Air Greenlandip Danmarkip nunattalu akornanni ilaasorisartagaasa danskit timmisartuutileqatigiiffiat attartortitsisartoq Jettime takornartarinngilaat. Air Greenland sinnerlugu Jettime ilaatigut Narsarsuarmut timmisartuussisarpoq – taamatuttaaq Billundimiit Aalborgimiillu Kangerlussuarmut timmisartuussinerni Jettimep timmisartuutai attartorneqartarput.
Taakku ingerlatseqatigiiffiit marluk ukiut 20-t matuma siorna suleqatigiillualerput – tamannalu immikkuullarissumik pissuteqarpoq.
Air Greenlandip Danmarkip nunattalu akornanni ilaasorisartagaasa danskit timmisartuutileqatigiiffiat attartortitsisartoq Jettime takornartarinngilaat. Air Greenland sinnerlugu Jettime ilaatigut Narsarsuarmut timmisartuussisarpoq – taamatuttaaq Billundimiit Aalborgimiillu Kangerlussuarmut timmisartuussinerni Jettimep timmisartuutai attartorneqartarput.
Taakku ingerlatseqatigiiffiit marluk ukiut 20-t matuma siorna suleqatigiillualerput – tamannalu immikkuullarissumik pissuteqarpoq.
- Jettime timmisartuutitsinnit Airbus A-330-mit minnerusunik timmisartuuteqarpoq, timmisartuuterpulli pilersaarutaasumik pilertortumilluunniit teknikkikkut aserfallatsaalineqarlunilu suliarineqartussanngoraangat Jettime suleqatikkuminaqisoq paasivarput, Air Greenlandimi Network & Revenue Managementimi aqutsisoq Tomas Leth Jørgensen oqarpoq.
Aningaasanik sipaarneq
- Atorfissaqartitsilerfitsinni timmisartut attartorneqarsinnaasut misissortarpagut, Jettimellu Københavnimi uninngaveqartarnera iluaqutaaqaaq. Taamaalilluta timmisartumik ilaasoqanngitsumik inuttaanillu ullormik ataatsimik sioqqutsilluta Kastrupimukartitsinissaraluarput sipaarfigisarparput. Jettime tassatuaapput ingerlatseqatigiiffinni timmisartunik ullormut attartortitsisartuni kisiartaallutik Københavnimi uninngaveqartartut.
Air Greenlandip timmisartorsuaqqaatini Kunuunnguaq – Boeing 757 – timmiartuutileqatigiiffimmut allamut 2010-mi tunivaa, taamaalilluni Air Greenland Jettimelu qaninnerusumik suleqatigiilerlutik. Tassami Kunuunnguaq taamani aalajangersimasumik Narsarsuarmukartartuuvooq, timmisartorsuimmi Airbus 330-t Norsatut Tuukkatullu ittut mittarfiup naappallaarnera pissutigalugu Narsarsuarmut missinnaanngimmata.
Taamaalillunilu Jettime ikiuutilerpoq. Timmisartuutileqatigiiffiup timmisartuutai minnerumaat tassaapput Boeing 737-t Narsarsuarmut missinnaalluartut. Taassuma saniatigut Jettimep timmisartortartui mittarfinnut immikkoortitanik C-nik taaneqartartunut missinnaanissaminnut immikkut ilinniarsimasuupput, Narsarsuarmilu mittarfik C-tut nalunaarsugaavoq.
Timmisartortartut immikkut sungiusakkat
Air Greenlandip ilaasorisartagai Jettimemi timmisartumi inuttanik naammagisimaarinnipput.
Uani Billundimeersup Lene Grønkjærip angalanerminut qujalluni Jettimemi saqisut ningiuat Birgit
Grønbæk nissiakkamik tunivaa.
Assi: Jesper Hansen
- Uagut timmisartortartutta saniatigut Atlantic Airwaysip aamma Jettimep timmisartortartui kisimik mittarfinnut immikkoortitanut C-nut missinnaapput, taamaattumik Jettime Narsarsuarmut taamanili timmisartuussisartutut attartortalerparput, Tomas Leth Jørgensen oqarpoq.
- Timmisartortartugut 40-t missaaniittut mittarfinnut immikkoortitanut C-nut missinnaapput. Taakku mittarfinnut allanut miffigiuminarnerusunut aamma timmisartortarput, Narsarsuarmulli timmisartuussisinnaajuaannarnissatsinnut timmisartortartugut naammapput, Jettimemi tuniniaanermut pisortaq (CCO) John Uggerhøj oqarpoq.
SAS Kangerlussuarmut naggataarluni 2007-mili timmisartuussisarunnaarmat Københavnip Kangerlussuullu akornanni angalarusuttut amerligaluttuinnalerput – Jettimeaasiit ikiuutilerpoq pingaartumik aasaanerani timmisartuussisalerluni.
