Kinami innuttaasut amerliartuinnartut angalanermik nuannarisaqaleraluttuinnarput. Tamanna Kalaallit Nunaata iluatigisariaqarpaa soorlu Island aamma taamaaliortoq.
Iluatiginnittunut ilaavoq kalaaleq aallartitaqarfimmi atorfilittaq Jakob Isbosethsen. Taassuma takornariat Kinamiut Kalaallit Nunaannut soqutiginnilersinniarpai.
Kinami innuttaasut amerliartuinnartut angalanermik nuannarisaqaleraluttuinnarput. Tamanna Kalaallit Nunaata iluatigisariaqarpaa soorlu Island aamma taamaaliortoq.
Iluatiginnittunut ilaavoq kalaaleq aallartitaqarfimmi atorfilittaq Jakob Isbosethsen. Taassuma takornariat Kinamiut Kalaallit Nunaannut soqutiginnilersinniarpai.
Taanna Kalaallit Nunaat sinnerlugu Kinap illoqarfiisa pingaarnersaani Beijingimi sinniisoqarfimmi pisortaavoq.
Takornariat Kinameersut nunarsuatsinni eqimattatut takornariaqatigiittartutut amerliartuinnarput, kisianni ukiuni arlalinngortuni Kalaallit Nunaanni takornariartitsinermi Kina niuernikkut annertusisimanngilaq.
Kalaallit Nunaanni Kinamiunik takornariaqarneq Coronap tuniluutileruttorfiani unilluinnarsimavoq, tassami nunarsuarmi nunat innuttaasoqarnerpaap angalanermut killilersuutini sukannersumik atuutsissimammagit ilaatigut angalanermik matusisariaqarsimalluni.
Maannali Kinap angalanermut killilersuutini atorunnaarsimmagit takornariaqarneq annertusiartoqqilersutut isikkoqalerpoq. Ukiunilu tulliuttuni Kalaallit Nunaanni takornariat Kinamiut amerleriarujussuarnissaat Beijingimi Kalaallit Nunaat sinnerlugu aallartitatut sinniisuunerup naatsorsuutiginerarpaa.
Isbosethsen: - Ingerlalluartorujussuuvoq - Takornariaqarneq ingerlalluartorujussuuvoq. Takornariat Kinameersut 2000-it sinnillit Kalaallit Nunaannut tikissasut ukioq manna naatsorsuutigaarput. Takornariat aatsaat taama amerlatigaat.
- Quindaomi danskit naalagaaffik sinnerlugu nunani allani sinniisoqarfiani, angalatitsiviit tuniniaasullu attaveqarfigisagut ukiup tullissaanut missingersuutaat naatsorsuutaallu malillugit ukiup tulliani takornariat marloriaammit amerlanerussangatinneqarput, Kalaallit Nunaata aallartitaqarfiani pisortaq Jakob Isbosethsen oqarpoq.
Kinamiut Kalaallit Nunaannut angalasinnaanerannik akuersissummik generalkonsulati tunniussisarpoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu Coronap tuniluutilinnginnerani Kalaallit Nunaannut Kinamiut takornariat 1500-t missaaniittut tikittartut, paasissutissiissutigaa.
Albatros Kalaallit Nunaata Beijingimi aallartitaqarfiani pisortap Jakob Isbosethsenip siullersaalluni Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaa annertuumik suliniuteqarfigaa.
- Kalaallit Nunaata Kinap suleqatiginerani pingaarnertut ukkatassarisassai makkuupput; qalerualinnik aalisakkanillu avammut tuniniaaneq, Kinamut tuniniaaneq pitsaanerusoq, killeqanngitsumik niueqatigiinnissamik isumaqatigiissut taamatullu Kalaallit Nunaannut takornariartitsineq. Issittumut, tassa imaappoq Savalimmiunut, Islandimut, Svalbardimut Kalaallit Nunaannullu takornarianik angalatitsisartut ingerlatseqatigiiffiit pingaarnerpaat Kinamiittut qallunaallu pigisaannit Albatrosimeersut pissarsiarisimavakka, taama oqarpoq Jakob Isbosethsen.
Visit Greenland Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut siunnersuisooqatigiit takornariat Kinameersut amerlassusaat pillugit missingersuusiorneq ajorput.
- Visit Greenlandip Kina pingaarnertut maanna tuniniaaviginngilaa, pisortaaneq Anne Nivikka Grøndem taama paasissutissiivoq.
Ukioq 2023-imi angalanerit 100 millionit sinneqartut Siunnersuisarfik McKinsey naapertorlugu nunarsuaq tamakkerlugu Coronamik tunillaassuunneq sioqqullugu takornariat Kinameersut ukiumut 155 millionit nunanut allanut angalasarsimagaluarput.
– Det går supergodt med turismen.
Vi venter, at der alene i år vil komme over
2000 kinesiske turister til Grønland. Og det
er rekord, siger Jacob Isbosethsen.
Foto: Leiff Josefsen
Economistip misissueqqissaartarfia naapertorlugu Kinamiut inoqutigiit 101 millionit nunarsuarmi siorna angalasimapput. McKinseyli naapertorlugu nunarsuaq tamakkerlugu Coronamik tunillaassuunnerup siornatigutuulli takornariat amerlatigisut angalanissaat ilimagineqanngilaq, aatsaalli ukioq 2025-nngoreernerani anguneqassangatinneqarput.
Kalaallit Nunaata saniliani Islandimi ukiuni kingullerni takornariat amerliartupiloornerat misigisassaavoq. Piffimmi juni 2023-mit maj 2024-mut angalasut 2,2 millionit Keflavikkimi nunat tamalaat akornanni mittarfissuaq aqqusaarlugu angalasimapput.
Kinamiut naalagaaffittut avisiat Global Times naapertorlugu 2023-mi Kinamiut takornariat 87 millionit nunanut allanut angalasimapput. Ukioq manna takornariat amerlassusaat 130 millioninut qaffattussatut naatsorsuutigineqarpoq. Kinamiut amerlasuut Asiap kangianut angalanissartik kajungerisarpaat.
Kinamiut sumiiffiit ornigarnerpaasartagaat tassaapput; Thailand, Korea kujalleq, USA, Tuluit Nunaat aamma Australia. Kisianni Island angallavigissallugu aamma nuannarineqartaqaaq.
Islandimi takornariartitsinermi siunnersuisooqatigiit Icelandic Tourist Board naapertorlugit ukioq 2023-imi nunarsuaq tamakkerlugu angalasut 2.242.000-t Islandimi nunat tamalaat akornanni mittarfissuaq aqqusaarsimassagaat oqaatigineqarpoq. Taakkunanngaanniit 74.000-it Kinameersuupput. Ilanngullugu Kinamiut angalasut 120 procentimik siorna piffissap taamaalineraniit qaffariarsimanerat nalunaarutigineqarpoq.
Nunat allat assigalugit Norgep Kinamiut takornariartitsinerat suliniuteqarfigilerpaa, aningaasarsiornikkut pilerinartuummat.
