Inatsisartut
takornariartitsinermik inatsimmik assortuussutaaqisumik akuersinerisa kingorna,
ilaatigut nunatsinni takornariartitsinermi qallunaat angalatitseqatigiiffiinit
aningaasaliisunillu isornartorsiuineq nipaarutingajavippoq. Ingerlatsisunut ukioq manna Naalakkersuisut
takornariartitsinermut inatsisissamut siunnersuutaannut isornartorsiuisuni
Albatros Travel nipitunerpaanut ilaavoq.
Albatros Travel
ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaannit koruuniluunniit ataaseq anninnagu,
Kangerlussuarmi Ilulissanilu millioninik untritilinnik arlalinnik
aningaasaliivoq.
Søren Rasmussen,
ingerlatseqatigiiffimmi siulittaasuullunilu pilersitsisoq, takornariartitsineq
pillugu inatsit Kalaallit Nunaannut, Kalaallillu Nunaanni
takornariartitsinermut ajunaarnersuannguussinnaasoq, maajimi Sermitsiamut
oqarpoq.
– Aningaasat
taakku inatsisimmi nutaami Kalaallit Nunaanni takornariartitsinerup taamaallaat
inunnit ingerlatseqatigiiffinnilluunniit Kalaallit Nunaanni
angerlarsimaffeqartunit ingerlanneqartarnissaanik inatsimmi nutaami
piumasaqarnikkut sukkasuumik tammarsinnaasut, siunnersuummik sakkortuumik
isornartorsiuinerminut atatillugu oqarpoq. Takornariartitsinermut inatsisip aningaasatigut kinguneqaatai tassannga
erseqqinnerusumik oqaatigineqarsinnaanngillat.
Albatrosilli
utoqqartaa ullumikkut tassanngaannaq nipaarsaaleriasaarpoq,
isornartorsiutaasinnaasunillu oqaaseqarumajunnaavilluni.
Tamannalu
patsisissaqarluarpoq:
– Arlaleriarluta
isumarput, Sulisitsisut, Dansk Erhvervip tusarniaanermilu akissuteqartut
tamangajaviinut assingusoq anittareerparput. Sunniuteqarsimanngilarli,
taamaammallu itisiliineroqqinnissaq tunngavissaqarsorinanngilaq.
Taama
angalatitseqatigiiffimmik Albatros Travelimik pilersitsisoq piginneqataasorlu
Søren Rasmussen maanna Sermitsiamut oqarpoq.
Immikkut
akuerineqarnissamut periarfissaq Inatsisit ulloq 1.
januar 2025 atuutilissaaq. Eqqartuussissuserisut Nuna Law LinkedInimi ima
eqikkaavoq:
”Inatsit
suliffeqarfinnut takornariartitsisunut, Kalaallit Nunaanni takornarianut
ulluinnarluni angalanernik, angalanernillu ullunik arlalinnik
sivisussuseqartunik neqerooruteqartunut atorneqarsinnaavoq. Inatsisillu
hotelinut suliffeqarfinnullu angallassisunut atuutinngilaq.”
Suliffeqarfimmik
takornariartitsinermik ingerlatsisunut akuersissuteqarnissamik piumasaqaat
eqqunneqartoq, Nuna Law ilanngullugu allappoq. Akuersissuteqartut Kalaallit
Nunaanni najugaqartutut inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimallugillu
tamakkiisumik akileraartartussaapput. Ingerlatseqatigiiffinni aningaasat
piginneqatigiissutit taasisinnaassutsillu 67 procentii inunnit siuliani
piumasaqaatinik naammassinnittunit pigineqassapput.
Suliffeqarfiit
takornariartitsinermik ingerlatsisut piumasaqaatinut immikkut
akuerineqarnissamut qinnuteqarsinnaapput. Immikkut akuersissutit ukiuni
marlunni tuuttut tunniunneqartarput, ukiullu marluk angullugit
sivitsorneqarsinnaallutik.
