RG-mi pisortaaneq: Iluarseeqqinneq pilersaarutit malillugit ingerlavoq

Royal Greenlandip 2024-mi ukiup affaani siullermiinnaq akiitsut ernialersukkat 376 millionit koruuninik annikillisissinnaasimavai, akiitsutullu nalunaarsukkanit ukiortaami 2,5 milliardit koruuniusussatut naatsorsuutigineqartunit 450 millionit koruunit ukiorlu naatinnagu peerneqarsimassasut aqutsisunit naatsorsuutigineqarpoq.

- Ilaatigut aalisakkat qaleruallillu uninngasuutigisagut annikillivagut, tmannalu akiitsunut ernialersukkanut pitsaasumik sunniuteqarpoq, Royal Greenlandimi pisortaaneq Susanne Arfelt Rajamand Sermitsiamut nassuiaavoq.

Qernertumut uteqqinneq

Taanna allannguinermi ingerlatseqatigiiffimmiit “Back to Black”-imik (kisitsisit naqqaniittut qernertunngorteqqillugit, aaqq.) taaguuserneqarsimasumi siuttuuvoq.

- Suliffeqarfissuarmi ingerlatsineq pitsanngorsarniarlugu aningaasartuutillu annikilliniarlugit 2023-ip naalerneraniit, takusinnaalereerlugu sumut ingerlanersoq, suliffeqarfissuarmi sunaluunniit misissoqqissaarparput. Suliaq piffissami sivisuumik ingerlassaaq, sunniutaalu aatsaat ukiut marluk pingasulluunniit qaangiuppata aatsaat angusatta inernerinut sunniuteqassaaq, pisortaaneq oqarpoq, taassumalu ingerlatseqatigiiffiup nammineq aningaasaateqarnera pitsanngoriarsimasoq erseqqissarpaa.

Royal Greenlandimi isertitaqarneq sinneqartoorutinut EBIT-margenimi 5 procentinut, tassa akileraannginnermi ukiumut angusat 200-250 millionit koruunit missaanniittunut, uterteqqinnissaa anguniagaavoq.

Aningaasartuutit pisariaqanngitsut piaarlugit suliarinerittaaq ingerlatseqatigiiffimmi niueruteqarnerup inerisarnissaanut pilersaarutinut aalisakkerinermi suliffeqarfissuup pissuseqatigiiaanik aallutaanik raajanik issittup imartaaneersunik, saattuanik saarullinnillu ukkatarinninnissaanik qulakkeerinnittussanut, atatillugu isiginiarneqassapput.

Siulittuuteqarumanngitsoq

Siunissami tunisinermi akit, pingaartumik Kinami appariartorsimasut, pisortaanerup siulittuutigiumanngilai.

- Pitsanngoriartornit sumi tamaani takusaraluarigut niuerfiit allanngorangaatsiarput. Massakkoqqissaaq Kina niuerfittut pingaaruteqartoq unammillernartoqarfiuvoq, tassami tunisinermi akit Kinami aningaasat naleerukkiartornerannit sunnerneqarput. Tamannali aaqqeriataarsinnaavoq, soorlu siornatigut tamanna misigereeripput, Susanne Arfelt Rajamand, raajat uusut qalipaajakkallu Europami tunineqarnerisa ilorraat tungaanut aallaqqinnerinik nuannaaruteqartoq, oqarpoq

Taassuma ukiup qiteqqunnerani angusat akileraannginnermi 59 millionit koruuniusut peqqutissaqarluni naammaginngilai, allannguinerulli kingunerisaanik sinneqartoorutinut utertitseqqinnissamut piffissaq ingerlaqqaassammat naatsorsuutigineqareerpoq. Naatsorsuutillu pitsanngortinnissaannut aalajangiisussaq aatsaat ukiami ukiumilu, juulli ukiortaarlu pissutigalugit Kangianut Europamullu tunisaqarfiunerpaasartoq, aatsaat aallartissaaq.

Patajaannerusoq

- Tamanna qularnanngilaq: Niueruteqarnerup tamakkiisumik sukateriffiginerata kingorna patajaannerusumik inissisimavugut, pisortaaneq, Polenimi tuniniaanermut ikorfartuinermullu ingerlatsivimmik qanittumi ammartumik pilersitsinissamik aalajangiisuusoq, naqissusiivoq.

Sulisut 100-t ukiup affaata ingerlanerani soraarsinneqarput. Taakku amerlanersaat Europami tuniniaavinni sulisuupput, taamatuttaarlu tunisassiorfinnik nunani allaniittunik matusisoqarpoq.

- Tunisassiorfinnik Kalaallit Nunaanniittunik matusinngilagut allannguinermillu suliaqarnerput allannguiffiugaluartoq nunatsinni sulisut ikilinissaat ukkatarinngilarput, taamaalilluta pitsaanerusumik ingerlatsilerlutalu aningaasartuutigut annikillivagut, pisortaaneq naqissusiivoq.

- Taamatuttaaq pisortat amerlanerusut Kalaallit Nunaanniilerput, tamannalu piginnittutsinniit kissaatigineqarsimavoq. Suliaq suli ingerlapparput, piffissartorfiusussaammallu tamanna Namminersorlutik Oqartussallu oqaloqatigiissutigisarparput, Susanne Arfelt Rajamand ilisimatitsivoq.

Aningaasaliinerit

Ingerlatseqatigiiffik ukiup affaata siulliup ingerlanerani 138 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarpoq, taakkunannga 73 millionit koruunit kilisaammut raajarniummut nutaamut, 2025-mi qaammatit siulliit pingasut ingerlaneranni tunniunneqartussatut naatsorsuutigineqartumut, aningaasaliissutaapput.

- Piffissaq nallerpat kilisaataatigut tamarmik taarsersimassapput, taamaalillutalu siunissami ukiorpassuarnut tulliuttunut atortutigut malinnaasinnaassaagut, pisortaaneq, kilisaatip kivineranik ukiup qiteqqunnerani angusanut appariaataasumik uggorinnittoq, naqissusiivoq.

- Kilisaatip raajarniutip Lomurip marsimi kivinera unammillernartoqartitsivoq, tassami kilisaammik taarsiissutissamik nassaarsinnaasimanngilagut. Kilisaat raajanik ukiumut 4-5 tonsinik pisaqartarpoq. Annertupput, taakkulu tuniniaanermi amigaatigisussanngorpagut, pisortaaneq naqissusiivoq.

- Ajutoortoqarmalli inuttat pikkoringaarlutik iliuuseqarnerat tamarmillu ajoquseratik annaanneqarnera nuannaarutigaarput. Aap, Issittumi Sakkutuut annaassiniarnerat qujanarluinnarpoq, pisullu sulisunik ilinniarluarsimasunik, taamak pisoqartillugu qanoq iliornissaminnut sungiusarsimasunik peqarnissap pingaaruteqassusaa naqissuserneqarpoq, Susanne Arfelt Rajamand aalajangersimasumik oqarpoq.

Pisortaaneq kivisoqaraluarpat, Kinami aningaasat naleerukkiartoraluarpata Ukrainemilu sorsuttoqarnera pissutigalugu nalorninartoqaraluarpat 2024-p naanerani ukiumi angusat “qernertut” 100 millionit koruunit missaanniittut angusimassallugit naatsorsuuteqarpoq.