- Norsaq Københavnip Kangerlussuullu akornanni piffissap ilaani ullormut marloriartittarlugu misilipparput, timmisartorsuarli Kangerlussuarmut unnuakkut mittarnerani usilersuisut amerlanerusut pisariaqartinneqalerput, sivitsorneranilu taama ingerlaannarsinnaajunnaarluni. Taava Jettime uagut timmisartorsuatta aallarfissaanit akunnialunnik kingusinnerulaartumik aallartussanngorlugu attartortalerparput, Tomas Leth Jørgensen oqarpoq.
- Billundimiit timmisartuussisalerneq aamma Aalborgimiit misiliutigalugu timmisartuussisalerneq aallartippoq. Jettime Jyllandimi mittarfinni pineqartuni marlunni aallartarfeqarmat taamaaliortoqarsinnaavoq – aamma taamaalilluta timmisartunik ilaasoqanngitsunik attartortariaqannginnerput sipaarutigivarput.
Jettime oqaatsillu
Jettimep timmisartuutaani ingerlatseqatigiiffiup kalaallisut oqaluttunik inuttaqartitsisinnaannginnera ilungersunartuuvoq.
- Kalaallisut oqaluttunik timmisartumi inuttaqartitsisinnaanermut periarfissat Jettime suleqatigalugu misissoreerparput, aningaasartuutissanulli naleqquttumik aaqqiissuteqartoqarsinnaasimanani, Tomas Leth Jørgensen nassuiaavoq.
- Aammalumi ajornartorsiutaarujussuarsimanngitsoq paasinarsivoq. Timmisartuussiffigisartakkatsinni tamani ilaasut naammagisimaarinninnerannik misissuisarpugut – uagullu nammineq timmisartuussisarnigut Jettimellu timmisartuussisarneri assigiinngissuteqangaanngillat. Akerlianilli Jettimep inuttai tamakkiisumik isigalugu iluarisimaarneqarput.
- Tamanna eqqumaffigaarput. Air Greenlandimut sullissisarnitta saniatigut angalatitseqatigiiffissuit kiattunukartitsisartut amerlanerpaartaat sullitaraagut – ilaasunillu sullissilluarnissarput angalatitseqatigiiffinnit piumasaqaataasaqaaq. Taamaammat sullissilluarusussuseqarnerput suliffeqarfitsinnut ilaavoq, Jettimemimeersoq John Uggerhøj oqarpoq.
Coronap ilungersunartorsiortitsinera
Jettimep timmisartut Boeing 737-t aqqanillit 189-it tungaanut ilaasoqarsinnaasut ullumi attartortittagarai. Ajornaatsuinnaasimanngilarli. Timmisartuutileqatigiiffippassuimmi allat assigalugit Jettime coronamit ilungersunartorsiortitaasut ilagaat – sulisullu tamapajaasa soraasereerlugit naqqaniit aallarteqqittariaqarput. Coronap tuniluuterujussuarunnaarnerani timmisartuussinerit aallarteqqimmata timmisartuutileqatigiiffik pingasuinnarnik timmisartuuteqarpoq Air Greenlandilu kisiat sullillugu.
Jettimep timmisartua Boeing 737
Kangerlussuarmut meqqammersoq.
Assi: Jesper Hansen
- Jettimemik suleqateqarnerput iluarisimaarparput, timmisartuutileqatigiiffiullu coronap kingorna ingerlaannarsinnaanera nuannaarutigalugu, timmisartuutileqatigiiffiimmi tamarmik eqqugaarujussuarput, Tomas Leth Jørgensen oqarpoq.
- Jettimemik suleqateqaannassaagut. Maannamuugallartoq 2025 ilanngullugu 2026-mullu sivitsuisinaanermut periarfissaqarluni. Tuukkap tapertassaanik minnerusumik maanna misissuileruttorpugut, timmisartunilli nutaanik maannamuugallartoq tuniniaasoqarneruvoq.
- Europami maanna timmisartussaasuasoqarpoq, Europamilu ingerlatitseqatigiiffissuit tamarmik angummanniarlutik timmisartunik attartorusupput. Assersuutigalugu SAS Jettimemut aamma attartungaatsiartarpoq, taamaammat uagut Jettimemik isumaqatigiissuteqarnerput ukiunut tulliuttunut qularnaarinninniarluni isumatusaarneruvoq.
Jettime danskip aningaasarsiornermik ingerlatallip Lars Thuesenip pigivaa. Jettime maanna 450-inik sulisoqarpoq. Svenskeq Anders Fred pisortaaneruvoq. Jørgen Holme Savalimmiormiut timmisartuutileqatigiiffianni Atlantic Airwaysimi pisortaareerluni Jettimemi 2016-imiit 2024-mi marsip aallaqqaataata tungaanut pisortaavoq. Tamanna sioqqullugu ilaatigut SAS-imi sulivoq, Air Greenlandimilu 2000-imiit 2002-mut tuniniaanermut pisortaalluni.
Aaqqissuisoqarfiup nassuiaataa: Danskit timmisartuutileqatigiiffiat allaaserisami Jettime-mik taagorparput, naak 2020-mi
