel Bjørnø Lundip januaarimi sermiiaanermi akoorutissat qanoq annertutigisut atorneqarsimanersut oqaatigerusunngilaa, isumaqarporli avatangiisit pillugit ernummateqarnissamut pissutissaqanngitsoq. Mittarfinnik ingerlatseqatigiit akoorutissanik atuinissaminnik Naalakkersuisunit akuerineqarsimapput.

- Akoorutissanik atuineq qanoq annertutiginersoq qanorlu akeqarnersoq oqaatigisinnaanngilarput. Tassami sumiiffimmi pissutsit, soorlu kiassuseq/issinnera, silaannaap isugutannera, siallertarnerata/nittaattarnerata annertussusia aamma nittaallat sialuillu qanoq ittut nakkaanersut apeqqutaasarmata.

- Mittarfitsinni akoorutissanik atuineq Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqaqqaartussaavoq.

Sermitsiap Greenland Airportsimit paasissutissat ingeniørit peqatigiiffianni IDA-mi timmisartut isumannaatsuunerannik immikkut ilisimasalimmut Paul Hulme Harrisonimut saqqummiuppai.

- Mittarfinni sermernarneranut akoorutissaq atorneqarnerpaasartoq tassaavoq Urea, taratsutungajak sunniuteqartartoq, timmisartunut manngertornertitsineq ajortoq, Paul Hulme Harrison nassuiaavoq.

- Taanna akisuujuvoq, eqqortumilli atoraanni sunniulluartarluni. Taamaattorli Urea-mik atuineq pisariuvoq piffissap qanoq ilinerani atorneqarnissaa pingaaruteqarami. Mittoqarnissaa sioqqutitsiarlugu piffissaq eqqortoq atorlugu siammartyerneqartussaavoq, tassa imaaliallaannarlugu atorneqartussaanani.

- Piffissartornarpoq, silallu qanoq inneranik paasissutissarpassuit pisariaqartinneqartarlutik, tassa mittarfimmi avatangiisinilu. Tamanna ilinniarneqaqqaartariaqarpoq, piffissarlu atortariaqarluni aaqqissuussinermik ineriartortitsinissamut. Oqaatigineqareersutut imaaliallaannagassaanngilaq.

Akiligassiisoqartanngitsoq

Nuummi sila ajoraluaraangalluunniit timmisartortitseqatigiiffiit mittarfimmut minnissaminnut immikkut akiliisussaanngillat, naak sulisut timmisartup minnissaa sioqqullugu akunnerni arlalinni sulisimagaluartut, Mikkel Bjørnø Lund oqarpoq.

- Timmisartortitseqatigiiffiit mittarfiit sermiiarnissaannut aputaajarnissaannulluunniit immikkut akiliuteqarneq ajorput. Timmisartuutileqatigiit qangattarnissaminnut akitsuummik akiliuteqartarput, taakkulu mittarfiup aputaajarnissaanut aamma matussutaasarlutik.

- Greenland Airportsimi timmisartuussinermi isumannaatsuuneq pingaarnerpaavoq, tamannalu aalajangiusimalluinnartarparput, taamaattumik timmisartortitseqatigiiffiit mittarfik matuneqarpat taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqarsinnaanngillat, Mikkel Bjørnø Lund oqarpoq.