Naak inatsit ulloq 1.
januar 2025 atuutilersussaagaluartoq, taamaattoq ulloq 1. januar 2027 tikillugu
suliffeqarfinnut takornariartitsinermik ingerlataqartunut, inatsisip
atuutilerfissaa sioqqullugu inatsisit malillugit ingerlatsisunut
atuutissanngitsoq, Nuna Law allappoq.
Juulummut Suulummullu inatsit Kalaallit Nunaanni
takornariartitsineq pillugu inatsit siulleq aamma ”Suulummut Juulummullu
inatsit”-mik taagorneqarpoq – tassa Albatros Travelimi piginnittoq Søren
Rasmussen Topas Explorer Groupimilu piginnittoq Jørgen Sølvsten Nielsen
atsiullugit, taama nittartakkakkut tusagassiivik standby.dk allappoq.
Suliffeqarfiit taakku
ukiorpaalunni maaniipput, maanilu millioninik qulikkaanik arlalinnik
amerlassusilinnik aningaasaliillutik.
Topasimi siulersuisut
siulittaasuat Jørgen Sølvsten Nielsen inatsit pillugu ima oqarpoq:
– Tamanna
politikikkut aalajangerneruvoq, taannalu aallaavigisariaqarparput. Soorunami
aalajangerneqartut ataqqivagut. Akuerineqartut aallaavigisariaqarpagut, Topasip
utoqqartaa Jørgen Sølvsten Nielsen Sermitsiamut oqarpoq.
Suliffeqarfissuaq
Topas qallunaanni nunatsinni hotelinut takornariartitsinernullu
annertunerpaamik aningaasaliisuuvoq, tassa 350 million koruunit missaannik.
- Aalajangerneqartoq soorunami ataqqivarput. Maannalu akuerineqartoq aallaavigissavarput, Topasip utoqqartaa Jørgen Sølvsten Nielsen oqarpoq.
Foto: Topas
Suliffeqarfissuaq
Jørgen Sølvsten Nielsenimit erneranillu pingasunit, Jacob, Lasse aamma Gorm
Sølvsten Nielsen pigineqarpoq. Suliffeqarfiup umiarsuaatileqatigiiffik Disko
Line tamakkiisumik pigaa, Nuuk Water Taxip affaa pigalugu kiisalu umiarsuit
ilaasunik angallassissutit mikisut arlallit aamma pigaat.
Taakku saniatigut
Topasip Hotel Icefiord Ilulissaniittoq, Hotel Diskobay Qasigiannguaniittoq,
Hotel Disko Island Qeqertarsuarmiittoq kiisalu Igalikumi unnuisarfik pigai.
- Immikkut
akuerineqarnissamik periarfissaqarpugut. Taanna takornariartitsinermut
inatsimmi takuneqarsinnaavoq, Jørgen Sølvsten Nielsen oqarpoq.
Topas: - Annertuumik
allannguinermut uatsinnut kinguneqassanngilaq Maannamut nunatsinni
ingerlaannarsinnaanersi naatsorsuutigaasiuk?
– Aap, arlaatigut. Inatsisimmi piginnittuunermut
immikkut akuersissuteqarnissamut uatsinnut periarfissaq, qissimigaagassarput
pissutigalugu uatsinnut annertuumik allannguiffiussanngitsoq isumaqarpunga.
Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisit
atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmik
oqaloqatigiinnerit pitsaasut ingerlappagut, Jørgen Sølvsten Nielsen oqarpoq.
Allamik isorisaqanngitsoq Naak Albatros Travel
takornariartitsinermut inatsisip saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu Kalaallit
Nunaannut takornariartitsinermullu inussutissarsiortunut aningaasatigut
kinguneqaatissanik pitsaanngitsunik saqqummiussigaluarluni, Albatros inatsisip
akuerineqarnerata kingorna oqaatigineqareersutut annertunerusumik
isornartorsiutissaqarnani oqarpoq.
