Nuummi
avatangiisinik illersuiniap Paul Watsonip tunniunneqarnissaata Japanimiit
qinnutigineqarnera ukiut 14-it matuma siornatigut pisimasumik tunngaveqartoq
Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik ilisimatitsivoq, tassani pineqarput
"tillinniarneq, pigisanik innarliinerit, inuussutissarsiuteqarnermut
akornusersuineq kiisalu inunnik ajoqusiineq“.
Ingammik
inunnik ajoqusiisimanera pillugu unnerluussut kingulleq Paul Watsonip
eqqartuussissuserisuata Jonas Christoffersenip Julie Stagellu assortorpaat.
Immiussat - Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi takutinneqarnissaanik
itigartitsissutigineqartoq - Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmut
nassiuppaat, tassanilu Japanimit tunniussinissamik qinnuteqaat
akuerineqassanersoq itigartinneqassanersorluunniit pappialaatit pigisat
aallaavigalugit naliliiffigineqassaaq.
Nuummi
avatangiisinik illersuiniap Paul Watsonip tunniunneqarnissaata Japanimiit
qinnutigineqarnera ukiut 14-it matuma siornatigut pisimasumik tunngaveqartoq
Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik ilisimatitsivoq, tassani pineqarput
"tillinniarneq, pigisanik innarliinerit, inuussutissarsiuteqarnermut
akornusersuineq kiisalu inunnik ajoqusiineq“.
Ingammik
inunnik ajoqusiisimanera pillugu unnerluussut kingulleq Paul Watsonip
eqqartuussissuserisuata Jonas Christoffersenip Julie Stagellu assortorpaat.
Immiussat - Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi takutinneqarnissaanik
itigartitsissutigineqartoq - Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmut
nassiuppaat, tassanilu Japanimit tunniussinissamik qinnuteqaat
akuerineqassanersoq itigartinneqassanersorluunniit pappialaatit pigisat
aallaavigalugit naliliiffigineqassaaq.
Immiussap
unnerluussut akerlilerpaa
Paul Watson Nuummi juulip 21-ani tigusarineqarpoq
ABACA
Eqqartuussissuserisoq
Jonas Christoffersen Sermitsiap oqaloqatigisaa naapertorlugu pineqartoq
tassaavoq immiussaq piviusulersaarusiaq ”Whale Wars”, Animal Planetimi 2010-mi
aggustimi aallakaatinneqarpoq, tassanilu uppernarsarneqarpoq Sea Shepherdip
2010-mi Sikuiuitsumi kujallermi Japanimiut arfanniartarfiannut saassussineq
Japanimiunit tunniussinissamut piumasaqarnerani allaaserineqartumi
eqqunngitsoq.
–
Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup immiussaq takuguniuk qaartartumik
tipittuliortumik qaartitsineq Japanimiunit oqarneranut pisimanngitsoq
neriuppugut takusinnaassagaat. Taamaanngippat Kalaallit Nunaanni Politiit
misissuisariaqarput, Jonas Christoffersen oqarpoq.
Qaartartoq tipittuliortoq imaluunniit qasilitsumik seqertaat Immiussami
2010-meersumi takuneqarsinnaavoq Paul Watsonip inuttaasa ilaata — New
Zealandimiu Pete Bethune — gummibådimit qaartartumik tipittuliortumik
kemikaliartalimmik japanimiut arfanniat umiarsuaannut igitsisoq. Japanimi
unnerluussut naapertorlugu qaartartoq tipittoq taanna inuttap aappaata uluaanut
ajoqusiisuuvoq.
–
Immiunneqarsimasumili takuneqarsinnaavoq qaartartoq tipittuliortoq iginneqarmat
umiarsuaq inuttaqanngitsoq. Inuttammi piffissami tamatumani umiarsuarmut
isersimapput, tamannalu pissuteqarpoq aatsaannguummat gummibådit tungaannut
qasilitsumik seqertarsimagamik taakkulu qasilitsut isaannut pulasimallutik.
Taamaattumillu isumaqarsinnaallutik qaartartumiit ajoquserlutik.
Kiffaanngissusermik arsaarinninneq Aammattaaq
kiffaanngissusermik arsaarinninnermut tunngatillugu apeqqut. Paul Watson juulip
21-ani tigusarineqarpoq tamatumalu kingorna tigummigallarneqarluni.
Aallaqqaammut aggustip 15-iani eqqartuussisoqarnissaata tungaanut
tigummigallarneqarpoq, tamatumalu kingorna septembarip tallimaanut
tigummigallarneqarnera sivitsorneqarpoq, eqqartuussiviulli Paul Watsonip
illersorneqarnera isummerfiginngilaa.
– Nunatsinni
Eqqartuussivimmi suliap ingerlanneqarnera ajuusaarutigaarput, taamaattumillu
aalajangiineq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliareqqitassanngortillugu.
Illersuinitsinnik Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut tunniussivugut, tassanilu
marlunngornermi eqqartuussut attatiinnarneqarpoq, taamaattumik maanna suliamik
suliarinnissinnaanermut aalajangiisartut qinnuigaagut suliaq Eqqartuussiviit
Qullersaanni suliarineqarnissaa pillugu, Jonas Christoffersen oqarpoq.
