Pinngortitaleriffik
naapertorlugu sinerissap qanittuani avataanilu saarullittassiissutit
amerliartorput, aamma aalisartut piniartullu kattuffiat KNAPK saarullinniat
amerliartortut nalunaarpoq.
Taamaattumik
Naalakkersuisut saarullittassiissutit amerlisariaqarpaat illoqarfinnilu
nunaqarfinnilu aalisakkeriviit aningaasaliiffigisariaqarlugit, KNAPK-p
siulittaasua Nikkulaat Jeremiassen isumaqarpoq.
Pinngortitaleriffik
naapertorlugu sinerissap qanittuani avataanilu saarullittassiissutit
amerliartorput, aamma aalisartut piniartullu kattuffiat KNAPK saarullinniat
amerliartortut nalunaarpoq.
Taamaattumik
Naalakkersuisut saarullittassiissutit amerlisariaqarpaat illoqarfinnilu
nunaqarfinnilu aalisakkeriviit aningaasaliiffigisariaqarlugit, KNAPK-p
siulittaasua Nikkulaat Jeremiassen isumaqarpoq.
Sinerissap
qanittuani avataanilu pisassiissutit
Tunumi
avataasiorluni saarullittassiissutit tamarmiusut (TAC) 2025-mi 35.000
tonsiupput, taakkulu aqutsiveqarfinnut marlunnut agguaanneqassapput, tassa
Tunumi Dohrn Bankemi 27.000 tonsit Tunullu kujataani 8.000 tonsit. Kitaani
avataasiorluni saarullittassiissutit 2023-mi 2024-milu misilerarneqarput,
2025-milu sinerissap qanittuani pisassiissutit tamarmiusut 6.500 tonsiupput.
2025-mi TAC ukiup siulianut sanilliullugu 2.100 tonsinik amerleriarsimavoq.
2025-mi sinerissap qanittuani saarullittassiissutit Kitaani tamarmi atuuttut
27.572 tonsiupput, tamannalu 2024-mut sanilliullugu 7 procentimik
appariarneruvoq. Taakkunannga 2.000 tonsit sunngiffimmi aalisartunut
pisassiissutigineqarput.
Suffisinnaasut
amerlisut
Saarulliit
amerlasuut suffisinnaasut Nunatta imartaani aalisakkanut akuliuttut
Pinngortitaleriffimmit misissuinerit takutippaat. Saarulliit suffisinnaasut
Tunup Kujataanilu avataaniittut amerlisimapput, kiisalu sinerissap
qanittuaniittut eqimattanut marlunnut agguataarlugit: Nuup avannaani aamma
Nuummiit Nunap Isuanut. ICES (International Council for the Exploration of the
Sea), nunat tamalaat imarsiornermik siunnersuisoqatigiivi, imarsiornermik
ilisimatusarnermik imaanilu pisuussutinik piujuartitsisumik atuinissamik
siunnersuisartuisa Pinngortitaleriffiullu sinerissap qanittuani saarulliit
2026-mi 4.336 tonsit sinnerlugit pisarineqassasut siunnersuivoq, 2025-milu
4.455 tonsiussasut.
Siunnersuutit
Professori
Teunis Jansen (Pinngortitaleriffimmi Aalisakkanut Qalerualinnillu
immikkoortortaqarfik), aalisakkanik assigiinngitsunik ilisimatusarnermik,
siunnersuinermik aalisakkanillu amerlassusilinnik nalilersuinermik suliaqartoq,
naapertorlugu kinguaassiorfiit assigiinngitsut sisamat pillugit
siunnersuisoqartartoq paasissallugu pingaaruteqarpoq, tassa Tunumi sinerissap
qanittuani suffivik ataaseq, Kitaani sinerissap qanittuani suffiffiit marluk
kiisalu Kitaani sinerissap qanittuani suffiffik ataaseq.
-
Siunnersuutit qaangerneqannginnissaat tunngaviusumik inassutigaarput,
pisassiissutit pisaqarluarnissamut piujuartitsinissamullu iluaqutaasumik
attatiinnarneqarsinnaammata. Aammali pingaaruteqarpoq oqaatigissallugu
pisassiissutit qanoq innerat qaffassimagipput aalisartunit namminerlu
aalisariutinit paasissutissat amerlanerusut pissarsiarigatsigik. Paasissutissat
nutaat takutippaat saarulliit amerlanerulaartut, tamannalu pitsaasuuvoq.
Saarulliit mikisut pillugit paasissutissat pitsaavallaanngillat, tamannalu
pitsanngorsarniarsaraarput.
