Savalimmiuni umiarsuaatileqatigiiffiit avaleraasartuunik pisassiissutit apparujussuarnerannit eqqugaassasut

Immap uumasuinik ilisimatuut mianersoqqusillutillu Atlantikup avannaani ukiorpaalunni avaleraasartoorniapilunneq unitsikkumavaat. Pisassiissutit appariapiloornerat annertuumik kinguneqassaaq, Færøernes Pelagiske Organisationimi pisortaq isumaqarpoq.

Ukiuni arlalinni isumaqatigiinnginneq pisareersimavoq kvotinik agguataarinninnermi aalisakkat pelagiskiusut, tassunga ilanngullugu makrel. Savalimmiut, Norge, Tuluit Nunaat, EU, Island aamma Norge isumaqatigiissuteqarsinnaasimanngillat makrel pillugu isumaqatigiissummik ataatsimoorussamik. Tamanna kinguneqarpoq makrelimik aalisarneqarnera ilisimatuut innersuussutaannit amerlanerujussuarmik. Tamanna aalisarnermik annertuumik kinguneqarpoq.
Saqqummersinneqarpoq

Immap uumasuinik ilisimatuut Atlantikup avannaani avaleraasartoorniapilunnerujussuaq pillugu ukiorpassuarni mianersoqqusereersut avaleraasartoorniarneq aalisarnermik ingerlatseqatigiiffinnut arlalinnut taamaatikkunarpoq.

Pisassiissutit appartingaatsiarneqassagunarmata Savalimmiuni Norgemilu umiarsuaatileqatigiiffiit pingaarnertut aalisartuusut annermik eqqugaassapput.

Immap uumasuinik ilisimatuut Atlantikup avannaani avaleraasartoorniapilunnerujussuaq pillugu ukiorpassuarni mianersoqqusereersut avaleraasartoorniarneq aalisarnermik ingerlatseqatigiiffinnut arlalinnut taamaatikkunarpoq.

Pisassiissutit appartingaatsiarneqassagunarmata Savalimmiuni Norgemilu umiarsuaatileqatigiiffiit pingaarnertut aalisartuusut annermik eqqugaassapput.

Aalisarnermut annertuumik kinguneqassasoq Naalakkersuisut, matumani Thorshavnimi naalakkersuisut, nunani tamalaani immami ilisimatusarnermut siunnersuisoqatigiit, ICES, Atlantikup avannaani avaleraasartassiissutit aappaagu 22 procentimik appartinnissaat malissappassuk Savalimmiuni aalisakkerinermik suliffeqarfissuarnut annertuumik kinguneqassaaq.

– Soorunami. Umiarsuit aningaasarsiornerat sinneqartoorutaallu minnerulerlutillu nunatta karsia pisanit akileraarutitigut isertitakinnerulissaaq. Suliffeqarfissuilli pingasut arfineq-marlunnik aaliusariuteqartut kattuffitsinni ilaasortaasut isumannaallisarluarsimapput, Færøernes Pelagiske Organisationimi, tassa Savalimmiuni ikerinnarsiorlutik aalisartut peqatigiiffianni, pisortaq Jogvan Jespersen Sermitsiamut naqissusiivoq.

Savalimmiuttaaq ukiuni kingullerni avaleraasartuunik annertuunik pisassinneqartarsimasut aamma ilanngullugu nassuerutigaa

Savalimmiunut 2024-mi pisassiissutut 68.000 tonsiupput, taakkulu 2023-mi pisassiissutinut sanilliullugit affai sinnerlugit appariaataapput. Umiarsuit Savalimmiuneersut siorna 170.000 tonsinik aalisarput. Savalimmiuni aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit naapertorlugit avaleraasartassiissutit ukioq manna appasinnerusut pisanut akitsuutinut atatillugu Savalimmiut nunaata karsiannut 70 millionit koruunit sinnerlugit annaasaqarfigissagaa naatsorsuutigineqarpoq.

Milliardærit Immami ilisimatusarnermut nunani tamalaani siunnersuisoqatigiit, ICES, Atlantikup avannaarni aalisapilunneq pillugu maanna mianersoqquseqqipput. Ingammik Norgemi Savalimmiunilu aaliusariussuit pisaqangaatsiarsinnaasut pisassiissutitik sipporlugit ukiorpaalunni avaleraasartoorniarsimapput.