Piumasaqaatit naammassineqanngillat Paul Watson
Kalaallit Nunaanni tigummigallarneqarsinnaassappat piumasaqaatit pingasut
naammassineqaqqaartariaqarput.
–
Siullermik, Paul Watsonip unnerluutigineqarnermisut iliorsimaneranik
tunngavissaqarluartumik pasitsaassisoqartariaqarpoq. Tamatumunngalu
tunngatillugu isumaqarpugut, immiussaq Whale Warsimit piviusulersaarusiaq
unnerluussummut akerliusoq. Aappaattut unioqqutitsinerup
tigummigallarneqarsinnaanermut naammattumik sakkortutiginera misissorneqassaaq.
Tassami taamaallaat akiligassiisoqassappat Inatsit Tunngaviusoq aamma Kalaallit
Nunaanni eqqartuussiveqarnermut inatsit malillugit Paul Watson tigummigallarneqarsinnaanngilaq.
Isumaqarpugullu pisimasoq unnerluussummi allassimasutut
tunngavilersuutigigaluarutsiguluunniit inuttap kiinaata ajoqusernera ima
annikitsigisimassasoq, kalaallit malittarisassaat malillugit
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut inissinneqarsinnaanani taamaallaat
akiligassiisoqarsinnaalluni imaluunniit inuiaqatigiinni
kiffartuussisussanngortitaalluni. Pisullu aappaani, tassa ”tillinniarneq
pigisanillu ajoqusiineq” tassaasoq, Pete Bethunep umiarsuarmut
isumannaallisaanermut qassutinik kipisinera, tamannalu kalaallit
malittarisassai aallaavigalugit 4.000 koruuninik akiligassiissutaassaaq.
Taamaattumik taanna pissutigalugu inunnik
tigummigallagassannguisoqarsinnaanngilaq. Kiisami piumasaqaatit
naammassineqarsimanersut apeqquserneqarsinnaavoq, tassa sapaatip-akunnerini
arfineq-marlunngulersuni tigummigallarneqarneranut. Uagut taama
isumaqanngilagut.
Inatsisit
tungaatigut kukkuneq Jonas
Christoffersen naapertorlugu Nunatta Eqqartuussiviani suliami
ajornartorsiutaasoq tassaavoq eqqartuussisup Paul Watsonip illersorneqarnera
ilanngutinngimmagu.
- Pissutsit
immikkut ittut eqqartuussisumut takutikkusuppagut, tassa immiussat. Tassani
takuneqarsinnaavoq Paul Watson unnerluutigineqarnermisut
iliuuseqarsimanngitsoq, eqqartuussisulli takujumanngilaa, isumaqarpugullu
tamanna inatsisinut naapertuutinngitsoq.
Danmarkip
Paul Watsonip tunniutinngitsoornissaa ajornakusoortissagaa Danmarkip nunanut
allanut ministeria Lars Løkke Rasmussen oqarnikuuvoq. Suliap politikkimut
akuliutinnginnissaa mianersuutigisariaqartoq, inatsisilli malillugit
ingerlasoqassasoq qallunaat nunanut allanut ministeriata inatsisinillu
atuutsitsinermut ministeriata oqarsimanerat Jonas Christoffersenilli
maluginiarpaa.
–
Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmi atorfillit suliaq tamaat
misissussagaat inatsisillu tamaasa misissussagaat upperilluinnarpara, suliarlu
ingerlateqqinneqarsinnaannginnerarlugu isummerumaartut upperilluinnarlugu.
Annernartoq
nikanarsaataallunilu Qanorluunniit
kinguneqassagaluarpat Paul Watson naapertuilluartumik pineqarsimanngitsoq Jonas
Christoffersen isumaqarpoq.
–
Eqqartuussivimmut saviminermik paffequtserlugu ingerlanneqarpoq, tusagassiortut
immiussillutik najuuttut akornanni taama nikorfatinneqarluni. Tamanna
annernartuuvoq nikanarsaataallunilu, taamatullu pineqartussaanngikkaluarpoq.
Eqqartuussivimmi tuluttut oqaluttumik nutserisussaqartitsisoqanngilaq. Taava
eqqartuussissuserisua Julie Stage nutserussisariaqarluni. Tamanna angummik
kiffaanngissusiiarneqartumut ataqqinninnginneruvoq. Kiisalu eqqartuussisup
uppernarsaatit eqqartuussivimmi saqqummiunneqarnissaat akueriumanngilaa.
Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Taamaattoqarnera pissutigalugu suliaq siumut
aalajangiivigineqareersuuvoq, Jonas Christoffersen oqarpoq.
Paul
Watsonip tigummigallarneqaannarnissaa pillugu septembarip sisamaani
eqqartuussisoqassaaq.
Justitsministeriet har oplyst, at den japanske anmodning om udlevering af aktivist Paul Watson i Nuuk, er baseret på en 14 år gammel sag, der handler om ”indbrud, beskadigelse af ejendom, forhindring af udøvelse af erhverv samt personskade”.
Og det er især det sidste anklagepunkt om personskade, som Paul Watsons advokater Jonas Christoffersen og Julie Stage anfægter. Senest har de sendt det videomateriale - som de ikke fik lov at vise i Retten i Grønland - til Justitsministeriet, der på baggrund af sagens dokumenter nu skal vurdere om udleveringsanmodningen fra Japan skal efterkommes eller afvises.