Immap uumasuinik ilisimatuut Atlantikup
avannaani avaleraasartoorniapilunnerujussuaq pillugu ukiorpassuarni
mianersoqqusereersut avaleraasartoorniarneq aalisarnermik
ingerlatseqatigiiffinnut arlalinnut taamaatikkunarpoq.
Pisassiissutit
appartingaatsiarneqassagunarmata Savalimmiuni Norgemilu
umiarsuaatileqatigiiffiit pingaarnertut aalisartuusut annermik eqqugaassapput.
Immap uumasuinik ilisimatuut Atlantikup
avannaani avaleraasartoorniapilunnerujussuaq pillugu ukiorpassuarni
mianersoqqusereersut avaleraasartoorniarneq aalisarnermik
ingerlatseqatigiiffinnut arlalinnut taamaatikkunarpoq.
Pisassiissutit
appartingaatsiarneqassagunarmata Savalimmiuni Norgemilu
umiarsuaatileqatigiiffiit pingaarnertut aalisartuusut annermik eqqugaassapput.
Aalisarnermut annertuumik
kinguneqassasoq Naalakkersuisut, matumani Thorshavnimi naalakkersuisut, nunani tamalaani immami
ilisimatusarnermut siunnersuisoqatigiit, ICES, Atlantikup avannaani
avaleraasartassiissutit aappaagu 22 procentimik appartinnissaat malissappassuk
Savalimmiuni aalisakkerinermik suliffeqarfissuarnut annertuumik kinguneqassaaq.
– Soorunami. Umiarsuit
aningaasarsiornerat sinneqartoorutaallu minnerulerlutillu nunatta karsia
pisanit akileraarutitigut isertitakinnerulissaaq. Suliffeqarfissuilli pingasut
arfineq-marlunnik aaliusariuteqartut kattuffitsinni ilaasortaasut
isumannaallisarluarsimapput, Færøernes Pelagiske
Organisationimi, tassa Savalimmiuni ikerinnarsiorlutik aalisartut
peqatigiiffianni, pisortaq Jogvan Jespersen Sermitsiamut
naqissusiivoq.
Savalimmiuttaaq ukiuni kingullerni
avaleraasartuunik annertuunik pisassinneqartarsimasut aamma ilanngullugu
nassuerutigaa
Savalimmiunut 2024-mi pisassiissutut 68.000
tonsiupput, taakkulu 2023-mi pisassiissutinut sanilliullugit affai sinnerlugit
appariaataapput. Umiarsuit Savalimmiuneersut siorna 170.000 tonsinik aalisarput.
Savalimmiuni aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit naapertorlugit
avaleraasartassiissutit ukioq manna appasinnerusut pisanut akitsuutinut atatillugu
Savalimmiut nunaata karsiannut 70 millionit koruunit sinnerlugit
annaasaqarfigissagaa naatsorsuutigineqarpoq.
Milliardærit Immami ilisimatusarnermut nunani tamalaani
siunnersuisoqatigiit, ICES, Atlantikup avannaarni aalisapilunneq pillugu maanna
mianersoqquseqqipput. Ingammik Norgemi Savalimmiunilu aaliusariussuit
pisaqangaatsiarsinnaasut pisassiissutitik sipporlugit ukiorpaalunni
avaleraasartoorniarsimapput.
Aappaagumnut pisassiissutit 22 procentimik appartinneqartariaqarput,
immami ilisimatusarnermut nunani tamalaani siunnersuisoqatigiinni, ICES-imi,
ilisimatuut isumaqarput. Immami ilisimatusartuttaaq 2025-mi
pisassiissutigineqartussat 577.000 tonsiussasut innersuutigaat. Tamanna ukioq
manna pisarineqartussatut naatsorsuutigisaniit 40 procentimik appasinneruvoq.
