Københavnimi iliveqarfimmit eqqaassutissamit frimærkimut Nunatta
Allakkeriviata Tusassip januaarip 31-anni saqqummersitassaanut
atassuteqarpoq.
Sorsunnersuit aappaanni Tunup
avannaani silasiornerit sorsunnerup ingerlaneranut aalajangiisuupput,
tassami nunami annertoorujussuarmi inoqanngitsumi tamaani sila
Europami sorsuffiusumut aalajangiisuusarmat.
Københavnimi iliveqarfimmit eqqaassutissamit frimærkimut Nunatta
Allakkeriviata Tusassip januaarip 31-anni saqqummersitassaanut
atassuteqarpoq.
Sorsunnersuit aappaanni Tunup
avannaani silasiornerit sorsunnerup ingerlaneranut aalajangiisuupput,
tassami nunami annertoorujussuarmi inoqanngitsumi tamaani sila
Europami sorsuffiusumut aalajangiisuusarmat.
Sorsunnersuup
ingerlanerani nazistit Tunup avannaani silasiorfinnik arlalinnik
pilersitsipput, nunallu naalagaata Eske Bruunip aamma Amerikamiut
sinerissamik nakkutilliisut 1941-mi aasakkut qimussimik
alapernaarsuiartortitat qallunaanik, norskinik kalaallinillu
inuttaqartut pilersippaat, taakku Tyskit Kalaallit Nunaanniinnersut
qulaajassavaat.
Tyskit silasiorfitsik oqaatsimik
”Holzauge”-mik ilisarnaatilik, Sabine Ø-mi Hansa Bugtimi
aggustimi 1942-mi pilersippaat. Taassuma Kitaaniittoq Kullorsuaq
avannarpaseqatigaa. Silasiorfik marsimi 1943-mi Tunup avannaani
alapernaarsuiartortitat qimussersut paasivaat. Paasineqarnerata
kingorna sunniuttunik arlalinnik pissanganartorsiorfiusunik
pisoqarfiuvoq, tamakkulu atuakkani filmiliarineqartunilu sukumiisumik
oqaluttuarineqarlutik. Sandoddemi eqqaassilluni akersuuttoqarnerani
29-nik ukiulik Eli Knudsen Tyskinit toqutaavoq. Sorsunnersuup
kingorna Grønlands Styrelsep Københavnimi iliveqarfiup Vestre
Kirkegårdip kalaallinut immikkoortortaani eqqaassutissaq napparpaa:
”Eli Knudsen in. 5. juli 1913, Danmarkip qimussimik
alapernaarsuiartortitaani korporaali, nunani pillugu sorsunnermini
marsip 23-anni 1943-mi toqusoq, Sandoddemilu iliveqartoq. USA-mit
sapiitsuliortutut ataqqinaaserneqartoq, tassaasumik Legion of Merit”.
Eqqaassutissami ulloq toqquia marsip
23-usoq allassimavoq, ullorli eqqortoq tassaalluni marsip 26-at 1943.
Eli Knudsen inuusuttuuvoq sanasoq Amagerimi Njalsgademeersoq. Tunup
avannaani piniariaqataatillugu sorsunnersuaq aallartimmat 1941-mi
qimussimik alapernaarsuisunut peqataaniarluni nalunaarpoq. ('Legion
of Merit' USA-mi sakkutuuni sapiitsuliorsimasunut
angusaqarluarsimasunullu nersorinninniutaasarpoq). Nunatsinnit
silamik nalunaarutit Europami iligiinnut sorsunneq tamakkerlugu
nassiussuunneqartuartarput, nazistilli silasiorfiinik
pilersitsiniaraluarnerit tamarmik paasineqartarput
akiorneqartarlutillu.
Qimussit suli ingerlarsortut
Assiliartaliisoq: Miki Jacobsen
Qimussimik alapernaarsuisartut ukioq
manna ukiunik 75-inngortorsiorput Nunatsinnilu allakkeriviup Tusass
Greenlandip frimærkimik saqqummersitsinermigut tamanna
malunnartinniarpaa. Assilialiortup Miki Jacobsenip frimærki
titartarpaa, Tunup Avannaani qimussimik alapernaarsuisut arfiniliusut
ilaat titartarsimagamigit. Immikkortuni marlunni
isumaqatigiissutigineqartussani siullermi, Folketingimi partiit
isumaqatigiissuteqartut ataasinngormat isumaqatigiissutigisaanni
Nunatta Issittullu illersorneqarnissaannut 15 milliardit koruunit
atugassiissutigineqarput. Umiarsuit nutaat dronellu saniatigut
alapernaarsuisut Siriusikkut qimussinit arfinilinnit
arfineq-pingasunngorlugit amerlineqassapput. Tamanna Amerikami
præsidentip Donald Trumpip præsidentip timmisartuanik ”Air Force
One”-mik Las Vegasimit Miamimut ingerlaartilluni qimussimik
alapernaarsuisut quiassuaatigai: Danmarkip qimussit marluk
atorniarpai, tamannalu illersuinertut isigalugu.
Trump mitalliigaluarpalluunniit
aamma ikinngutaa Elon Musk qaammataasaateqaraluarpalluunniit
killeqarfinnik nakkutilliisoqassaaq. Aammami qimussimik
nakkutilliisut Siriusikkut Tunup Avannaani killeqarfimmik
nakkutilliipput.
