Oqaluttuarisaanermi pisimasut uteqqittut

SAS Kalaallit Nunaannut tikittaqqilerpoq. 

Timmisartoq SK 1294 Nuummut sapaatit akunnerani kingullermi tallimanngornermi mippoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaat Skandinaviami timmisartortitseqatigiiffiup timmisartuussisarneranut ilannguteqqippoq.

Timmisartumi Airbus A-320 Neo-mi Nuummiu timmisartup naalagaa Dennis Lynge Sørensen timmisartup naalagaatut issiavoq.

Timmisartup naalagaatut Dennis Lynge Sørensen inuttanut arfineq-marluusunut, affaasa missaat Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunut, naalagaavoq. Dennis Lynge Sørensenip saniatigut timmisartumi inuttat tassaapput Jesper Berthels, Kuluk Poulsen Graversen aamma Anna Ingrið Rasmussen.

Annoraaq kamiillu

Dennis Lynge Sørensen, timmisartuussinermini kingornalu timmisartoqarfimmi nalliuttorsiornerup nalaani, timmisartup naalagaatut nasalerluni, qaqortumik annorasserluni avanersuarmiut kamiinik atorluni takussaanera maluginiarneqarluarpoq.

- SAS-imi nalinginnaasumik atikkersornissamik malittarisassat sukannersuupput, uanili timmisartuussinermi inuttat kalaallinut attuumassuteqartut SAS-imi nalinginnaasumik atisat saniatigut allatut atisalersorsinnaanerat aalajangerneqarpoq, Dennis Lynge Sørensen oqarpoq.

- Annoraara 1997-imi siullermik katikkama atorpara - sulilu naammagigakku tulluusimaarutigaara, timmisartup naalagaa 58-inik ukiulik illarpoq.

SAS-ip timmisartuusseqqaarnini persuarsiutigaa. Pisarnerut qalersamik aappaluttumik kipisisoqarani allunaasat marluk - SAS-ip Kalaallit Nunaatalu qanimut atassuteqarnerat takussuserniarlugu - qilerneqarput.

- Suleqatigiikkumalluta tikiuppugut, pisortaaneq Anko van der Werff naqissusiivoq.

Timmisartoq siullerpaamik tikinnissaanut piareersarneq ukiup affaa qaangiuttorli piareersarlugu aallartinneqarpoq.

- Arlalinnik ataqatigiissaarisoqartariaqarpoq. Ilaatigut ullormi aalajangersimasumi timmisartumi tassani sulisussanik kalaallinik nassaartoqartariaqarpoq, qujanartumilli tamanna iluatsissimavoq, Dennis Lynge Sørensen oqarpoq.

- Kalaallisut oqalulluarsinnaanngilanga, kisianni ilaasunut kalaallisut tikilluaqqusinissannut piareersarsimavunga – tamannalu iluatsilluarpoq. Aamma timmisartumi sulisut kiffartuussinissartik kalaallisut saqqummiuppaat.

Timmisartoqartarnerup oqaluttuarisaanera

Kalaallit Nunaanni timmisartoqartanerata oqaluttuarisaanerani SAS pingaaruteqarluinnarpoq.

SAS-ip Kalaallit Nunaannut timmisartuussinerit siulliit 1949-mi aallartippai – 1954-imilu timmisartortitseqatigiiffiup Kangerlussuaq nunanit tamalaanit tikinneqarsinnaanngortippaa. SAS-ip issittumi aqqut taamani ammarpaa, Københavnimiit Los Angelesimukarnermi Kangerlussuarmut orsersoriartortalermat. Oqaluttuarisaanermi siullersaalluni.

Filmiliaritittartut tusaamasat Europamukassagaangamik aqqut taanna angallavigerusuttarsimavaat - tusaamarsarpassuit taamaasillutik Kangerlussuarmiinnikuullutik. SAS 1954-imi aqqummut ussassaarutitut Kalaallit Nunaanninngaanniit nunat qanoq ungasitsiginerannut tikkuussisoq nunatsinni assilisaarneqarnerpaagunartoq Kangerlussuarmi akunnittarfiup eqqaanut ikkuppaa. Taanna nunarsuarmi illoqarfiit pingaarnersaat qanoq ungasitsiginerinut takussutissaalluni.

Aqqut kingorna Københavnip Kangerlussuullu akornanni aalajangersimasumik timmisartuussinernut ukiorpassuarni atugaalerpoq. SAS-ip 1998-ip tungaanut timmisartuussineq kisimi ingerlataraa, taamani Kalaallit Nunaanni timmisartortitseqatigiiffiup Boeing 757-i nutaap – Kunuunnguaq – atulernissaata tungaanut. Timmisartoq Kangerlussuarmiit Københavnimut atorneqartalerpoq, ukiunilu tulliuttuni timmisartortitseqatigiiffiit taakku marluk timmisartuussisarlutik.

2002-mi ukiakkut SAS-ip Kalaallit Nunaannut timmisartuussisarunnaarnissaata tungaanut taamaattoqarpoq. Air Greenlandilu timmisartumik A-330-mik siullermik – Norsamik – pissarsivoq. SAS-ip aasaanerani timmisartuussisarneq 2007-imi 2008-milu misileqqikkaluarpaa iluatsinngitsumilli.

Akisoqisoq

Qanga timmisartorsinnaaneq ullumikkutulli ulluinnarsiutaanngilaq. Taamani billetsip akikinnerup nalinga ullumikkut akisunerpaat akiinut assingupput. Neqeroorutini periarfissaq ataasinnaavoq – tassa apex-billetter-inik taaneqartartunik, taakkunani siumut utimullu billitsi aalajangersimasumik aallarfissalik affarmik akeqarpoq – tassa siumuinnaq billitsip akeqqataa – minnerpaamillu ulluni 14-ini aallaqqanissaq pilersaarutaapput pisiarineqarsinnaalluni.

SAS-ip timmisartuani nerisassat ullumikkut nerisassanit allaanerulluinnarput. Akikinnermik akisunermullu billetsilinnut akeqanngitsumik killeqanngitsumillu imeruersaateqarpoq — champagneli, akisunerpaamik billitsilinnut saarlerniittut taamaallaat sassaalliutaasarluni.

Kalaallit Nunaanni amerlasuut timmisartorneq aatsaat malugillualertarpaat gin tonicitoraangamik. Soorunami aamma kaffimut cognac-eqarpoq. Immiartorfinnut ammalortuaqqanut sassaalliutigineqartartoq, taanna amerlasuut angerlamut nassartarpaat. Taamaattumik cognac-itorfiit SAS-imeersut angerlarsimaffianni pigineqalersarlutik.

Aammattaaq puugutavinnik ajassaatinillu saviminiusunik atorluni nerisoqartarpoq, taakkulu aamma angerlaanneqartarlutik - illuaqqanut aasaaneranilu tammaarsimaarfinni atorneqartarlutik.

Kalaallit Nunaanni timmisartortarneq SAS-ilu aamma allatigut imminnut attuumassuteqarput.

SAS ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni timmisartortitseqatigiiffimmik Grønlandsflymik, kingorna Air Greenlandimik, piginneqataasimavoq. Kalaallit Nunaanni timmisartortitseqatigiiffik 1960-imi pilersinneqarmat SAS suleqataavoq. 2019-ip tungaanut SAS Air Greenlandimi aktiat 37,5 procentiinik piginneqataavoq, taamanilu Naalakkersuisut aktianik piginneqataalerluni.