Qilalukkat qaqortat qernertallu Tunumi ulorianartorsiortut

Ittoqqortoormiini piniartut ajornartorsiornerat maannakkut maluginiarneqartorujussuuvoq, tassani maajip qiteqqunnerani ukiumut qilalukkanik qernertanik pisassiissutit 17-it ullormi ataatsimi nungunneqareerput, tamannalu pissutigalugu sumiiffimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffiat naapertorlugu ilaqutariit piniartut nalinginnaanngitsumik ajornartorsiorput. 

Naak Ittoqqortoormiit eqqaanni sikumi qilalukkanik qernertanik sapaatip akunnerata naanerani takusoqaraluartoq immikkut pisassiisoqassappat Pinngortitaleriffik naapertorlugu qilalugarniarneq nungusaataassaaq. Tamannalu Jens NapãtôK’-mit, Naleraq sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortamit, isornartorsiorneqarpoq.

Uumasoqatigiit marluk North Atlantic Marine Mammals Commission, NAMMCO, Savalimmiut, Kalaallit Nunaata, Islandip Norgellu ataatsimut ataatsimiititaliarsua, ilaatigut Atlantikup avannaani arfernik piujuartitsisumik akisussaassuseqartumillu atuinissamik suliniuteqartartoq, Pinngortitaleriffik peqatigalugu Tunumi qilalukkat qernertat qaqortallu pillugit uppernarsaatinik pissarsiarineqarsinnaasunik misissueqqissaartarlunilu siunnersuisartuuvoq. Suleqatigiissitaq kingullermik 2023-mi ataatsimiippoq.

Qilalukkat qernertat uumasoqatigiinnit marlunnit assigiinngitsunit pisarineqartartut Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffimmi Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Ittoqqortoormiini qilalukkat qernertat pillugit oqarpoq. Ukiut ilaanni uumasoqatigiit aappaat Ittoqqortoormiit eqqaani upernaakkut pisarineqartarput, qilalukkallu qernertat taakku sananeqaatitigut qilalukkanut qernertanut nunap eqqissisimatitap Svalbardillu imartaani uumasunut attuumassuteqarput. 2023-mi ukiukkut kisitsisoqarmat qilalukkat qernertat Ittoqqortoormiit kangiani takuneqarsimapput, kisianni pisassiissutit pillugit siunnersuinissamut naammassimanngillat.

Qilalukkat qernertat aappaat aasakkut kangerluit qinnguini, kiisalu kujataatungaani Blossevillellu sineriaani pisarineqartarput. Qilalukkat qernertat taakku nunarsuarmi ilisimaneqarnerpaanut ilaapput, ikiliartornerilu pillugit piniarneqartarnerat nungusaataasoq uppernarsaatissaqarluarpoq, Fernando Ugarte oqarpoq.

Ittoqqortoormiini nungusaataasumik piniartoqartoq

Qilalukkat qernertat Ittoqqortoormiit eqqaanni juunimi takuneqartut Fernando Ugarte naapertorlugu tassaagunarput uumasoqatigiit avannaaniittut aasaanerani nunap eqqissisimatitap imartaanut ingerlasartut.

- Ittoqqortoormiit kangiani qilalukkanik qernertanik maajimi 2022-mi kisitsinermi qilalukkat qernertat amerlavallaanngitsut paasineqarmata NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaata qilalukkanik qernertanik pisaqarnissaq inassutigaa, taanna oqarpoq.

Aamma qilalukkat qernertat 300-nit amerlanerusut ikiliartornaviannginnerat 90 procentimik ilimanaateqarpat 80 procentimik qularnaatsumik uppernarsarneqarsinnaappat 1.000-it inorlugit amerlassuseqartuniit pisaqartoqarnissaa nangaasaarutigineqarpoq, Fernando Ugarte oqarpoq, Ittoqqortoormiillu eqqaani upernaakkut juunillu tungaanut qilalukkanik qernertanik pisaqartoqaraangat piumasaqaatit taakku naammassineqarneq ajortut erseqqissarpaa.

- Naalakkersuisut Ittoqqortoormiini aggustimi kingusinnerusukkulluunniit qilalugartassat immikkut pisassiissutigippatigik, qularnanngitsumik qilalukkat qernertat taakku maanna ulorianartorsiungaartunut ilaassapput, piniarnerlu nungusaataassaaq, Fernando Ugarte oqarpoq.

Tasiilami ikiliartupiloortut 

Qilalukkat qernertat Tasiilap eqqaani ikiliartupiloormata, pisassat annikitsunnguugaluartulluunniit nungusaataapput, taanna naqissusiivoq.

- Qilalukkanik qernertanik 2008-mi aasakkut kisitsisoqarnerani qilalukkat qernertat misissuiffigaagut, qilalukkallu qernertat taakku qilalukkanit qernertanit allanit allaanerulluinnartut sananeqaatit pillugit misissugassanit qilalukkanik qernertanik pisaqartunit pissarsiatsinnit erserpoq.

- Tasiilap eqqaani kujataanilu, piniartut namminneq toqqagaanni, timmisartumik 2016-imi 2022-milu aasaanerani qulaavaagaluaratta qilalukkanik qernertanik kisitsinermi takusimanngilagut. Aamma Tasiilap eqqaani aasaanerani qilalukkanik qernertanik pisaqartoqartarunnaarsimavoq, sumiiffimmilu suli qilalukkanik qernertaqarpat ikittuaraannanngorsimassapput, Fernando Ugarte oqarpoq.

Tasiilap eqqaani qilalukkat qernertat amerlanersaat ukiuni kingullerni ukiukkut upernaakkullu pisarineqartarput, aasakkulli Kangerlussuup kangerluani imaluunniit eqqaani, Tasiilap Ittoqqortoormiillu akornanni pisarineqartarlutik. Kangerlussuup eqqaani qilalukkat qernertat ikiliartorluinnartut 2008-mi, 2016-imi 2022-milu kisitsisarnerit takutippaat, tamannalu pissutigalugu Tasiilami Kangerlussuarmilu piniarneqaqqusaanngitsoq Fernando Ugarte ilisimatitsivoq.

Qilalukkat qernertat Pinngortitaleriffik naapertorlugu ukiut tamaasa sumiiffimmut aalajangersimasumut utertaramik naak ikiliartoraluarlutik ukiut tamaasa takuneqartarput.

Aalajangersimasunik uumasoqatigeeqanngitsoq 

Pinngortitaleriffik naapertorlugu Tunumi qilalukkanik qaqortanik aalajangersimasumik uumasoqatigeeqanngilaq.

- Kujataata kitaani, USA-mi Europamiluunniit qilalukkat qaqortat angalaartut ilaannikkut takuneqarsinnaasarput, taakkua najugaqarfigisaminnit ungasissumut ingerlaartarput. Qilalukkat qaqortat ukiuni kingullerni amerlanerusut 2017-imiilli Tunup eqqaanut tikittarnerat immikkuullarippoq.

- Ilaat Svalbardimi qilalukkanut qaqortanut qanimut ilaqutaasut sananeqaatinik misissuinerit takutippaat taakkualu uumasoqatigiit 1900-kkunni piniarneqarpallaarunnaarsimagaluarlutik naallu ukiuni qulikkuutaani eqqissisimatitaasimagaluarlutik suli ikippallaarujussuarput.

- Allat ungasinnermit tikittarput. Ilaat Karap Imartaanit Ruslandip eqqaaniittumit tikittarput, allallu tupaallannartumik Beaufortip Imartaanit Canadap Alaskallu eqqaaniittumit tikittarput. Qilalukkat qaqortat Beaufortip imartaaneersut nalinginnaasumik ukiukkut Manerassuarmut ingerlaartarput. Qilalukkat qaqortat taakku uumasuuffigeqqaakkaminnut uteqqissanersut ilisimanngilarput, Fernando Ugarte oqarpoq.

Piniarneqarnissaat innersuussutiginngikkaat 

NAMMCO-mi ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliap Tunumi qilalukkat qaqortat piniarneqarnissaat marlunnik pissuteqarluni inassutiginngilaa.

Siullermik, Tunumi qilalukkat qaqortat piniarneqartarunik nunanut allanut ingerlaarnissaat ajornarluinnassaaq, aappassaanillu, qilalukkat qaqortat ilaat Svalbardimiit tikittarput, tassanilu qilalukkat qaqortat amerlavallaannginnertik pissutigalugu piniarneqarsinnaanngillat.

Tunumiut soqutigineqanngitsut 

Naalakkersuisut Ittoqqortoormiini Tasiilamilu nunaqarfiinilu qilalukkanik qernertanik qaqortanik immikkut pisassiinissaannik Pinngortitaleriffiup inassutiginninnginnera Jens NapãtôK’-p, Naleqqameersup Inatsisartunullu ilaasortap, isumaqatiginngilluinnarpaa.

- Tunumi nunap inoqqaavi soqutiginngilaat. Innuttaasut perlilernissaat allamulluunniit nuunnissaat kissaatigineruaat, Tunulu uumasuusivissuanngussasoq pingaarnerutippaat.

- Tunumi sineriak isorartoorujussuuvoq, qilalukkallu qaqortat qernertallu amerlasuut tassani uumasuupput, taakkulu inunnit taama ikitsigisunit nungutinneqarsinnaanngillat.

- Uumasut pillugit ilisimasat killeqartut najugaqartut pingaarnertut inuussutigisaannik piniaqqusiunnaavinnermut tunngavilersuutaasinnaanngillat, Jens NapãtôK’, Ittoqqortoormiineersoq, oqarpoq.

Ittoqqortoormiit eqqaani sikup quppaani qilalukkat arlallit sapaatip akunnerata naanerani takuneqarput, tamatumalu kingorna innuttaasut politikkerillu arlallit pisassiissuteqartoqaqqinnissaa piumasaraat, iluatsinngitsumilli.

Jens NapãtôK’ Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminut Pilersornermullu Naalakkersuisumut Peter Borgimut, Demokraatit, juunip aallartinnerani ammasumik allagaqarpoq, ilaatigut Tunumi piniartut atugaat pillugit, tassanilu kinguaariinnut tulliuttunut aamma piniartoqarnissaa, aamma piniakkat atorluarneqarnissaat piujuartitsinermik tunngaveqartariaqartoq Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinneranni pingaaruteqartoq ilaatigut akissutigineqarpoq – oqaaseqaat tamanna Jens NapãtôK’-p, Naleqqami politikkikkut oqaaseqartartup gruppimilu siulittaasup, naammaginngilluinnarpaa.