Royal Arctic Linep Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu assartuisinnaatitaanera atorunnaarsinneqarluni unammilleqatigiinneq atuutilersinneqassappat iluaqutissartai ajoqutigisinnaasaalu Naalakkersuisut misissussagaat, Inatsisartuni 2022-mi oktobarimi aalajangerneqarpoq.
PwC-p RAL suleqatigalugu misissuinermik suliaqarpoq, tassani naalakkersuisoqarfinniit attuumassuteqartunit, Sulisitsisunit kiisalu inuussutissarsiortunit ataasiakkaanit misissuineq peqataaffigineqarluni. Tassanilu Kalaallit Nunaanni eqqussuisut avammullu tunisassiortut annerpaat sammineqarput.
Royal Arctic Linep Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu assartuisinnaatitaanera atorunnaarsinneqarluni unammilleqatigiinneq atuutilersinneqassappat iluaqutissartai ajoqutigisinnaasaalu Naalakkersuisut misissussagaat, Inatsisartuni 2022-mi oktobarimi aalajangerneqarpoq.
PwC-p RAL suleqatigalugu misissuinermik suliaqarpoq, tassani naalakkersuisoqarfinniit attuumassuteqartunit, Sulisitsisunit kiisalu inuussutissarsiortunit ataasiakkaanit misissuineq peqataaffigineqarluni. Tassanilu Kalaallit Nunaanni eqqussuisut avammullu tunisassiortut annerpaat sammineqarput.
Imarpikkut angallavik sinneqartooruteqarfiusoq
RAL-ip kisermaassinerata atorunnaarsinneqarnerata aningaasaqarnikkut kinguneri erseqqissut misissoqqissaaraanni, Imarpikkut angallavik sinneqartoorfiuvoq, nunaqarfinnullu assartuineq angallassinerlu millionilinnik pingasunik kisitsisitalinnik amigartoorfiullutik.
- Imminut akilersinnaaneq pillugu misissueqqissaarnermut atatillugu naatsorsuinigut aallaavigalugit, imarpikkut angallavimmi ingerlatsinermi (EBITDA=erniat, akileraarutit, nalikilliliinerillu sioqqullugit
angusat) angusat 158 millionit koruuniupput, kisiannili assartuutinut aamma nunaqarfiliartaatinut angallavinnut
*EBITDA -154 mio. DKK-iullunilu -140 mio. DKK-iulluni. Taassumap saniatigut akuersissutitaqanngitsumik
assartukkanit isertitat ilaatinneqarput, taakkualu isertitanut pitsaasumik sunniuteqarlutik, tulliuttumilu
takussutissami ilaatinneqaratik, PwC allappoq, takussutissarlu ataaniittoq innersuussutigalugu:
PwC-p tamanna tunngavigalugu uku inerniliuppai:
- Imarpikkut angallavimmit tapiissutinik nuutsisoqarsinnaanngippat, angallaviit
sinnerisa tamarmik negativimik 300 mio. DKK-inik EBITDA-qartut
aningaasalersorneqarnissaannut allanik periarfissarsiortoqartariaqassaaq.
- Nunaqarfiliartaatinut akuersissummut tapiissutit 2024-mi Aningaasanut
Inatsimmi akuerineqarsimallutik 59,6 mio. koruuniusut, nunaqarfinnukartarnermi aningaasartuutivinnut matussusiisinnaanngillat.
- Umiarsuit siunissami, piffissaagallartillugulu nutaanngornissaat
aningaasalersorumallugu, akigititat suli qaffassasut naatsorsuutigineqartariaqarpoq.
Periarfissat marluk
Kisermaassineq atorunnaarsinneqassappat pilersuinermi qulakkeerinissaq qanoq
attatiinnarneqarsinnaaneranik, akissuteqartut immersueqataanerat ikiorsiullugu, periarfissanik marlunnik
saqqummiisoqarpoq.
Periarfissaq 1 – Imarpikkut angallavik, nunaqarfiliartarnerlu
- RAL-ip kisermaassinera atorunnaarsinneqassappat aningaasanut inatsimmi akuerisaallutik tapiissutit
atorunnaassapput, tamannalu Namminersorlutik Oqartussanut iluanaarutaassalluni. Taamaattoqassappat
RAL-ip massakkutut ingerlanermisut ingerlatsivittut ingerlaannassasoq nalilersorneqartariaqarpoq. Tamanna qanoq aningaasartuutaatigissanersoq eqqarsaatigineqartariaqarpoq.
- Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaanniillu imaatigut assartuineq kiisalu nunaqarfiliartarneq periarfissami
tassani unammilleqatigiissinneqassaaq, taamaalillunilu umiarsuaateqarfiit aamma assartuiviit allat
angallavinnut neqeroorsinnaalersillugit. Niuernermik soqutigisat taamaallaat aallaavigalugit, angallaviillu
sinneqartooruteqarfiunissaat ukkataralugu neqerooruteqartoqassajunnarsisoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik imarpikkut angallavik niuernerinnaq pillugu soqutigineqassaaq, taamaalillunilu
naggataatigut avannamut, kujammullu aamma Nuummut, Nuummiillu aamma illoqarfinnut
anginerusunut nassiussanut akigititat akikinnerunissaanik kinguneqaratarsinnaalluni. Pisumi tassani
pilersuinermi qulakkeernissaq unammillernarsinnaassaaq, soorluttaaq KNI-p pilersuisussaatitaanerminik
attassiinnaruminaatsitsisinnaassasoq.
Periarfissaq 2 – imarpikkut angallavimmik kisermaassinernik atorunnaarsitsineq
(imaatigut immikkoortitsineq)
- Kisermaassineq ilaannakortumik atorunnaarsinneqassasoq akuersissutigineqassaguni, imarpikkut
angallavik unammilleqatigiissutigalugu neqeroortitsissutigineqassaaq. Tamanna avannamut, kujammullu
nassiussat akiinut appartitseratarsinnaavoq, taamaalillunilu eqqussuisartunut aamma avammut
tunisisartunut sipaaruteqarfioratarsinnaalluni. Kujammut nassiussat massakkut akikinnerupput, taamaattumillu unammilleqatigiissitsisoqassaguni tamanna avammut tunisisartunut aningaasatigut
annertuumik iluanaaruteqarnermik kinguneqassanani.
- Pilersuinermi qulakkeerineq nunami tamarmi qulakkeerumallugu assartuutinut, nunaqarfiliartaanullu
kiffartuussinissamik isumaqatigiissusiortoqartariaqassaaq. Iluseq tamanna RAL-imut
ingerlatseqatigiiffittut ilaanut sunniuteqassaq, ilaatigut imarpikkoortaammut kiisalu Danmarkimi
ingerlatat matusussatut naatsorsuutigineqartariaartut, tamannalu massakkut ilisimaneqanngitsumik
aningaasartuuteqarnermik kinguneqassalluni.
- Angallaviit ataasiakkaat immikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissusiorfigineqartariaqassapput, taamaalulluni imarpikkut angallavimmit tapiissutigineqartartut atorunnaarlutik. Tabeliliat malillugit, pilersuineq suli qulakkeerumallugu 300 mio. koruuninik qaavatigut tapiissuteqarnermik tamanna
kinguneqassaaq, imaappoq qaavatigut tapiissutit 240 mio. koruunit.
Misissuinerit amerlanerusariaqartut
Politikkikkut
aalajangiinissami misissueqqissaarneq kisimi tunngavigineqarsinnaanngitsoq, PwC naqissusiivoq.
- Politikkikkut
aalajangiisoqartinnagu 2023-mi kisitsisit angusat, siunissamilu ungasinnerusumut aningaasatigut
kingunissaanik naliliisoqarsinnaatillugu ajornanngippat iluarsiissutit itinerusumik
misissoqqissaarneqartariaqarput, PwC ilisimatitsivoq.
RAL-ip kisermaassilluni ingerlatsinera attatiinnarneqassappat aningaasaqarnikkut kinguneri nalunaarusiami naatsumik naggasiutigineqarput.
RAL-ip siunissaa eqqarsaatersuutigineqartariaqarpoq
- Akigititat ukiumut 2 %-imik qaffariartassasut kiisalu nassiunneqartartut annikitsumik
amerleriarnissaat aallaavigissagaanni, akinut qaffaataareersut kiisalu tunngaviusumik akigititat
pilersaarutaasumik qaffannissaat, RAL-ip aningaasaatiminik ineriartortitsinissaminut
periarfissaqarnissaanut naammassanngillat. RAL pisariaqartileruniuk piffissaagallartillugu
umiarsuaatiminik nutarterisinnaanissaanut aningaasaatit pisariaqartut, naqissuserneqarpoq, imalu nangippoq:
- Tamanna massakkut aningaasartuuteqarnermik imaluunniit iluanaaruteqarnermik
kinguneqassanngilaq, siunissamili taamaattoqaratarsinnaassalluni. Taamaalilluni taamatut
pisoqaratarsinnaanera annikillisinniarlugu suliniutit akuersaarneqarsinnaasumut
eqqarsaatersuutigineqartariaqarput.
PwC-li naqissusiivoq “Kisermaassinermi inuiaqatigiit aningaasaqarnerini iluanaarutit, misissuinermi matumani
paasissutissat atorneqarsinnaasimasut tunuliaqutaralugit naatsorsoruminaattut.
Naatsorsorneqassappata annerusumik misissueqqissaartoqarlunilu misissuisoqartariaqarpoq, soorluttaaq kisitsisitigut paasissutissat ersarinnerusariaqartut”.
Tunuliaqut
2022-mi oktobarimi Demokraatit siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip politikkikkut tapersersorneqarnermigut Naalakkersuisut nalilersuinissamik suliassippai, tamannalu Inatsisartut nittartagaanni tamanut saqqummiunneqarpoq.