- Ukiuni
aggersuni hotelinik nutarterinerit maanna ingerlatsisut nangittumik
suliarissavagut, tamatumalu saniatigut ungasissumut sammisumik periusissiarput
pissutsinut nutaanut nalimmassavarput. Erseqqinnerusumik
ilassutissaqanngilanga, Søren Rasmussen oqarpoq.
Albatrosip ilaatigut
Ilulissani Hotel Hvide Falk Hotel Kangerlussuarlu pigai, Ilulissanilu
angallatinut takornariartaatigut millioninik qulikkaanik marlunnik
aningaasaliillutik. Ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaannut
amerlasuukkaarluni angalanerni umiarsuarnillu takornariarnermi ingerlatsisuni
annerpaanut ilaavoq.
SØMA hotellit Inatsisartut
inatsimmik akuersinerisa kingorna, tassanilu takornariartitsinermik
suliffeqarfiit piginnittuisa 67 procentiisa Kalaallit Nunaanni najugaqarlutillu
akileraartartuunissaannik piumasaqaatip akuerineqarnerata kingorna, nunatsinni
hotelinik piginnittut annersaasa ilaat SØMA, takornariartitsinermik inatsimmik
nuannaarinnittorsuunngitsoq, ima oqarpoq:
– Aalajangerneqareerpoq.
Taanna aallaavigalugulu sulinitsinni sinaakkutigissavarput. Suliffeqarfitta
ilaa kalluarneqartoq annertoorsuunngilaq, hotelinimmi ingerlatsineq
takornariartitsinermut inatsimmut ilaatinneqanngilaq. Aalajangernerulli
siunnerfianut tunngatillugu tamanna namminersorlutik suliffeqarfiutilinnut
aalaakkaasuunnginnermik nalorninermillu pilersitsivoq, SØMA-mi pisortaqatigiit
ilaat, attaveqarnermut pisortaq Mads B. Futtrup Sermitsiamut oqarpoq.
SØMA ”nunaqavissunut
ingerlatsisunut tapersersuisoq – sinneqartoorutittami tamarmik umiartortunut
piffinnilu inuiaqatigiinni siunertanut pitsaasunut ingerlanissaa
siunertarigatsigu. Takornariartitsinermimi neqeroorutitsinni Kalaallit
Nunaannik piviusorpalaarnerpaamik misigisaqartitsinissatsinni nunaqavissut
ingerlatsisut atortaratsigit, peqatigisaanillu piffinni ingerlatsisut
namminersortullu suliaqartinneranni takornariartitsinermik piujuartitsisumik
pilersitseqataagatta.”
Takornariartitsinermut
inatsimmut suliffeqarfiillu takornariartitsinermik ingerlatsisunik piginnittut
67 procentiisa nunatsinneersunit pigineqarnissaannut tunngatillugu ima oqarpoq:
– Taamaammat
tamanna sulinermi tassani tassanngaannartumik naalleraanertut
misinnarsinnaavoq. Siunissamulli naleqqussarnissatut taamaalillutalu
sinaakkutini tunniunneqartuni sulinissatut isigissallugu toqqarparput.
Mads B. Futtrup ima
ilassusiivoq:
- Kalaallit
Nunaanni politikerit aningaasat aningaasaliissutissallu tamarmik Kalaallit
Nunaanninngaanneersuunnginnissaannik eqqumaffiginninnerat erseqqissaatigissallugu
pingaaruteqarpoq. Ineriartornerummi tamarmiusup kalaallinit
aningaasalersorneqarnissaa piviusorsiortuunngilaq. Eqqummarilluta
oqimaaqatigiilluartumik kiisalu Kalaallit Nunaannik tamarmiusumik,
piginnaasatsinnik, isumalluutitsinnik kiisalu suliffeqarfinnik
piujuartitsisunik pilersitsinissami kivitsisinnaasumik sulinissarput
isumagissavarput.