Sunngiffimmi piniartut Great Greenlandimut tunisisalerusupput

Kujataani tapertaralugu piniartartut ukiumut puiserpassuarnik pisaqartarput, taakkuli puisit amiinik Great Greenland A/S-imut tuniseqqusaannginnamik, amminik eqqaaginnarnissaq pinngitsoortinniarlugu ameq ataaseq 150 koruunilerlugu piniartunut tunisarpaat. Piniartup ameq tunereeraangamiuk 150 koruunit tapertaralugu piniartumut tunniuttarpaa.

Tapertaralugu Aalisartut Piniartullu Kattuffiata, TAPK-ip ilaasortamik tunisinermut tapiissutitalimmik puisit amiinik tunisinnaalernissaat ukiuni arlalinngortuni ujartortaraluarpaat, tamannali suli maannakkumut iluatsinnikuunngilaq. Tapertaralugu piniartartut Great Greenlandimut puisit amiinik tunisisinnaalernissaat piaartumik ammaanneqartariaqartoq, Qaqortumi tapertaralugu piniartut ukiumut puiserpassuarnik pisaqartartut, oqarput.

Taamatulli pilersaaruteqartoqanngitsoq, Great Greenlandip pisortaa Preben Møller oqarpoq.

 Paasisinnaanngilluinnaraa

Qaqortumi tapertaralugu piniartartoq Aqqa Berthelsen, pinialunnermik meeraanerminiilli sungiussisimavoq, ukiumullu puiserpassuit taassuma pisarisarpai. Naak Great Greenland Qaqortumi inissisimagaluartoq, puisittami amerpassui ammerivimmut tunisinnaanngilai, amminillu eqqaaginnarnerujussuaq taassuma pissusissamisoortutut isiginnginnamiuk, siorna oktoberiminngaanniit ukioq manna juni tikillugu puisit amii 80-it missaanniittut, ataaseq 150 koruunilerlugu Qaqortumi piniartunut tunivai. Piniartup puisip amia Great Greenlandimut tunereeraangamiuk, 150 koruunit tapertaralugu piniartumut tunniuttarpai.

Puisillu amiinik Great Greenlandimut tunisisinnaatitaannginnertik Aqqa Berthelsenip paasisinnaangilluinnarpaa.

- Tapertaralugu piniartartut nunatsinni ukiumut puiserpassuit pisarisarpaat, taakkuli ammerivimmut tunineqarsinnaanngillat, tamannalu nunatsinni pisuussutinik uumassusilinnik atorluaanissamik politikkikkut oqariartuuteqartarnermut naapertuutinngilluinnarpoq pissusissamisooranilu.

- Puisit pisatta amiinik piniartunut tunisisarnitsigut Great Greenlandimut amernik pilersueqataasugut oqartoqarsinnaavoq. Toqqaannartumilli ammerivimmut tunisisinnaatitaalertuugaluarutta suli amerlanerujussuarnik pilersueqataasinnaagaluarput, tamannali tupinnaannartumik ammaanneqarumanngilaq, taanna oqarpoq.

Kalaallit Nunaani inuuniarneq akitsoriartormat tapertaralugu piniartartut puisit amiinik tunisisalertuuppata, tamanna ilaqutariinnut sulisartukkormiunut aningaasatigut annertuumik iluaqutaassagaluartoq, Aqqa Berthelsen isumaqarpoq.

 Killilersuineq sakkortuallaartoq

Qaqortumi tapertaralugu piniartartoq Klaus Kleist puisit ullormut qulit tungaanut ilaannikkut pisarisinnaasarpai, amiilu piniartumut tunisarpai.

- Puisit amiinik tunisisinnaanatalu neqaanik kalaaliaqqami tuniniaaqqusaanngilagut, taamaattumik taama sakkortutigisumik killilersuineq ingasappallaaqaaq. Allatuulli ulluinnarni aningaasartuutit akiligassanullu matussutissaqartariaqarpugut, taamaattumik suliffitta saniatigut tapertaralugu isertitaqalaarnissarput pisariaqartittarparput.

- Ammerivik puisit amiinik amigaateqartoq tusartuarparput, uagullu tunisisinnaatitaalertuugutta tunisagut iluaqutaasinnaassagaluaqaat. Taamaattumik tapertaralugu piniartartut puisit amiinik tunisisinnaalernissaat politikkikkut piaartumik aaqqiiffigineqartariaqarpoq, Klaus Kleist oqarpoq.

Kujataani tapertaralugu piniartartut puisit amiinik piniartunut tunisisarnerat atugaasorujussuusoq, Narsami aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq aamma KNAPK-p ataani Piniarneq Pillugu Siunnersuisooqatigiinni ilaasortaq, Ole Jørgen Davidsen oqarpoq.

Piniarneq Pillugu Siunnersuisooqatigiinni piffissami aggersumi pineqartoq oqaluuserineqassasoq, tamatumalu kingorna tamanna isummerfigineqarumaartoq, taassuma oqaatigaa.

 Piviusunngornavianngitsoq

Tapertaralugulu piniartut puisit amiinik tunisisinnaalernissaannut atatillugu tunisinermi tapiissutit 1 million koruunit missaat aningaasanut inatsisikkoorlugu immikkoortinneqarnissaat, Great Greenlandip pisortaata Preben Møllerip ataasiarani Naalakkersuisunut kissaatigisarsimagaluarpaa – tamannali maannamut piviusunngortikkuminaassimasoq, pisortap siusinnerusukkut Sermitsiamut oqaatiginikuuaa.

Kisiannili tapertaralugu piniartunut isumallualersitsisinnaasumik taanna maannakkut oqaasissaqanngilaq.

- Ukiup qaammataani siullerni pingasuni tapertaralugu piniartartut amernik tunisisinnaanissaat Naalakkersuisunut kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi allaqqagaluarpoq, kisianni puisit amii ukioq manna tunisat siorna taamaalineranut naleqqiullugu 4.000-it sinnilaarlugit amerlanerupput.

- Taamaattumik tapertaralugu pinialuttartut puisit amiinik tunisisinnaalernissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq, pisortaq oqarpoq.

Puisit amii ukiumut 30.100-t missaanniittut Great Greenlandimut tunineqarsinnaapput, siornali ammit 26.000-it sinnilaarlugit taamaallaat tunineqarput.

Tapertaralugu piniartut tunisinermut tapiissutitalimmik puisit amiinik tunisinnaalerpata, puisit amii ukiumut tunineqartartut 3.000-iniik 5.000-it tungaannut qaffassinnaagaluartut, Preben Møller oqarpoq.

Akileraarutit suli ilanngaatiginagit aataap allattuuaqqallu amianik tunisinermi 478 kronit, aamma natsiup amiata 70 centimeterit tungaanut angitigisup tuninerani 329 kronit kiisalu natsiup amiata 70 centimeterinit anginerusup tuninerani 358 kronit akigitinneqartarput.