Aappaagumnut pisassiissutit 22 procentimik appartinneqartariaqarput, immami ilisimatusarnermut nunani tamalaani siunnersuisoqatigiinni, ICES-imi, ilisimatuut isumaqarput. Immami ilisimatusartuttaaq 2025-mi pisassiissutigineqartussat 577.000 tonsiussasut innersuutigaat. Tamanna ukioq manna pisarineqartussatut naatsorsuutigisaniit 40 procentimik appasinneruvoq.

Savalimmiuni umiarsuarpassuit

Savalimmiuni aalisariutit ikerinnarsiutit pisaminnik ilaatigut nunami tunisassiorfinnut sisamanut tulaassuisartut 20-it missaanniipput. Islandittaaq 20-t missaannik umiarsuaqarpoq, Norge 80-it missaanni umiarsuaqartoq. Kalaallit Nunaat umiarsuarnik ikitsuinnarnik, pisaminnik Savalimmiuni Islandimilu tunisassiorfinnut tulaassuisarsimasunik, peqarpoq.

– Savalimmiuni aalisariutit ikerinnarsiutit tunisassiorfiillu avaleraasartoorniarnermi pisassiissutit appartinneqarnerat pissutigalugu siunissami unammillernartoqalissapput. Umiarsuaatileqatigiiffiilli suliffeqarfiillu aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu ajornavianngillat, økonomi Hans Ellefsen, Savalimmiuni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasoq, Sermitsiamut oqarpoq.

Avaleraasartoorpassuit Savalimmiuni naalakkersuisut Savalimmiuni aalisakkerinermut ingerlatseqatigiiffinnut 2010-mi annertuumik avaleraasartoortassiimmatali ilaqutariit marluk ingerlatseqatigiiffinni Christian i Grótinumimi Framherjimilu piginnittuusut Savalimmiuni nittartakkakkut tusagassiivik Frihedsbrevet.fo naapertorlugu milliardærinngorsimapput. Tamanna Sermitsiap ukioq manna aggustimi oqaluttuaraa.

Aammattaarli pisassiissutit ukioq manna appartinneqarnerisigut ilaatigut Savalimmiuni Norgemilu umiarsuaatileqatigiiffiit avaleraasartuunut akinik siornamut sanilliullugu qaffasinnerujussuarmik pissarsisimapput. – Ukiut qulit sinnerlugit avaleraasartoorniarluarsimavugut, Leif Nøttestad, Norgemi immami uumassusilinnut ilisimatusarfimmi avaleraasartuut pillugit ilisimatusarnermut akisussaasuusoq Norgemi aalisarneq pillugu aviisimut Fiskeribladet.no-mut qaammat kingulleq oqarpoq.

Aalisakkat ikerinnarmiut, matumani avaleraasartuut, pillugit pisassiissutit agguataarneri ukiorpassuarni isumaqatigiinngissutaasarsimapput. Savalimmiut, Tuluit Nunaat, EU, Island Norgelu avaleraasartuut pillugit ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarnissamut isumaqatigiissinnaasimanngillat. Tamanna ilisimatuut innersuutaat sippungaatsiarlugit avaleraasartoorniartoqartarneranik kinguneqarpoq. Taamaalilluni aalisapiluttoqarluni.

Annertuseriarujussuartut

Ukiumut agguaqatigiissillugu avaleraasartuut 1 million tonsit sinnerlugit pisarineqartarput. Ukioq manna Norgemi avaleraasartoorniarnermi aatsaat taamak annertutigisumik pisaqartoqartigissaaq. Norgemi avaleraasartuut 3 milliarder koruuninik naleqartut pisarineqarput. 2019-imut sanilliullugu amerliartupiloorput, tassami avaleraasartuut 1,6 milliarder koruuninik naleqartut 2019-imi pisarineqarput. Kalaallit umiarsuaatileqatigiiffii avaleraasartoorniarnermit ukioq manna qanoq isertitaqartiginersut suli pisortatigoortumik naatsorsorneqarsimanngillat. Pisassiissutigineqartunit 48.000 tonsinit 14.000 tonsit pisarineqarmata Kalaallit Nunaat ukioq manna avaleraasartoorniarnermi peqataanngilaq.

Sikuaq Trawlip aalisariutaa Svend C. 7.100 tonsinik pisassinneqarami 4.400 tonsinik aalisarpoq

– Aalisarneq tamaat silarlullunilu pisakiffiuvoq, ingerlatseqatigiiffimmi pisortaq Carl Christensen Sermitsiamut sapaatip-akunnera kingulleq oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS