Savalimmiuni
politikikkut sammineqartut isumaqatigiinngissutaanerpaat ilagaat.
Ilaatigut Tuluit Nunaata Ukrainellu Savalimmiuni naalakkersuisut
kajumissaarpaat, Ruslandimut aalisarnermut isumaqatigiissutertik
atorunnaarseqqullugu.
Savalimmiuni
politikikkut sammineqartut isumaqatigiinngissutaanerpaat ilagaat.
Ilaatigut Tuluit Nunaata Ukrainellu Savalimmiuni naalakkersuisut
kajumissaarpaat, Ruslandimut aalisarnermut isumaqatigiissutertik
atorunnaarseqqullugu.
Savalimmiunili
inatsisartuni, lagtingimi, amerlanerussuteqartut Ruslandimik
suleqateqarnerup akerleriissutaasup ingerlateqqinnissaa kissaatigaat.
Savalimmiormiut aalisariutaatillit taamaalillutik ilaatigut Barentip
Imartaani saarullinniarsinnaatitaassapput. Tamatumunnga taarsiullugu
Russit kilisaataataat ilaatigut Savalimmiut imartaani saarullernanik
amerlasuunik aalisarsinnaatitaassapput.
Naak
Savalimmiuni naalakkersuisut siulittaasuata, lagmand Aksel V.
Johannesenip, taassumalu partiiata Socialdemokratit,
Javnaðarflokkurinip Ruslandimik aalisarnikkut suleqateqarnerup
akerleriissutaasup sivitsorneqarnissaa akerlerigaluaraat,
Savalimmiormiut Russillu oqartussaasui aalisarneq pillugu
isumaqatigiissuteqaqqipput.
Tamatumuuna
2025-mut atuuttussamik.
Savalimmiuni
naalakkersuisut isumaqatigiissutip 2025-mut nutarternissaanik
aalajangiinnginneranni lagmandi Savalimmiuni radioqarfimmut
tv-qarfimmullu KVF-imut oqarpoq, partiimi isumaa
allanngorsimanngitsoq, Lagtingimili amerlanerussuteqartut Ruslandimik
aalisarnikkut suleqateqarnerup unitsinnissaa kissaatiginngikkaat.
Savalimmiuni
naalagaaffiup sinniisaa nalunaarusiamini taama allappoq.
Taarseraalluni
niuerneq
Savalimmiut
Ruslandilu ukiuni qulikkuutaani arlalinni niueqatigiissimapput,
taamaalillutik Russit aalisartut
Savalimmiut imartaanni aalisarsinnaapput Savalimmiormiullu aalisartut
Ruslandip imartaani aalisarsinnaallutik.
Aalisarnermut
isumaqatigiissut akerleriissutaasorujussuanngoraluartoq, tassa
Ruslandip Ukraine februaarimi 2022-mi isaaffigimmaguli,
isumaqatigiissulli 2023-mut 2024-mullu – maannalu 2025-mut –
sivitsorneqarpoq.
Isumaqatigiissutip
akerleriissutaaneranut aamma patsisaavoq, Russit aalisariutaat marluk
Savalimmiut imartaanni ukiorpassuarni aalisartarsimasut,
Savalimmiunilu umiarsualivinnut talittarsimasut, Norgemi
isertortumik paasiniaasartunit kilitsissiaanerarlugit
pasillerneqarmata.
Tamanna
nunani avannarlerni tv-kkut aallakaatitsivinnit DR-imit, SVT-mit,
NRK-mit aamma Yle-mit piviusulersaarutini nangeqattaartuni
”Skyggekrigen”-imi 2023-mi upernaakkut qulaajarneqareersorlu.
Ruslandimiut
kilisaataataat 29-t Savalimmiuni umiarsualivinnut 2025-mi
talissinnaatitaapput. Taamaallaalli tamanna pissalluni aalisarnermut
isumaqatigiissut naapertorlugu.
Aalisarnermut
attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoqarfimmit tusagassiuutinut
nalunaarummi allassimavoq, Barentip imartaani Russit imartaanni
Savalimmiormiut aalisariutaannut aalisakkat natermiut
pisassiissutigineqartut aappaagu ikileriarujussuartinneqassasut.
Saarullittassiissutit
ukioq mannamut sanilliullugit 23,8 procentimik 7.445 tonsinut
ikilineqarput, saarullit ilaannut misaqqarnanut pisassiissutit 4,5
procentimik ikilineqarput 1.000 tonsinngorlugit. 2025-mi natermiut
raajallu pisassiissutigineqartut 2024-mut sanilliullugit
allannguuteqassanngillat, tassa 900 tonsit aamma 4.000 tonsit
pisassiissutigineqassallutik.
Savalimmiut
imartaani Russinut avaleraasartoortassiissutit
ammassassuartassiissutillu ikinnerupput. Avaleraasartoortassiissutit
34 procentimik ikileriarput 8.000 tonsinngorlutik
ammassassuartassiissutit 10,6 procentimik ikileriarlutik 5.800
tonsinngorlutik. Saarullernat pisassiissutigineqartut ukioq
mannamisut iinnassapput, tassa 75.000 tonsiussagamik.
Ruslandimut
avammut niuerneq appariapiloortoq
Savalimmiuni
universitetip misissuineq „Fra Krim til Kiev“ (Krimimit Kievimut)
novembarimi saqqummersippaa, tassani Ruslandimut aalisarnermut
isumaqatigiissut aamma Savalimmiut Ruslandillu akornanni
aningaasaqarnikkut pissutsit sammineqarlutik.
Immikkut
ilisimasallit misissuisimasut naliliipput, Savalimmiut aalisarnermut
isumaqatigiissuteqarnermigut ukioq manna amigartooruteqartoq.
Tamatumunnga pissutaalluni Savalimmiut Barentip imartaani pisassaasa
ikiliartornerat avaleraasartoortallu akiisa qaffakkiartornerat,
tamannalu aalisartunut Ruslandimeersunut Savalimmiut imartaani
pisassiissutaateqartunut aalisartunut iluaqutaavoq.
Savalimmiut
Ruslandimut tunisartagai februaarimi 2022-mi Ruslandip Ukrainemut
saassussinerata kingorna ikileriarujussuarsimapput. Misissuinermi
missiliorneqarsimavoq Savalimmiut ukioq manna Ruslandimut
aalisakkanik avammut tunisartagai 800 millionit koruunit missaannik
naleqassasut. Tamannalu avammut tunisartagaasa tamarmiusut 7
procenteraat.
Savalimmiut
avammut tunisartagaasa 29 procentii Ruslandimut 2017-imi
tunineqartarput. Ruslandilli Ukrainemut saassussinerata
kinguninnguagut Savalimmiuni kapisilinnik tunisassiortut Ruslandimut
tunisassiorunnaarput.
Nalunaarusiaq
ilisimatusartunit Heini í Skorinimit, Hans Ellefsenimit aamma
Flemming Spliedsboel Hansenimit suliarineqarpoq.