-
Assersuutigalugu Kitaani sinerissap qanittuani saarulliit suffisartut
amerliartorunarput, avannaanilu sinerissap qanittuani saarulliit suffisartut
amerlassusaat allanngorneq ajorput, oqarpoq.
Saarulleqassuseq pitsaasoq
Teunis
Jansen naapertorlugu saarulliit avataaniittut sinerissamullu qanittumiittut
suffisinnaasut amerlassusaat ajunngitsumik ingerlapput.
- Saarulliit
pillugit misissuinerit takutippaat 2000-imi saarulliit amerlassusaat
annikitsuararsuusut, ukiunili tulliuttuni amerliartortut.
- Saarulliit
amerlassusaat pitsaapput, taamaattumik ernumanissamut pissutissaqanngilaq.
Saarulliit ikiliartulissagaluarpata Namminersorlutillu Oqartussat
pisassiissutinik ikiliinatik ernumaneq aatsaat takkutissaaq.
Taamaakkaluartoq
Pinngortitaleriffik sinerissap qanittuani aalisarnermit, ingammik
umiatsiaararsorluni aalisarnermit, naammattumik misissuisimanngilaq, Teunis
Jansenilli erseqqissarpaa ukioq manna isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq,
taamaalilluni Pinngortitaleriffik siunissami ineriartorneq pillugu
pitsaanerusumik paasissutissaqarsinnaalluni.
Siunissaq
isumalluarnartoq
Teunis
Jansen naapertorlugu 1990-ikkunni 80-ikkunnilu ukiut issinnerupput, tamannalu
Kalaallit Nunaata eqqaani saarullinnut pitsaanerpaajunngilaq. Ukiunilu
tulliuttuni nillernerulissanngippat saarullinniarnerlu nakkutigineqarpat
saarullinniartarneq aalisartut iluaqutigisinnaavaat, oqarpoq.
- Maannakkut
saarulliit ikiliartornerannut takussutissaqanngilaq, saarulliilli
sissuinngikkaanni sinnilimmik aalisartoqarsinnaavoq, professori oqarpoq.
Pisassiissutit
nungunneqaraangata Namminersorlutik Oqartussat pisasseeqqittarnerat
takuneqartareerpoq, aalisakkallu amerliartornerat ingerlaannassappat taamatut
pisoqannginnissaa pingaaruteqartoq, Teunis Jansen isumaqarpoq.
Pinngortitaleriffik
naapertorlugu saarulliit suffisinnaasut Tunumi Kitaanilu avataaniittut
sinerissap qanittuanut ingerlaartarput. Nuup avannaani kujataanilu sinerissap
qanittuaniittut pisaannut tamanut siunnersuummik qaangiinnginnissaq
pinaveersaarniarlugu aqutsinermi iliuuseqartoqassappat tamanna
eqqarsaatigineqartariaqarpoq.
Saarullinniat amerliartortut
Misissuinerup
inernera saarulliit amerliartornerannik takussutissiisoq KNAPK-mi siulittaasup
Nikkulaat Jeremiassenip nuannaarutigaa.
- Uagut
aamma tamanna malugaarput. Aammattaaq saarulliit tunineqarneranni akigititap
qaffakkiartornera pissutigalugu ilaasortavut amerliartuinnartut Kalaallit
Nunaanni sumiiffinni amerlasuuni saarullinniartalerput, oqarpoq.
Saarullinniarneq
siuariartorluarmat Naalakkersuisut siunissami saarullittassiissutit
amerlinissaannut tunngavissaqartut aamma isumaqarpoq.
-
Pinngortitaleriffiup saarullittassiissutit pillugit siunnersuutai suli
appasippallaarput, ukiunilu aggersuni qaffanneqartariaqarlutik.
Saarullittassiissutit amerlineqarpata Royal Greenlandip aalisakkeriviit
aningaasaliiffigisinnaavai, taamaalilluni siunissami
tunisassiortoqarnerulersinnaalerluni, oqarpoq.
Avataani
aalisartoq nunamiit 3 sømiliniit 200 sømilip tungaanut ungasitsigisumiippoq.
Aalisartut arlallit sinerissamut qanittumiinnaq aalisarsinnaanermut
akuersissutaatillit aalisariutinut anginerusunik aningaasaliisimapput, taakkulu
3 sømiliniit ungasinnerusumi aalisarsinnaanermut akuersissummik
tunineqartariaqartut Nikkulaat Jeremiassen oqarpoq.