Savalimmiuni umiarsuarpassuit
Savalimmiuni aalisariutit ikerinnarsiutit pisaminnik
ilaatigut nunami tunisassiorfinnut sisamanut tulaassuisartut 20-it
missaanniipput. Islandittaaq 20-t missaannik umiarsuaqarpoq, Norge 80-it
missaanni umiarsuaqartoq. Kalaallit Nunaat umiarsuarnik ikitsuinnarnik,
pisaminnik Savalimmiuni Islandimilu tunisassiorfinnut tulaassuisarsimasunik,
peqarpoq.
– Savalimmiuni aalisariutit
ikerinnarsiutit tunisassiorfiillu avaleraasartoorniarnermi pisassiissutit
appartinneqarnerat pissutigalugu siunissami unammillernartoqalissapput. Umiarsuaatileqatigiiffiilli
suliffeqarfiillu aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu ajornavianngillat, økonomi
Hans Ellefsen, Savalimmiuni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni
ilaasortaasoq, Sermitsiamut oqarpoq.
Avaleraasartoorpassuit
Savalimmiuni naalakkersuisut Savalimmiuni aalisakkerinermut
ingerlatseqatigiiffinnut 2010-mi annertuumik avaleraasartoortassiimmatali
ilaqutariit marluk ingerlatseqatigiiffinni Christian i Grótinumimi Framherjimilu
piginnittuusut Savalimmiuni nittartakkakkut tusagassiivik Frihedsbrevet.fo
naapertorlugu milliardærinngorsimapput. Tamanna Sermitsiap ukioq manna
aggustimi oqaluttuaraa.
Aammattaarli pisassiissutit ukioq manna
appartinneqarnerisigut ilaatigut Savalimmiuni Norgemilu
umiarsuaatileqatigiiffiit avaleraasartuunut akinik siornamut sanilliullugu
qaffasinnerujussuarmik pissarsisimapput. – Ukiut qulit sinnerlugit avaleraasartoorniarluarsimavugut,
Leif Nøttestad, Norgemi immami uumassusilinnut ilisimatusarfimmi
avaleraasartuut pillugit ilisimatusarnermut akisussaasuusoq Norgemi aalisarneq
pillugu aviisimut Fiskeribladet.no-mut qaammat kingulleq oqarpoq.
Aalisakkat ikerinnarmiut, matumani
avaleraasartuut, pillugit pisassiissutit agguataarneri ukiorpassuarni
isumaqatigiinngissutaasarsimapput. Savalimmiut, Tuluit Nunaat, EU, Island
Norgelu avaleraasartuut pillugit ataatsimoorussamik
isumaqatigiissuteqarnissamut isumaqatigiissinnaasimanngillat. Tamanna
ilisimatuut innersuutaat sippungaatsiarlugit avaleraasartoorniartoqartarneranik
kinguneqarpoq. Taamaalilluni aalisapiluttoqarluni.
Annertuseriarujussuartut
Ukiumut agguaqatigiissillugu avaleraasartuut 1 million tonsit sinnerlugit
pisarineqartarput. Ukioq manna Norgemi avaleraasartoorniarnermi aatsaat taamak
annertutigisumik pisaqartoqartigissaaq. Norgemi avaleraasartuut 3 milliarder
koruuninik naleqartut pisarineqarput. 2019-imut sanilliullugu amerliartupiloorput,
tassami avaleraasartuut 1,6 milliarder koruuninik naleqartut 2019-imi
pisarineqarput. Kalaallit umiarsuaatileqatigiiffii avaleraasartoorniarnermit ukioq manna qanoq
isertitaqartiginersut suli pisortatigoortumik naatsorsorneqarsimanngillat. Pisassiissutigineqartunit
48.000 tonsinit 14.000 tonsit pisarineqarmata Kalaallit Nunaat ukioq manna
avaleraasartoorniarnermi peqataanngilaq.
Sikuaq Trawlip aalisariutaa Svend C. 7.100
tonsinik pisassinneqarami 4.400 tonsinik aalisarpoq
– Aalisarneq tamaat silarlullunilu
pisakiffiuvoq, ingerlatseqatigiiffimmi pisortaq Carl Christensen Sermitsiamut
sapaatip-akunnera kingulleq oqarpoq.
