Qasigiannguani,
Qeqertarsuarmi Kangaatsiamilu nunap immikkoortortaani suluusalinnut
mittarfissanut periarfissat pillugit misissuinerup inernera 2020-mi
saqqummiunneqartoq naapertorlugu illoqarfinni pineqartuni suluusalinnut
mittarfiliornissaq imminut akilersinnaanngitsutut inerniliunneqarpoq,
akerlianillu qulimiguullit nutaaliaanerusut atorlugit timmisartuussisarnissaq
innersuussutigineqarluni. Tamannali uniffiginagu suluusalinnut
mittarfiliorsinnaanermut periarfissat suli sukumiinerusumik qulaajaaffigineqarnissaat
siunertaralugu misissuinerit 2027 ilanngullugu ingerlanneqassassaasut,
Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen,
Siumut, junimi paasissutissiivoq.
Qasigiannguani,
Qeqertarsuarmi Kangaatsiamilu nunap immikkoortortaani suluusalinnut
mittarfissanut periarfissat pillugit misissuinerup inernera 2020-mi
saqqummiunneqartoq naapertorlugu illoqarfinni pineqartuni suluusalinnut
mittarfiliornissaq imminut akilersinnaanngitsutut inerniliunneqarpoq,
akerlianillu qulimiguullit nutaaliaanerusut atorlugit timmisartuussisarnissaq
innersuussutigineqarluni. Tamannali uniffiginagu suluusalinnut
mittarfiliorsinnaanermut periarfissat suli sukumiinerusumik qulaajaaffigineqarnissaat
siunertaralugu misissuinerit 2027 ilanngullugu ingerlanneqassassaasut,
Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen,
Siumut, junimi paasissutissiivoq.
Sulialli
sukkanerusumik ingerlasariaqartut Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimi
Siumut isumaqarpoq.
Kommune
Qeqertalik siuttuussasoq
Qasigiannguani,
Qeqertarsuarmi Kangaatsiamilu suluusalinnut mittarfiliornissamut piareersaatit
aallartinnissaat pillugu, Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimi Siumut
junimi aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq. Aqqusernit mittarfissap
tungaanukartut suliarineqarsimatinnagit suluusalinnut mittarfiliassat
sanaartorneqarlutik aallartinnissaat ajornakusoorsinnaasut, Kommune
Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimi ilaasortaq aamma Siumup gruppiani
siulittaasoq Aqqa Samuelsen isumaqarpoq.
- Suluusalinnut
mittarfiit Kommune Qeqertalimmi angallannikkut takornariaqarnikkullu
inerisaanissamut iluaqutaasussaapput, taamaattumik kommunitut soqutigalugu
suliassaq pimoorullugu maannangaaq aallartittariaqarparput.
- Naalakkersuisuni
Inatsisartunilu Kommune Qeqertalimmi suluusalinnut mittarfiliassat
oqallisaasarsimapput, assigiinngitsunillu isummersorfigineqarlutik, kisiannili
mittarfiliassat oqallisigiinnarnagit maannakkut timitaliiniarluni sulineq
kommunimiit siuttuuffigalugu aallartittariaqarput, taanna oqarpoq.
Naalakkersuisunut
piumasaqartut
Kommune
Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimi Ataatsimiititaliaq Inoqarfik siorna Nuummut
angalanermini Kommune Qeqertalimmi suluusalinnut mittarfiliassat aningaasanut
inatsimmut ilannguteqqinnissaat pillugu Naalakkersuisunut piumasaqarpoq.
- Mittarfiliornissanut
piareersarnissamut kommunalbestyrelsemi ukioq 2025-mut ukiunilu tulliuttuni
missingersuutini aningaasaliisariaqarpugut, suliniummilu matumani
Namminersorlutik Oqartussat, Naalakkersuisut Inatsisartullu qanimut
suleqatigissallugit pinngitsoorneqarsinnaanngillat, Aqqa Samuelsen oqarpoq.
Siunnersuut
Ataatsimiititaliamut susassaqartumut ingerlaqqippat aqqusernit suluusalinnut
mittarfiliassat tungaanukartut piareersarnissaannut qulaajaanerit
ingerlanneqassapput.
- Taamatut
siunnersuuteqarluta Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelse isummernissaanut
periarfissipparput, neriulluta siunnersuut ilassilluarneqarumaartoq, taanna
oqarpoq.
Qasigiannguit mittarfittaartariaqartoq
Qasigiannguani
mittarffik 799 meteri sanaartorneqassappat, taanna 110 millioner koruuninik,
taassumalu saniatigut nunagissaanissaq mittarfimmullu aqquserniornissaq 19
millionit koruuninik akeqartussatut misissingersuusiorneqarpoq.
Qasigiannguit
1.000-it sinnilaarlugit inoqarpoq ukiumullu qulimiguulinnut mittarfimmiit inuit
1.100-t missaanniittut aallarsimapput, qulimiguulillu 250-eriarluni
aallarsimalluni, agguaqatigiissikkaannilu aallarnermi ataatsimi ilaasut sisamat
missaanniittarsimapput. Qasigiannguani suluusalinnut mittarfiliortoqassappat
pisariaqarnerpaanik atortulerlugu mittarfimmik tikittarfimmik aallartarfimmillu
225 kvadratmeterit missaannik angitigisumik sanaartortoqarsinnaasoq
misissuinermi erserpoq, taannalu inunnut 20-nut inissaqartitsissaaq.
Kisiannili Dash
8-it atorlugit ilaasunik angallassineq imminut akilersinnaanngitsoq, tamannalu
angalasussat ikippallarnerannik pissuteqartoq misissueqqissaarnermi aamma
erserpoq.
Qasigiannguani
suluusalinnut mittarfinnik sanaartorneqassappat Mittarfeqarfiit
aningaasaqarnikkut annertuumik artukkerneqartussaasut, tassungalu suluusalinnut
mittarfiit ingerlanneqarnerat qulimiguulinnut mittarfiit ingerlanneqarnerannut
naleqqiullugu akisunerunerannik ilaatigut peqquteqartoq erserpoq.
Angalasussallu taamak ikitsigitillugit aningaasartuutit angallassinermi isertitassanit
matussuserneqarsinnaanngitsut paasinarsivoq.
Qasigiannguanili
suluusalinnut mittarfiliornissaq avaqqunneqarsinnaanngitsoq, Aqqa Samuelsen,
Qasigiannguani najugaqartoq isumaqarpoq.
- Qasigiannguani
imaatigut silaannakkullu angallasineq ukiorpassuarni ilungersunartumik
inissisimavoq, tamannalu innuttaasunut eqquiinnarani illoqarfimmi
inuussutissarsiornikkut ineriartornissamut annertuumik killiliivoq, taanna
oqarpoq.
Qulimiguullit
massakkut atorneqartut nutaaliaanerusunik taarserneqarlutik, massakkutut
qulimiguulinnik ingerlatsineq Qasigiannguani ingerlatiinnarneqassasoq,
misissueqqissaarnerit kingunerisaannik siunnersortit innersuussutigaat.
