Raajaqassuseq
annikilleriarsimasoq Kalaallit Nunatsinni raajartat ukiuni kingullerni marlunni
amerlassusaannit kisitsisit takutippaat.
Pinngortitaleriffiullu misissuinerisa
raajaqassuseq ukiuni kingullerni marlunni appariarnera takutippaat,
aalisartitseqatigiiffiillu sinerissap qanittuani sinerissallu avataani
raajarniarnerisa siunissap nalorninarnera ersersippaa.
Raajaqassuseq
annikilleriarsimasoq Kalaallit Nunatsinni raajartat ukiuni kingullerni marlunni
amerlassusaannit kisitsisit takutippaat.
Pinngortitaleriffiullu misissuinerisa
raajaqassuseq ukiuni kingullerni marlunni appariarnera takutippaat,
aalisartitseqatigiiffiillu sinerissap qanittuani sinerissallu avataani
raajarniarnerisa siunissap nalorninarnera ersersippaa.
Raajarniarnermi
pissutsit taamatut ineriartornerat taamaaginnassappat, assersuutigalugu allatut
ajornartumik saarullittassat amerlinerisigut pissutsit
nalimmassarneqartariaqassapput, taamaalilluni raajarniat ilaat saniatigut
saarullinniarsinnaanngortillugit, QAK-p siulittaasua Henrik Sandgreen
isumaqarpoq.
Annertuumik
appariartut
Pinngortitaleriffik
ukiumoortumik Kalaallit Nunatta kitaani kangianilu raajanik misissuisarpoq,
misissuinerillu taakku AnnDorte Burmeister, Pinngortitaleriffimmi Aalisakkanut
Qalerualinnullu Immikkoortumi siunnersuisuuneq naapertorlugu pingaaruteqartuupput,
raajammi Kalaallit Nunatsinni aalisakkanik pisuussutsitsinni pingaaruteqarmata.
Misissuinerit toqqammavigalugit Pinngortitaleriffiup NAFO-llu (Atlantikup
avannaani Aalisarnermik Isumalioqatigiissitaq) Namminersorlutik Oqartussat
raajanik qassi tonsinik piujuartitsisumik aalisartoqarsinnaanera
qulakkeerniarlugu siunnersuisarput. Aalisarnermi raajat annertuallaamik
qallorneqannginnissaat, pisussutsillu amerliartorsinnaanerat qulakkeerniarlugu
qulakkeerniarlugu misissuinerit pingaaruteqarput. Pinngortitaleriffimmittaaq
biologit raajat ingerlaariaasiat aalisakkanillu allanik, soorlu saarullinnik,
ukiuni kingullerni raajanit allaanerullutik amerliartortunik peqateqarnerat
ilaatigut ilisimatusarfigisarpaat. Naatsorsueqqissaartarfiup misissuineranit
paasissutissat raajarniallu umiarsuup ingerlaarnerani paasissutissaataat
tunngavigalugit peqassutsit annertussusaa killiffillu nalilerniarlugit
misissoqqissaarneqartarput.
- Raajat
ukiut marluk ingerlaneranni, ingammik avataani, ikiliartornerat Umiarsuatsinni
misissuummi Tarajumi 2023-mi 2024-milu misissuinitsinniit takusinnaavarput.
Ukioq manna misissuinitsinnit inernerit septembarimi naammassineqassapput.
- Aalisarnermik
misissuutitsinni Tarajumi misissuinigut 50 meterinit 600 meterisut ititigisumi
pisarput, aalisakkallu pisavut raajat aalisakkallu immikkoortitertarpagut,
uuttortarlugit oqimaalutarlugillu. Taamaaliornitsigut aalisagaqatigiiaani
assigiinngitsuni peqassutsip qanoq annertutiginera naatsorsorsinnaasarparput.
- Raajaqassutsip
appariartorneranut pissutsit arlaliusinnaapput. Imaassinnaavoq aalisakkat allat
soorlu suluppaakkat, saarulliit qalerallillu raajatortut amerlisimasut,
immaqalu aamma avatangiisini pissutsit maanna ilisimanngisagut
patsisaasinnaapput, AnnDorte Burmeister oqarpoq.
Taamaammallu
raajaqassutsip ukiuni kingullerni marlussunni appariartornera paasineqartoq
erseqqissaatigaa.
Pisassiissutit innersuussutillu
Siorna
novembarimi kitaani raajartassat (TAC) katillugit 83.125 tonsiunissaat
Naalakkersuisut aalajangerpaat, nunattalu kangiani 2025-mi pisassat 7.550
tonsinut aalajangersarneqarput. Tassunga ilanngullugu aalisarnermi
suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut pissutigalugu TAC-mit 4.150 tonsit EU-mut
tunniunneqartarnerat oqaatigineqassaaq. Tamatuma saniatigut ukiut tamaasa
pisassat ilaat Canadamut tunniunneqartarput, raajammi kitaaniittut ilaat
ikittut Canadamik agguaasseqatigiiffiusarmata.
NAFO-p
Pinngortitaleriffiullu kitaani 80.000 tonsinik pisaqartoqarnissaa
kaammattuutigisimagaluarpaat, tamannalu 2024-mi siunnersuinermit 15.000
tonsinik appasinneruvoq, nunattalu kangiani siunnersuineq 2.500
tonsiugaluarpoq. 2023-mit 2024-mut siunnersuineq aamma 15.000 tonsinik
appariarpoq. Taamaalilluni ukiuni kingullerni marlunni siunnersuineq 30.000
tonsinik appariartoq, Naalakkersuisut pisassiissutinik aalajangersaanerminnut
atatillugu nalunaarutigaat.
Nunatta
kangiani peqassutsip qanoq siaruarsimatiginera nalornissutaavoq,
paasissutissalli Pinngortitaleriffimmeersut naapertorlugit peqassutsimik
misissuinernillu aalisarnermillu paasissutissat pigineqartut peqassutsip
piffimmi killiffimmiinnera, nunattalu kangiani raajat pitsaanerpaamik
amerlassusissap 42 procentinik ataaniittoq takutippaat.
- Ataatsimut
kaammattuutit misissuinernit kingullernit 2024-mi ingerlanneqartumik,
paasissutissanillu raajarnianit pissarsiarineqarsinnaasunik toqqammaveqarput.
Piffissami qaninnermi kitaani raajarniartunit paasissutissat tamakkerlugit
pisimanerutsigit aalisarneq missoqqissaassavarput, ukioq mannalu inernerup
qanoq ikkumaarnera takusinnaalissavarput.
- Peqassutsilli
appariarsimanera takullugu soorunami alianarpoq. Peqassuseq
appariartuinnassappat, taava NAFO-p siunnersuinera aamma apparnissaa
qularnanngilaq, AnnDorte Burmeister oqarpoq.
Aalisarnermik
misissuut Tarajoq misissueqqammivoq biologillu suli taakkunannga suliaqarput,
maannamullu suli kitaa pillugu ukioq maannamut paasissutissat tamakkerlugit
suli naammassinngillat, AnnDorte Murmeisterilli septembarimi
piareersimanissartik ilimagaa. Kalaallit Nunaata kitaani raajanik aqutsinermut
pilersaarut naapertorlugu TAC annerpaamik ukiumit ukiumut 12,5 procentimik
nikerarsinnaavoq.
Pisat
ikinnerusut
Stine
Petersen, Sikuaq Trawlimi aqutsinermi pisortap 2024-mi pisat annertussusaat
2023-mut sanilliullugit appariarsimanerat oqaatigaa.
- Kinguneqaatissalli
missingeruminaapput. Ilaatigut kilisaatit marluullutik 2025-p ukiuata affaani
siullermi amutsivimmiipput, ilaatigullu aalisarnermi sumi aalisarneq qanoq
annertutigisumik pisaqarnissami apeqqutaasarpoq.
- Pisat
annertussusaasa appariarnerata saniatigut kaaviiaartitat 2024-p kingorna akit
apparnerannit aamma sunnerneqarput. Taakku tamarmik kaaviiaartitanut
sunniisarput, taamaalilutillu aamma inuttat aningaasarsiaannut
ingerlatseqatigiiffiillu angusaannut pitsaanngitsumik sunniuteqartarput.
Kaaviiaartitat appariarnerat aamma akileraarutinut A-nut nunattalu karsianut
isumalluutinik atuinermi akitsuutinut akiliutigineqartut apparneranik
kinguneqartarpoq.
Niisa
Trawl Aps Sikuaq Trawl A/S-ilu assigiinnik piginnittoqarput tamarmillu 45-t
missaannik sulisoqarlutik. Sulisuni 90-t missaanniittuni aqumiut aalisartullu
kiisalu nunami allaffissortut ikittut ilaapput.
Ilungersunartoq
Merete
Lindstrøm, Royal Greenlandimi tusagassiornermut pisortap aamma
suliffeqarfissuup ukioq manna raajaniarnermi ilungersunartorsiornera
uppernarsarpaa.
Suliffeqarfissuup
raajanik qalerualinnik 2024-mi pisat 2025-milu pisat (maaji ilanngullugu)
naatsorsorpai, 2025-milu qaammammut pisarineqartartut 2024-mi piffissami
tassani pisarineqartartunit annikinnerujussuunerat maluginiagassaavoq.
2024-mi
Royal Greenlandimi piffissamit januaarimit maajimut raajat 9.836 tonsit
pisarineqarput, ukiorlu manna piffissami tassani pisarineqartut 5.550 tonsinut apparput.
Mianersoqqusisimasut
Sinerissap
qanittuani avataanilu raajarniartut tamangajammik Qaleralinniat Aalisagarniallu
Kattuffiat, QAK-mi ilaasortaapput, kattuffiullu siulittaasuata Henrik
Sandgreenip ukiuni marlunni kingullerni aalisartitseqatigiiffiit tulaassaasa
annertuumik appariarnerat uppernarsarpaa.
- Ukiuni
kingullerni saarulliit amerliartornerat raajartat appariarnerannik
malitseqarsinnaasoq mianersoqqussutigisareerparput, pissutsillu maanna atuuttut
siumut ilimagisatta eqquunnerat uppernarsarpaat, taanna oqarpoq.
Sinerissap
qanittuani 2025-mi pisassat 27.572 tonsinut aalajangerneqarput, tamannalu
2024-mut sanilliullugu 7 procentinik appariarneruvoq – taakkunannga 2.000
tonsit sunngiffimmi aalisartut tunisassaattut agguaanneqarput. Saarullittassat
kitaa tamakkerlugu pisassiissutaapput. Nunatta kangiani kujataanilu
avataasiorluni saarullittassanut TAC 35.000 tonsiuvoq, 6.500 tonsillu
kitaanut.
- Raajarniarnermi
ineriartorneq ingerlaannassappat assersuutigalugu allatut ajornartumik
saarullittassat amerlinerisigut nalimmassartariaqarpugut, taamaalilluni
aalisartitseqatigiiffiit ilaat piffissami raajarniarnerup ingerlanerluffiani
saarullinniarnermik ingerlatsisinnaaqqullugit, Henrik Sandgreen oqarpoq.
Raajarniat
QAK-mi ilaasortat ilaat siusinnerusukkut avataasiorluni saarullinniarnissamut
akuersissummik qinnuteqarsimanerat taassuma tikkuarpaa, Namminersorlutilli
Oqartussat itigartitsisimapput.
